Varhaiskasvatus rakentuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Nämä varhaiskasvatuksen ulottuvuudet painottuvat eri tavoin eri-ikäisillä lapsilla. Samoin niiden merkitys vaihtelee erilaisissa tilanteissa. Mitä pienempi lapsi on, sitä suurempi osa henkilöstön ja lapsen vuorovaikutuksesta tapahtuu perushoitotilanteissa. Arjen tilanteilla ja niiden huomioimisella oppimisen ja kehityksen näkökulmasta on tärkeä merkitys.

Jokainen varhaiskasvatusyksikkö on osa omaa lähiympäristöään ja tutustuu siihen ja sen toimijoihin. Kulttuurista monimuotoisuutta hyödynnetään jokaisella varhaiskasvatusalueella eri tavoin lähiympäristön tarjoamilla vaihtoehdoilla. Esimerkiksi voidaan viettää
isovanhempien/tärkeän ihmisen päiviä, tutustua ryhmissä olevien lasten erilaisiin kulttuureihin, käydä vierailuilla vanhusten hoitolaitoksissa, perheiden kotiympäristöissä tai vanhempien työpaikoilla.

Papilio-tunnekasvatusohjelma on käytössä kaikissa Jämsän päiväkodeissa. Papilio-ohjelman tavoitteena on vahvistaa lapsen tunnetaitoja ja tukea sosiaalisesti vastuullisen käyttäytymisen oppimista. Lelujen vapaapäivänä lapset oppivat havaitsemaan omia tarpeitaan ja sovittamaan niitä ryhmän tarpeisiin. Lapset harjoittelevat luovaa ja mielikuvituksellista leikkiä sekä vuorovaikutustaitoja yhdessä kasvattajan kanssa. Tunnepeikkotarinat tutustuttavat lapset perustunteisiin, niiden tunnistamiseen ja käsittelyyn. Minun, sinun, meidän-pelin kautta harjoitellaan yhdessä arjen taitoja ja sääntöjä. Tärkeä osa ohjelmaa on kasvattajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen arviointi ja
kehittäminen.

Sapere on Jämsän varhaiskasvatuksessa käytössä oleva Sapere-ruokakasvatusmenetelmällä opetetaan lapsille terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä taitoja ja asenteita. Menetelmässä ruokaa tarkastellaan lapsilähtöisestä näkökulmasta: ruuasta opitaan yhdessä aistimalla, tutkimalla, kokeilemalla, ihmettelemällä ja leikkimällä. Sapere-ruokakasvatuksessa merkityksellistä on lapsen ruoka-aistimukset ja lapsia halutaan rohkaista niiden ilmaisemiseen. Sapere-ruokakasvatuksen tavoitteena ovat lapsilähtöisyys ja lapsen osallistaminen omaan ruokaoppimiseensa. Lapsia rohkaistaan tekemään ja tutkimaan ruokaan liittyviä asioita. Ruokamaailmaan suuntautuva tutkiva oppiminen kehittää lapsen ruokapuhetta ja kielellisiä valmiuksia. Sapere-menetelmän vahvuutena on kokemuksellisuus ja lapsen osallistamisen tukeminen. Se kehittää lapsen kielellisiä valmiuksia, huomioi leikin ja aistien kautta tapahtuvan oppimisen sekä vahvistaa lapsen karkea- ja hienomotorisia taitoja. (Varhaiskasvatuksen ruokailusuositukset )

Digitaalisuus on nykyisin osa jokapäiväistä elämää. Varhaiskasvatuksessa digitaalisuus on mukana päivittäisjohtamisessa, varhaiskasvatuksen järjestämisessä ja organisoinnissa. Digitaalisuuden avulla helpotetaan kodin ja- varhaiskasvatuksen välistä viestintää. Digitalisuus näkyy myös varhaiskasvatussuunnitelmatyössä ja varhaiskasvatuksen arjessa pedagogisessa toiminnassa. Lasten kanssa tutustutaan erilaisiin digitaalisiin välineisiin ja lapsille annetaan mahdollisuus itse tutkia maailmaa digitaalisten välineiden avulla. Digitaalisia välineitä hyödynnetään varhaiskasvatusarjessa oppimiseen ja tutkimiseen. Mediaturvataitoja edistetään harjoittelemalla median sisältöjen ja palveluiden turvallista ja hyvinvointia tukevaa käyttöä. Lapsille opetetaan miten toimia, jos kohtaa mediassa pelottavia sisältöjä tai jos muut mediankäyttäjät toimivat loukkaavasti.