2.3 Varhaiskasvatus osana lapsen kasvun ja oppimisen polkua

2.3

Varhaiskasvatus on tärkeä osa lapsen kasvun ja oppimisen polkua. Varhaiskasvatus luo perustaa elinikäiselle oppimiselle. Lapsi tuo varhaiskasvatukseen mukanaan aiemman elämänkokemuksensa, jossa merkittävänä tekijänä ovat huoltaja ja lapsen väliset vuorovaikutus- ja kiintymyssuhteet. Henkilöstön tehtävänä on luoda luottamuksellinen suhde lapseen. Huoltajan ja henkilöstön välinen yhteistyö tuo lapsen elämään jatkuvuutta ja turvallisuutta. Sovittaessa lapsen varhaiskasvatuksen tavoitteista avoin, arvostava ja tasavertainen kohtaaminen on tärkeää. Säännöllinen yhteistyö on oleellista, jotta perheiden ja henkilöstön yhteinen kasvatustehtävä muodostaa lapsen kannalta mielekkään kokonaisuuden.

Lapsuuden merkityksen ymmärtäminen sekä tietämys lasten kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta ovat pedagogisen toiminnan perustaa. Yhtä tärkeää on tuntea jokainen lapsi ja ottaa huomioon hänen yksilöllinen kehityksensä. Lapsen tunteminen edellyttää mahdollisimman pysyviä vuorovaikutussuhteita henkilöstön ja lasten välillä[1].

Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden ja perustan elinikäiselle oppimiselle. Laadukkaan kokonaisuuden lähtökohtana on, että varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen henkilöstö tuntee koulutusjärjestelmän sekä sen eri vaiheiden keskeiset tavoitteet, ominaispiirteet ja käytännöt. Lasten hyvinvoinnin sekä kehityksen ja oppimisen sujuvuuden vuoksi myös siirtymävaiheet suunnitellaan ja niitä arvioidaan.

Varhaiskasvatuksen järjestäjä luo yhteistyön rakenteet ja tiedon siirron käytännöt, joiden avulla siirtymät kotoa varhaiskasvatukseen, varhaiskasvatuksen aikana sekä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja sieltä perusopetukseen ovat mahdollisimman sujuvia. Siirtymävaiheissa tehdään huoltajan kanssa yhteistyötä lapsen edun mukaisesti. Tietojen siirtämisessä voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen aikana koottuja dokumentteja, joissa kuvataan lapsen kehitystä ja oppimista, sekä lapselle laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa. Tiedon siirrossa noudatetaan voimassa olevia säädöksiä.[2]

[1] Varhaiskasvatuslaki 3 § 1 momentti 5 kohta

[2] Esimerkiksi varhaiskasvatuslaki 40–42 §

Siirtymäkäytännöt Jämsässä

Lapsen ensimmäinen siirtymävaihe alkaa, kun lapsi aloittaa varhaiskasvatuksen. Tämä on merkittävä vaihe lapsen elämässä ja tähän merkitykselliseen siirtymään halutaan Jämsässä panostaa. Mitä paremmin lapsen kasvu- ja kehitysympäristöissä tehdään yhteistyötä, sitä todennäköisemmin lapsen opinpolusta luodaan turvallinen, sujuva ja eheä. Ensimmäinen kontakti perheeseen ja lapseen luovat pohjan lapsen opinpolulle ja elinikäiselle oppimiselle. Tällöin luodaan yhteinen näkemys lapsen kasvuun, kehittymiseen ja oppimiseen. Lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa lapsi käy huoltajansa kanssa tutustumassa varhaiskasvatuspaikkaan, henkilöstöön ja tulevaan lapsiryhmään. Tutustumiskäynneillä varhaiskasvatuksen henkilöstö kertoo huoltajille varhaiskasvatuksen tavoista ja käytänteistä sekä keskustelee huoltajan kanssa yhteistyöhön liittyvistä asioista. Lapsen varhaiskasvatuksen aloituksen yhteydessä käydään aloituskeskustelu, jonka tarkoituksena on tutustua lapseen, hänen tapoihin ja tottumuksiin sekä kuulla huoltajien toiveita ja odotuksia.

Lapsen siirtyessä varhaiskasvatuksessa yksiköstä tai ryhmästä toiseen tai varhaiskasvatuksesta esiopetukseen on mahdollista pitää siirtopalaveri, jossa ovat mukana huoltaja, lähettävän ja vastaanottavan tahon työntekijä, mahdollisesti lapsi ja tarvittaessa muu yhteistyökumppani. Siirtopalaveri voi olla osa lapsen vasukeskustelua tai erikseen järjestetty keskustelu. Mahdollisuuksien mukaan keskustelu voidaan käydä myös lapsen kotona. Siirtymävaiheissa korostuu hyvä yhteistyö huoltajien ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä. Päiväkodissa henkilöstö siirtää lapsen varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen kannalta välttämättömät tiedot tulevan ryhmän henkilöstölle. Tiedonsiirto siirtymätilanteissa suunnitellaan yksilöllisesti kunkin lapsen ja perheen tarpeiden mukaisesti.