JOHDANTO
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet annettiin 22.12.2014 ja lukion 27.10.2015. Niissä sukupuolten tasa-arvon edistämiseen on sitouduttu monin tavoin. Tasa-arvolain täydennys 30.12.2014 toi perusopetuslain piirissä oleville kouluille koulukohtaisen tasa-arvosuunnitelman laadintavelvoitteen. Lukion aiempi tasa-arvosuunnitelma on tehty 20.4.2007. Perusopetuksen oppivelvollisten perusteita on täydennetty 21.10.2015 määräyksellä, joka koskee koulukohtaisen tasa-arvosuunnitelman laadintaa. Koulujen tasa-arvosuunnitelmien tulee olla valmiina 24.2.2017.

Tasa-arvolain mukaan sukupuolten tasa-arvoa tulee edistää kaikessa opetuksessa ja koulutuksessa. Perusopetuslain osalta velvoite koskee esiopetusta, oppivelvollisten perusopetusta, lisäopetusta ja maahanmuuttajille järjestettävää perusopetukseen valmistavaa opetusta. Kaikkien näiden koulutusmuotojen opetussuunnitelmien perusteet korostavat sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lisäämisen merkitystä. Tasa-arvon edistämiseksi kaikissa perusopetusta järjestävissä kouluissa on laadittava tasa-arvosuunnitelma.

Jämsän perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa koulut liittävät tasa-arvo- ja Yhdenvertaisuussuunnitelman osaksi lukuvuosisuunnitelmaa.

Tasa-arvolain päämäärä on estää sukupuoleen perustuva syrjintää ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. (Tasa-arvolaki 1-3 §)

Tasa-arvolain mukaan opetusta tai koulutusta järjestävän on huolehdittava siitä, että tytöillä ja pojilla ja naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen ja että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tasa-arvolain tarkoituksen toteutumista. Tasa-arvoa edistetään koulutuksessa ja opetuksessa lasten ikä ja kehitys huomioon ottaen. (Tasa-arvolaki 5 §)

Kun tasa-arvon käsite viittaa arkikielessä useimmin sukupuolten väliseen tasa-arvoon, yhdenvertaisuus laajentaa tasa-arvon käsitettä. Yhdenvertaisuus tarkoittaa perustuslain kuudennessa pykälässä kaikkien kansalaisten tasa-arvoista kohtelua, kaikkien yhdenvertaisuutta lain edessä ja sitä, ettei ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eriarvoiseen asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella. (Perustuslaki 6 §)

SYRJINNÄN MÄÄRITELMIÄ

Välitöntä syrjintää on yksilön tai ryhmän kohteleminen eri tavoin kuin muita ilman hyväksyttävää perustetta. Häirintä ja epäasiallinen kohtelu ovat syrjintää. Ohje tai käsky syrjiä on syrjintää.

Välillistä eli epäsuoraa syrjintää on näennäisesti puolueeton käytäntö, tieto tai toimintatapa, joka asettaa toisen tai toiset muita heikompaan asemaan.

Piilosyrjintää ovat mm. vähättely, poissulkeminen, tuen puute ja sivuuttaminen.

Rakenteellista syrjintää on ajattelu, ettei syrjiviä käytäntöjä voi muuttaa.

Moniperusteisessa syrjinnässä yksilöä tai ryhmää syrjitään monella eri perusteella.

Esteettömyys tarkoittaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteutumista niin, että jokainen voi ominaisuuksistaan huolimatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.

KOULUN TOIMINTA TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISEKSI

Tasa-arvokyselyn ja tähän mennessä käydyn keskustelun perusteella koulu sitoutuu seuraaviin tavoitteisiin:

Puhutaan

Tavoitteena on puhua enemmän tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Tarvitaan luontevaa, avointa keskustelua tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta sekä niiden pohtimista yhteisesti.

Koulun kaikkia käytäntöjä, toimintatapoja ja oppiaineistoja arvioidaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta. Edistävätkö tavat, käytännöt ja aineistot samanarvoisuuden toteutumista vai estävätkö ne sitä?

Oppilaiden kanssa käydyn keskustelun (luokanvalvojantunti 19.12.2016), sekä Wilmassa tammikuun 2017 alussa olleen kyselyn perusteella oppilaat kokevat, että pääosin tilanne on koulussa tasa-arvoinen, eli oppilaita kohdellaan yleisesti ottaen samalla tavalla riippumatta sukupuolesta. Merkittävä prosenttiosuus oppilaista kuitenkin kokee, että oppitunneilla opettajat kohtelevat helposti tyttöjä ja poikia eri tavalla: tyttöjen annetaan esimerkiksi jutella keskenään, kun taas poikien jutusteluun puututaan herkemmin. Tyttöjen häiriökäyttäytymistä saatetaan lisäksi pitää epätavallisena, kun taas poikien kyseessä ollen usein todetaan, että ”pojat on poikia”.

Oppilaskyselyissä tuli esille myös huoli siitä, ettei kaikilla oppilailla välttämättä ole koulussa ketään turvallista aikuista, jolle voi mennä puhumaan vaikeiksi kokemistaan asioista tai häirinnästä. Nuorilla itselläänkin näyttää olevan kovin selkeät mielikuvat siitä, miten tyttöjen ja poikien tulisi käyttäytyä, ja käsitysten mukaan sukupuoli määrittelee paljonkin käyttäytymistä. Jonkinasteista seksuaalista häirintää (kommentointeja, ehdotteluja, viestintää, fyysistä lähestymistä) kokevat useammin tytöt kuin pojat.

Puututaan

Koulun tehtävä on puuttua eriarvoiseen kohteluun herkästi. Oppilaan tulee tietää kenelle kertoa, jos tulee kohdelluksi tasa-arvon tai yhdenvertaisuuden vastaisesti. Opettajan ja rehtorin tehtävä on lopettaa eriarvoinen kohtelu. Erityistä huomiota kiinnitetään seksuaaliseen ja sukupuolen perusteella tapahtuvaan häirintään.

Häirintä luo kiusallisen, leimaavan, halventavan, nöyryyttävän tai uhkaavan ilmapiirin. Häirintä voi olla sanallista, sanatonta tai fyysistä. Se loukkaa yksityisyyttä tai koskemattomuutta.

Älä hyväksy häirintää. Jos huomaat tai koet häirintää, osoita ettet hyväksy sitä. Älä ole hiljaa tilanteessa, jossa sinuun tai johonkin toiseen kohdistuu häirintää. Jos häirintä ei lopu heti, kerro opettajalle tai jollekin muulle koulun aikuiselle. Jos he eivät toimi, kerro toiselle opettajalle. Puhu asiasta myös kotona. Älä jää pohtimaan asiaa yksin.

Vaikka kiusaaminen ja häirintä ovat usein ryhmäilmiöitä ja niistä tiedetään laajasti, niistä vaietaan. Vaikeneminen voi osoittaa hyväksymistä, välinpitämättömyyttä ja alistumista. Ohjeeksi jokaiselle oppilaalle voi sanoa, että kerro koulutovereillesi kokemuksestasi tai havainnoistasi. Puhu niistä. Osoita että välität.

Keskustelujen ja kyselyn perusteella oppilaat toivovat lisää aikaa ja mahdollisuuksia keskustella tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvistä asioista. Oppilaiden esille tuomien huolenaiheiden perusteella näyttää myös siltä, että erilaisista turvataidoista kannattaa järjestää erillistä koulutusta ja ohjausta.

TAVOITTEET JA AIKATAULU

Kaikki koulut määrittelevät ja kirjaavat oman koulunsa toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman vuosittaiset tavoitteet, aikataulun sekä vastuuhenkilöt lukuvuosisuunnitelmaan. Näihin toimiin ja tavoitteisiin voivat sisältyä tasa-arvotilanteen kartoitus eri menetelmillä, tasa-arvon edistäminen eri oppiaineissa ja esim. TET-jaksoilla, toimintakulttuurin kehittämiseen tähtäävät toiminnot ja tavoitteet, tasa-arvo päivän viettäminen (Minna Canthin päivä 19.3.) tai tasa-arvoon keskittyvän monialaisen oppimisprojektin toteuttaminen.

1. Turvallinen toukokuu – teemaviikko viikolla 22 https://www.thl.fi/documents/10531/124365/Opas%202012%2021.pdf . Aiheena turvataidot. Vastuutaho opiskeluhuoltoryhmä.
2. Suvaitsevaisuus-teemapäivät ja/tai -tunnit keväällä ja/tai syksyllä. Vastuutaho suunnitteluryhmä.
3. Tasa-arvo – teemaan liittyvät tempaukset ja teemapäivät keväällä ja syksyllä. Vastuutaho oppilaskunnan hallitus.

ARVIOINTI

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittymistä sekä siihen liittyviä toimenpiteitä arvioidaan vuosittain lukuvuosisuunnitelman arvioinnin yhteydessä.

MATERIAALEJA JA LINKKEJÄ

Tasa-arvotyö on taitolaji – Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa - Opetushallituksen julkaisu 2015

http://www.oph.fi/download/173318_tasa_arvotyo_on_taitolaji.pdf

Tasa-arvolaki

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609

Yhdenvertaisuuslaki

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325

Lapsen oikeuksien sopimus (YK)

https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/

Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa (Maailman terveysjärjestö WHO)

http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/039844e2-c540-4e81-834e-6f11e0218246

Turvataidot

https://www.thl.fi/documents/10531/124365/Opas%202012%2021.pdf