Valtakunnalliset valinnaiset opinnot

HI4 Eurooppalainen ihminen (2op)

Opintojakso tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymistä sekä myyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. Opintojaksolla perehdytään kulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde sekä sukupuoli ja arkielämä.


Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
  • tuntee keskeisen länsimaisen kulttuuriperinnön ja osaa eritellä sen muodostumista vuorovaikutuksessa muiden kulttuuripiirien kanssa
  • ymmärtää tieteen, taiteen, ihmiskuvan ja sukupuoliroolien muutoksen suhteessa yhteiskunnalliseen kehitykseen
  • ymmärtää taiteen ja populaarikulttuurin merkityksen historiakäsityksen luomisessa
  • osaa eritellä tieteen saavutusten merkitystä ja eri aikakausien maailmankuvia
  • osaa arvioida erilaisten aatteiden kehitystä sekä niiden vaikutuksia ympäröivään maailmaan
  • pystyy analysoimaan kulttuuria sen historiallisessa kontekstissa sekä ymmärtämään kulttuurin ja politiikan keskinäisen vuorovaikutuksen
  • osaa tarkastella eurooppalaista kulttuuria osana kulttuurin globalisaatiota.


Keskeiset sisällöt

Eurooppalainen kulttuuri ja maailmankuvan rakentuminen
  • tiede, taide, uskonto ja media maailmankuvan muokkaajana ja välittäjänä
Eurooppalaisen kulttuurin juuret
  • antiikin kulttuurien yleispiirteet
  • demokratian ja tieteellisen ajattelun synty
  • keskiajan kulttuuri ja kulttuuripiirien vuorovaikutus
Yksilöllisen ajattelun ja tieteellisen maailmankuvan kehittyminen
  • tieteen ja taiteen kehitys uuden ajan alussa
  • reformaatio ja tiedon vallankumous
  • valistus, ihmisoikeuksien ja tasa-arvoajattelun syntyminen
  • 1800-luvun aatteet sekä kulttuuriset ja yhteiskunnalliset muutokset
Kohti nykyaikaa
  • taide, populaarikulttuuri ja kulttuurin globalisoituminen
  • tiede uskonnollisen maailmankuvan haastajana, edistysusko ja uhkakuvat
  • demokratian ja tasa-arvoajattelun leviäminen sekä niiden vastavoimat
  • tiedon määrän kasvu ja kulttuurin pirstaloituminen
  • sukupuoliroolien murros


Laaja-alainen osaaminen

  • Hyvinvointiosaamisen kautta opiskelijat tutustutetaan historian yhteiskunnallisiin, kulttuurisiin ja globaaleihin keinoihin, joiden avulla edistetään yhteisöjen ja ekosysteemien hyvinvointia. 
  • Monitieteinen ja luova osaaminen auttaa opiskelijoita tutustumaan erilaisiin tiedonhankinnan ja -esittämisen tapoihin ja harjaantumaan niiden käyttämiseen. Samalla opiskelijoiden kyky arvioida tiedon luotettavuutta vahvistuu.
  • Globaali- ja kulttuuriosaamisen kautta opiskelija oppii tunnistamaan ja reflektoimaan erilaisia kulttuuriperintöjä, arvoja, ihmisten erilaisia toimintaympäristöjä ja muita seikkoja, joiden pohjalle kulttuuri-identiteetit ja elämäntavat rakentuvat omassa arjessa sekä suomalaisessa yhteiskunnassa, Euroopassa ja globaalisti. Näin opiskelija harjaantuu historiallisten esimerkkien kautta arvostamaan ihmisten ja yhteisöjen oikeutta kulttuuriseen identiteettiin sekä toimimaan kulttuurisen moninaisuuden puolesta.


Arviointi

Opintojakson alussa päätetään osaamiselle ja oppimiselle yhteiset ja/tai yksilölliset tavoitteet sekä niiden saavuttamiselle kriteerit sekä menetelmät. Opintojakso arvioidaan numeroin (4–10). Opintojakson aikana opiskelija saa palautetta edistymisestään suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet arvioidaan opintojakson tavoitteiden yhteydessä. 

HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi (2op)

Opintojakso tarkastelee nykyisen Suomen alueen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa esihistoriasta autonomian ajalle asti. Opintojaksolla perehdytään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön lisäksi yhteisöjen ja yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen, arjen historiaan ja ihmisten elämäntapaan sekä elinkeinoihin historian eri vaiheissa. Opintojaksolla syvennytään erityisesti lähiympäristön historian lähteisiin ja erilaisiin tutkimusmenetelmiin.


Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
  • tuntee Suomen alueen historiallisia lähteitä ja osaa arvioida niitä kriittisesti
  • tuntee suomalaista, saamelaista ja muiden vähemmistöryhmien kulttuuriperintöä ja arjen historiaa
  • hallitsee Suomen historialliset kehityslinjat sekä niiden yhteydet pohjoismaiseen kehitykseen ja Itämeren alueeseen
  • kykenee yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta
  • osaa eritellä Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen
  • osaa arvioida suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin
  • osaa tarkastella Suomen historian käyttöä politiikassa ja identiteetin luomisessa.


Keskeiset sisällöt

Suomen alue esihistoriallisella ajalla
  • tutkimusmenetelmät ja lähteet
  • käsitykset Suomen väestöryhmien alkuperästä
Keskiaika
  • Itämeren alueen valtiollinen kehittyminen
  • kirkollisen ja maallisen vallan muotoutuminen
  • yhteiskunta, elinkeinot, elämäntapa ja kulttuuri
Uusi aika
  • reformaatio ja vahvistuva hallitusvalta
  • Ruotsin suurvaltapyrkimysten vaikutus Suomeen
  • elämäntapa sääty- ja maatalousyhteiskunnassa
  • Suomen aseman muutos ja uudistukset Ruotsin ajan lopulla
Suomi osana Venäjää
  • Suomen liittäminen Venäjään ja autonomian synty
  • suomalaisen identiteetin luominen, sivistys, tiede ja taide


Laaja-alainen osaaminen

  • Vuorovaikutusosaamisen kautta opiskelija syventää kykyään käsitellä ristiriitoja ja konflikteja rakentavasti ja myös sovittelun keinoin. Opiskelija saa kokemuksia toiminnasta viestien ja merkitysten välittäjänä myös kieli- ja kulttuurirajoja ylittävässä vuorovaikutuksessa.
  • Monitieteinen osaaminen tukee opiskelijan ajattelun, näkemysten ja toiminnan eettisten, esteettisten ja ekologisten arvolähtökohtien pohdintaa. Hän tutustuu erilaisiin tiedonhankinnan ja -esittämisen tapoihin ja harjaantuu käyttämään niitä.


Arviointi

Opintojakson alussa päätetään osaamiselle ja oppimiselle yhteiset ja/tai yksilölliset tavoitteet sekä niiden saavuttamiselle kriteerit sekä menetelmät. Opintojakso arvioidaan numeroin (4–10). Opintojakson aikana opiskelija saa palautetta edistymisestään suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet arvioidaan opintojakson tavoitteiden yhteydessä. 

HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat (2op)

Opintojaksolla perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja kulttuurieroja koskevan ajattelun muutoksiin sekä tarkastellaan, miten suhtautuminen eri kulttuureihin on vaihdellut ajattelun ja yhteiskuntien muuttuessa. Opintojaksolla tarkastellaan länsimaisten ja muiden kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri aikoina.


Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
  • ymmärtää kulttuurien vuorovaikutusta koskevia teorioita ja käytänteitä
  • tunnistaa kulttuuristen arvojen ja maailmankuvien ilmenemisen arkielämässä ja sosiaalisissa suhteissa
  • osaa eritellä kulttuurien välistä vuorovaikutusta sekä historiallisessa että nykypäivän kontekstissa
  • analysoi esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa esiintyviä kulttuurisia arvoja ja käytäntöjä
  • erittelee kulttuurien moninaisuutta historiallisena osana eurooppalaista kulttuuria ja pystyy arvioimaan sille annettuja merkityksiä
  • osaa kriittisesti eritellä ja arvioida kulttuurisia eroja koskevia väitteitä, eri kulttuureihin liitettyjä stereotypioita sekä kulttuurien vaikutusta yksilöön
  • tuottaa yksin tai ryhmässä historiallista asiatekstiä käyttämällä monipuolisesti ja kriittisesti lähdeaineistoa.


Keskeiset sisällöt

Kulttuurintutkimuksen perusteet ja käsitteet
  • kulttuurit ja niiden vuorovaikutus
Opintojaksolla tarkasteltaviksi kohteiksi valitaan kaksi tai useampia kulttuureja seuraavilta alueilta:
  • Aasian kulttuurit
  • Afrikan kulttuurit
  • arktiset kulttuurit
  • Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit
  • Latinalaisen Amerikan kulttuurit
  • Lähi-idän kulttuurit
  • Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit.


Laaja-alainen osaaminen

  • Monitieteinen ja luova osaaminen auttaa opiskelijaa tutustumaan erilaisiin tiedonhankinnan ja -esittämisen tapoihin ja harjaantumaan niiden käyttämiseen. Samalla hän vahvistaa kykyään arvioida tiedon luotettavuutta. 
  • Eettisyyden ja ympäristöosaamisen avulla opiskelija ymmärtää perusasiat globalisaatiosta ja siitä, miten se vaikuttaa erilaisissa olosuhteissa elävien ihmisten mahdollisuuksiin noudattaa kestävää elämäntapaa. 
  • Globaali- ja kulttuuriosaamisen kautta opiskelija oppii tunnistamaan ja reflektoimaan erilaisia kulttuuriperintöjä, arvoja, ihmisten erilaisia toimintaympäristöjä ja muita seikkoja, joiden pohjalle kulttuuri-identiteetit ja elämäntavat rakentuvat omassa arjessa sekä suomalaisessa yhteiskunnassa, Euroopassa ja globaalisti. Näin opiskelija harjaantuu historiallisten esimerkkien kautta arvostamaan ihmisten ja yhteisöjen oikeutta kulttuuriseen identiteettiin sekä toimimaan kulttuurisen moninaisuuden puolesta.


Arviointi

Opintojakson alussa päätetään osaamiselle ja oppimiselle yhteiset ja/tai yksilölliset tavoitteet sekä niiden saavuttamiselle kriteerit sekä menetelmät. Opintojakso arvioidaan numeroin (4–10). Opintojakson aikana opiskelija saa palautetta edistymisestään suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet arvioidaan opintojakson tavoitteiden yhteydessä. 

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä