Dokumentoinnin avulla on mahdollista tuottaa tietoa niin yksittäisen lapsen vahvuuksista, mielenkiinnonkohteista, oppimisesta ja ajattelusta kuin koko lapsiryhmän toiminnasta, lasten välisistä suhteista ja vuorovaikutuksesta. Dokumentoinnin avulla voidaan tehdä näkyväksi oppimisen prosesseja. Jokaisen kasvattajan on syytä dokumentoinnin yhteydessä pysähtyä miettimään, mitä lapsesta ajatellaan, mitä häneltä odotetaan, millaista tietoa lapsesta kerätään ja mihin dokumentoitua tietoa käytetään. On tärkeää, että kasvattaja säilyttää uteliaisuuden lapsen kokemusmaailmaa, mielenkiinnonkohteita ja vahvuuksia kohtaan. Lapsi on aktiivinen toimija ja dokumentoinnin avulla varhaiskasvatuksessa tulee antaa lapselle lisääntyviä mahdollisuuksia osallisuuteen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kasvattajien toimintatapojen muuttamista, jotta lapsen osallisuutta voidaan tukea. Pedagogisessa dokumentoinnissa tulisi lähtökohtaisesti olla myönteinen näkökulma: mitä lapsi osaa, missä kasvattajat voivat olla avuksi. Vähemmälle huomiolle jätetään se, missä epäonnistutaan ja mikä meni väärin.

 

 Dokumentoinnin prosessi. Lähde: OPH-materiaali

Pedagogisen dokumentoinnin tulee mahdollistaa lasten ja huoltajien osallistumisen toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. On tärkeää, että lapsi pääsee osaksi dokumentointia: suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan. Tämä motivoi ja sitouttaa lasta oppimaan uutta ja arvioimaan toimintaa. Lapsi voi olla mukana suunnittelemassa, miten esimerkiksi hänen oppimista ja kehitystään dokumentoidaan. Lapsi voi olla tietoisesti mukana myös toteuttamassa dokumentointia kuvaten, piirtäen, kertoen tai muuten tuottaen tietoa dokumentoitavasta asiasta. Tuotettujen dokumenttien avulla lapsi voi yhdessä kasvattajien ja huoltajien kanssa yhdessä arvioida toimintaa, oppimista ja kehitystä edellytystensä mukaisesti. Huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on merkitystä pedagogisen dokumentoinnin näkökulmasta. Huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön avulla jaetaan ja saadaan tietoa lapsesta sekä pystytään ymmärtämään asioiden välisiä suhteita ja merkityksiä. Kun huoltajat ovat mukana dokumentointiprosessissa, varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria luodaan yhdessä. Huoltajilla on tietämys perheen historiasta ja kulttuurista ja he osaavat parhaiten arvioida niiden merkitystä ja vaikutuksia lapsen kehitykseen, kasvuun, oppimiseen ja hyvinvointiin. Näitä tietoja käytetään toimintakulttuurin muokkaamiseen ja lapsen tukemiseen, mutta on aina muistettava, että perheiden tiedot ovat luottamuksellisia ja tarkoituksenmukaisesti käytettäviä.

Jämsän varhaiskasvatuksessa henkilöstön tulee yhdessä keskustellen valita lapsen ja lapsiryhmän näkökulmasta käytettävät dokumentoinnin välineet. Dokumentointia on syytä tehdä useita eri dokumentoinnin välineitä, kuten kuvia, videoita, piirrustuksia, haastatteluja (esim. Mitä pidät päiväkodista- peli) käyttäen. Jämsässä dokumentteja lapsiryhmässä kootaan "kasvun kansioihin", jotka voivat olla sähköisiä (Daisy) tai ulkoasultaan esimerkiksi kansio, vihko, kirjekuori tai laatikko. Lapsella tulee olla päärooli kansion kokoamisessa, hän pääsee vaikuttamaan sisältöön esimerkiksi sinne lisättävien valokuvien ja töiden valinnassa. Myös vanhemmat voivat osallistua kansion tekemiseen ja kansio voi olla mukana esim. lapsen vasu-keskustelua käytäessä.


Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma kuuluu keskeisenä osana pedagogisen dokumentoinnin prosessiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjatut tavoitteet, menetelmät ja sopimukset osaltaan ohjaavat sitä, millaista tietoa lapsen kehitykseen ja kasvuun liittyen hankitaan ja miten dokumenttien avulla pyritään tukemaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteiden toteutumista. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaprosessia on kuvattu tarkemmin luvussa 1.3. Jämsässä osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa ovat 5-vuotiaan kehitysarviointi-lomake ja 4-vuotias varhaiskasvatuksessa-lomake.

Pedagoginen dokumentointi antaa mahdollisuuden arvioida toimintakulttuuria ja sen taustalla vaikuttavia arvoja. Dokumentoinnin avulla on mahdollista havaita mm. toimintatavoissa, sopimuksissa ja säännöissä olevia epäkohtia tai puutteita. Jämsässä toimintakulttuuria arvioidaan vuosikellosta löytyvien työkalujen, kuten tavoitekartan, oman työn videoinnin ja tiimiarvioinnin avulla. Tavoitekartta- työkalun avulla lapsiryhmän toimintaa halutaan kehittää pienin askelin asettamalla ensin tavoite ja siihen liittyvät osatavoitteet. Osatavoitteiden välissä kehitystä havainnoidaan, kirjataan, kuvataan tai videoidaan riippuen menetelmän sopivuudesta tavoitteen näkökulmasta. Oman työn videoinnin avulla kasvattajan on mahdollista dokumentoida omaa tai tiimin toimintaa ja sen avulla myös tehdä työn arviointia ja kehittämistä. Jämsässä pedagogisen toiminnan suunnittelun, arvionnin ja kehittämisen työkaluna käytetään tiimikirjaa. Tiimikirjaan jokainen tiimi kirjaa sovittuja käytäntöjä, jotka perustuvat yhdessä sovittuihin arvoihin ja lasten kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta merkityksellisiin tekijöihin. Tiimikirjan avulla pyritään tekemään toimintakulttuuria näkyväksi ja arvioitavaksi. Tiimikirja toimii välineenä myös pedagogisen toiminnan suunnittelulle. Tiimikirjasta löytyy pedagogisen toiminnan suunnittelun vuosikello, johon tiimit suunnittelevat toimintakauden aikana lapsiryhmässä harjoiteltavat taidot, jotka nousevat lapsiryhmän tarpeesta. Tiimikirja sisältää lisäksi ryhmävasun eli kootusti ryhmän lasten vasuihin kirjatut tavoitteet ja niihin liittyvät menetelmät sekä lasten osalta sovitut käytänteet ja tavat toimia. Tiimikirjalla on merkittävä rooli myös uuden työntekijän perehdytyksessä. Tiimikirjan avulla uusi työntekijä saa olennaisen tiedon lapsiryhmän tavoitteista ja käyntänteistä, jotta voi toimia täysipainoisena ryhmän jäsenenä.