Perusopetusasetuksen (852/1998) 11 §:n mukaan oppilas, joka on saanut vuosi-luokan oppimäärään kuuluvissa oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan numeron tai sanallisen arvion, siirtyy seuraavalle vuosiluokalle.

Oppilaalle, jonka vuosiluokan suoritus jossakin aineessa on hylätty, tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuus voidaan antaa lukuvuoden koulutyön aikana tai koulutyön päätyttyä. Tässä ns. erillisessä kokeessa oppilaan osaamista voidaan selvittää monipuolisesti erilaisin suullisin ja kirjallisin sekä tarvittaessa myös muin näytöin, jotta oppilaalla on mahdollisuus osoittaa osaamisensa.

Perusopetusasetuksen mukaan oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hän ei ole opintojen aikana eikä erillisessä kokeessa suorittanut vuosiluokan opintoja hyväksytysti. Hylätyistä arvosanoista huolimatta oppilas voi siis siirtyä seuraavalle luokalle, mikäli näin päätetään. Päätöksen edellytyksenä on, että oppilaan arvioidaan kykenevän selviytymään seu-raavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää luokalle, vaikka hänellä ei olisi hylättyjä suorituksia, jos sitä pidetään oppilaan yleisen koulumenestyksen vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaalla saattaa esimerkiksi olla useista oppiaineista välttäviä arvosanoja ja hänen perustietojaan ja -taitojaan sekä oppimisvalmiuksiaan on syytä vahvistaa ennen ylemmälle luokalle siirtymistä. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.

Oppilaan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen opettaja tai jos heitä on useampia, opettajat yhdessä. Luokalle jättämisestä päättävät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä. Opettajan tulee noudattaa perusopetuslakiin ja -asetukseen, opetussuunnitelman perusteisiin ja paikalliseen opetussuunnitelmaan kirjattuja oppilaan arvioinnin periaatteita ja menettelyjä.

Perusopetuksen oppilaan arviointia koskevat määräykset ovat vuodelta 2004 (9. luokan oppilaat lukuvuonna 2018-2019) ja vuodelta 2016 (muiden luokkien oppilaat). Oppilaan arviointi uudistui, kun Opetushallitus päätti uusista perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista kyseisenä vuonna. Uudistuksen yhtenä päätavoitteena oli selkeyttää oppilaan arviointia ja luoda yhtenäiset valtakunnalliset puitteet erityisesti päättöarvosanojen muodostamiselle. Oppilaan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että päättöarvosanat on annettu samoin perustein.

Päättöarviointi perustuu näyttöön siitä osaamisesta, jota oppilaalla on suhteessa opetussuunnitelmassa (tai HOJKS:issa) asetettuihin tavoitteisiin perusopetuksen päättyessä. Siksi on aivan oleellista, että oppilaalle taataan monipuolisesti ja riittävästi mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan, jotta opettaja voi sitä arvioida.

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan päättöarvosanan tulee perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8–9. Vuoden 2004 perusteissa on myös todettu, että oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5 on välttävä), mikäli hän pystyy osoittamaan jossain määrin kriteerien edellyttämää osaamista.

Päättöarvosanaa korotettaessa toimitaan niin, että kun oppilas on vielä koulussa, koulu voi järjestää mahdollisuuksia antaa erilaisia suullisia, kirjallisia ja muita näyttöjä, joiden avulla oppilaat voivat osoittaa parantunutta osaamistaan. Mah-dollisuuksia voidaan antaa normaalin opetuksen yhteydessä sekä erillisissä näyttötilaisuuksissa. Muunlaiset lisänäytöt kuin kirjalliset kokeet ovat tarpeen varsinkin taide- ja taitoaineissa ja kotitaloudessa, mutta niitä voidaan käyttää missä oppiaineessa tahansa.

 

Oppilaan tuki

Tukiopetus

Laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) §16 määrittelee, että oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Aloite tukiopetuksen järjestämiseen tietylle oppilaalle voi tulla oppilaalta itseltään, opettajalta tai oppilaan huoltajalta.

Kun yleisen tuen tukitoimet alkavat näyttää riittämättömiltä ja oppilaan on työlästä saavuttaa yleisopetuksen tavoit-teita, opettajat laativat pedagogisen arvion oppilaan oppimisesta ja tarvittavista tukitoimista. Pedagoginen arvio käsitellään oppilashuoltoryhmässä ja sen perusteella arvioidaan tarve tehostettuun tukeen siirtymisestä.

 

Perusopetuksen lakimuutoksen (1.1.2011) sekä opetussuunnitelma-muutoksen myötä (1.8.2011) kunnissa on otettu käyttöön lähikouluperiaate, varhainen puuttuminen sekä kolmiportainen tuki.

Tavoitteena on tuen tarpeen havaitseminen mahdollisimman varhain sekä tuen järjestäminen mahdollisimman paljon yleisen tuen tasolla. Kolmiportaisen tuen muodot ovat: yleinen tuki, tehostettu tuki sekä erityinen tuki.

Yleinen tuki

Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua tukea ja se on ensisijainen tuen järjestämisen muoto. Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ehkäisemään tehostetun ja erityisen tuen tarvetta.

Yleisen tuen tukimuotoja ovat:

– eriyttäminen
– joustavat ryhmittelyt
– kodin ja koulun yhteistyö
– tukiopetus
– osa-aikainen erityisopetus
– oppilashuollon tuki
– oppilaanohjaus
– aamuja iltapäivätoiminta
– apuvälineet
– avustajapalvelut
– ohjaus ja tukipalvelut
– terapiat ym. koulun toimintaa tukevat asiat

Tehostettu tuki

Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, tulee antaa tehostettua tukea hänelle laaditun oppimissuunnitelman (HOPS) mukaisesti

Tehostetun tuen avulla tuetaan oppimista ja kasvua sekä ehkäistään oppilaan oppimiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai kehitykseen liittyvien ongelmien kasvamista ja monimuotois-tumista, sekä estetään syrjäytymistä.

Tehostetun tuen vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti. Jos oppilas ei enää tarvitse tehostettua tukea, hän voi siirtyä yleisen tuen piiriin. Silloin kun tehostettu tuki ei riitä laaditaan oppilaalle moniammatillisesti pedagoginen selvitys. Selvitys käsitellään oppilashuoltoryhmässä ennen erityisen tuen päätöstä.

Erityinen tuki

Kun oppilaalle annettu tehostettu tuki ei riitä, tehdään kirjallinen päätös erityisestä tuesta. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta perusopetuslaissa määritellystä tuesta. Erityis-opetus järjestetään oppilaan edun mu-kaisesti ensisijaisesti muun opetuksen yhteydessä. Erityinen tuki on suunnitelmallista ja yksilöllistä oppilaan tukemista sekä tavoitteellista yhteistyötä oppilaan tarvitsemien muiden tukipalveluiden kanssa. Erityistä tukea saavalle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Opetus järjestetään pien-ryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki ja neuvontapalveluita käyttäen. Joustavan perusopetuksen toiminta on tarkoitettu niille 7–9 luokkien oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja koulumotivaation puutetta sekä oppilaille, joita näyttäisi uhkaavan syrjäytyminen jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan erityisopettajan ja oppilaan opettajien toimesta oppimissuunnitelma tai tarkistetaan hänelle jo aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa.