2.2 Varhaiskasvatuksen toimintamuodot
2.2
Varhaiskasvatuksen toimintamuodot ovat päiväkotitoiminta, perhepäivähoito sekä avoin varhaiskasvatustoiminta[1]. Varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteet ohjaavat kaikkia varhaiskasvatuksen toimintamuotoja. Varhaiskasvatuslaissa määritellään, mitkä lain kohdat koskevat avointa varhaiskasvatusta[2]. Varhaiskasvatuksen toimintamuodot eroavat toisistaan. Esimerkiksi oppimisympäristöt, resurssit, henkilöstön koulutus ja kelpoisuusvaatimukset, henkilöstörakenne, lapsiryhmien koko sekä lasten ja henkilöstön välinen suhdeluku vaihtelevat. Myös tuen antamisen mahdollisuudet vaihtelevat. Eri toimintamuotojen ominaispiirteet otetaan huomioon paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa ja tavoitteita täsmennetään toimintamuodoittain.
On tärkeää, että huoltajat saavat riittävästi tietoa kaikkien toimintamuotojen sisällöistä ja ominaispiirteistä. Kunnan on järjestettävä ohjausta ja neuvontaa huoltajille tarjolla olevista varhaiskasvatuspalveluista. Tarvittaessa huoltajan kanssa keskustellaan siitä, mikä varhaiskasvatuksen toimintamuoto ja laajuus vastaavat lapsen tarpeita ja etua. Neuvontaa ja ohjausta annetaan varhaiskasvatuspalveluihin hakeuduttaessa, sekä lapsen jo ollessa palvelujen piirissä.[3]
Päiväkodeissa toteutettava varhaiskasvatus on yleisin varhaiskasvatuksen toimintamuodoista. Päiväkodeissa toiminta on ryhmämuotoista. Lapsiryhmät voidaan muodostaa eri tavoin ottaen huomioon esimerkiksi lasten ikä, sisarussuhteet tai tuen tarve. Ryhmien tulee olla pedagogisesti tarkoituksenmukaisia ja niiden muodostamisessa noudatetaan henkilöstön mitoitukseen ja ryhmien enimmäiskokoon sekä tukeen liittyviä säännöksiä[4]. Päiväkotien henkilöstön moniammatillisuus on laadukkaan varhaiskasvatuksen voimavara, kun kaikkien koulutus ja osaaminen on käytössä sekä vastuut, tehtävät ja ammattiroolit toteutuvat tarkoituksenmukaisella tavalla. Päiväkodeilla tulee olla toiminnasta vastaava johtaja[5].
Varhaiskasvatuslaki korostaa pedagogiikan merkitystä ja samalla varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien pedagogista vastuuta[6]. Kokonaisvastuu lapsiryhmien toiminnan suunnittelusta, toiminnan suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden toteutumisesta sekä toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä on varhaiskasvatuksen opettajilla. Varhaiskasvatuksen opettajat, erityisopettajat, sosionomit, lastenhoitajat ja muu varhaiskasvatuksen henkilöstö suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa yhdessä.
Perhepäivähoito on pienessä ryhmässä toteutettavaa varhaiskasvatusta. Sitä järjestetään perhepäiväkodissa, joka voi olla yksityiskoti tai muu kodinomainen hoitopaikka[7]. Perhepäivähoitoa voidaan järjestää yhden tai kahden hoitajan toteuttamana tai erityistapauksissa kolmen hoitajan yhteisesti toteuttamana varhaiskasvatuksena[8]. Perhepäiväkotien henkilöstömäärässä sekä muodostettaessa lapsiryhmiä tulee ottaa huomioon vammaiset ja muuten tukea tarvitsevat lapset[9]. Perhepäivähoitajat vastaavat oman ryhmänsä toiminnasta. Pedagoginen johtaminen ja toiminnan ohjaus tukee perhepäivähoitajien tavoitteellista toiminnan suunnittelua ja toteuttamista.
Avoimen varhaiskasvatustoiminnan toteutus ja painopisteet vaihtelevat varhaiskasvatuksen järjestäjän päätösten mukaan. Avointa varhaiskasvatustoimintaa voidaan järjestää esimerkiksi leikkipuisto- tai kerhotoimintana. Toiminta on ohjattua ja tavoitteellista. Avoin varhaiskasvatustoiminta voi tarjota esimerkiksi ulkoilua, leikkiä, taide- tai liikuntakasvatusta. Lisäksi avoin varhaiskasvatustoiminta voi tarjota huoltajille ohjattua yhdessäoloa lasten kanssa sekä muita sosiaalisia kontakteja. Avoimen toiminnan tulee olla suunniteltua, jotta varhaiskasvatuslain tavoitteet voidaan ottaa siinä huomioon. Tavoitteet tulee ottaa sitä kattavammin ja laaja-alaisemmin huomioon, mitä säännöllisemmin ja useammin lapset toimintaan osallistuvat. Toiminnan luonteen mukaan tietyt tavoitteet voivat painottua muita enemmän.[10]
Vuorohoitoa on järjestettävä tarpeen mukaisessa laajuudessa lapselle, joka tarvitsee sitä huoltajan työssäkäynnin tai opiskelun vuoksi. Vuorohoitoa voidaan järjestää iltaisin, viikonloppuisin ja öisin päiväkotitoimintana tai perhepäivähoitona. Vuorohoidossa lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on usein epäsäännöllistä. Tämä tulee huomioida pedagogisen toiminnan ja lapselle annettavan tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa.[11]
[1] Varhaiskasvatuslaki 1 §
[2] Varhaiskasvatuslaki 1 §
[3] Varhaiskasvatuslaki 4 ja 16 §
[4] Varhaiskasvatuslaki 34–38 §
[5] Varhaiskasvatuslaki 25 §
[6] Varhaiskasvatuslaki 2, 25 ja 35 §
[7] Varhaiskasvatuslaki 1 ja 38 §
[8] Valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta (753/2018) 2 §
[9] Varhaiskasvatuslaki 38 §
[10] Varhaiskasvatuslaki 3 § 2 momentti ja HE 40/2018 vp, s.85
[11] Varhaiskasvatuslaki 13 §
Varhaiskasvatuksen toimintamuodot Jämsässä
Jämsässä varhaiskasvatuksen järjestämisestä vastaa sivistystoimi.
Varhaiskasvatusta toteutetaan sekä kunnallisena päiväkoti- ja perhepäivähoitona että yksityisenä perhepäivähoitona.
Vuorohoito järjestetään keskitetysti Jokivarren päiväkodissa. Jämsän kaupungin Vuorohoidon
linjaukset määrittelevät vuorohoidon järjestämistä.
Perhepäivähoidon lapset ovat Jämsässä varahoidossa päiväkodeissa.
Esiopetus on osa varhaiskasvatusta. Sen järjestämistä ja toteuttamista säätelevät perusopetusta koskevat lait ja asetukset, varhaiskasvatuslaki sekä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet ja kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelma. Jämsän kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelmassa kuvataan tarkemmin esiopetuksen toteuttamisen periaatteet. Lapsella on oikeus saada maksutonta esiopetusta oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna. Jämsässä esiopetusta järjestetään osana varhaiskasvatuspalveluita päiväkodeissa tai koulun tiloissa.
Varhaiskasvatuksen toimintavuoden loma-aikoina varhaiskasvatuspalvelut järjestetään päivystysluontoisesti. Päivystysjärjestelyt suunnitellaan aina tarpeen mukaan ja niistä tiedotetaan huoltajille hyvissä ajoin.
Varhaiskasvatuksen palveluohjaus toimii kaikilla kolmella varhaiskasvatusalueella ja siitä vastaa alueen pedagoginen asiantuntija. Palveluohjauksen tarkoituksena on yhdessä perheen kanssa suunnitella lapsen varhaiskasvatusjärjestelyjä, antaa tietoa tarjolla olevista vaihtoehdoista, opastaa varhaiskasvatukseen hakemiseen ja varhaiskasvatuspaikan vaihdoksiin liittyvissä kysymyksissä.
Päiväkodeissa työskentelee varhaiskasvatuksen opettajia, lastenhoitajia, varhaiskasvatuksen erityisopettajia ja varhaiskasvatuksen avustajia. Päiväkodeissa on lisäksi kiertäviä varhaiskasvatuksen opettajia ja lastenhoitajia sijaistamaan henkilöstöä lyhytaikaisissa poissaoloissa. Jämsässä on varhaiskasvatuslain (2018) ja Valtioneuvoston asetuksen (753/2018) mukainen henkilöstörakenne ja ryhmärakenteet. Jämsän varhaiskasvatuksessa noudatetaan 1:7 suhdelukua yli kolmevuotiaiden lasten osalta. Lapsiryhmät ovat joko kahden kasvattajan muodostamia työpareja tai kolmen kasvattajan muodostamia tiimejä. Vahvemman kehityksen ja oppimisen tuen ryhmissä on rakenteellista tukea vahvennettu neljännellä kasvatusvastuullisella työntekijällä. Perhepäivähoitajalla on hoidossaan enintään neljä lasta. Perhepäivähoito on kodinomaista, pienessä ryhmässä tapahtuvaa varhaiskasvatusta.