Paikalliset valinnaiset opinnot
HI7 Maailmantilanne nyt (2op)
Yleiset tavoitteet
Opintojakson yleisinä tavoitteina on saada opiskelijat seuraamaan maailman poliittisia, taloudellisia ja kulttuurisia ilmiöitä muun muassa kansainvälisen politiikan näkökulmasta. Tavoitteena on syventää Kansainväliset suhteet -opintojakson kansainvälisiä ilmiöitä. 2000-luvun maailma muuttuu koko ajan, ja uudet kansainväliset kriisit ja konfliktit vaativat lisää tietoja ja analyyseja ristiriitojen taustoista. Opiskelijan tulee pohtia tulevaisuuden kannalta kestäviä ratkaisuja, joissa otetaan huomioon ympäristön, talouden, teknologian ja politiikan yhteyksiä, ja oppia tekemään ja arvioimaan vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaarioita yksilön, yhteisöjen ja ekosysteemien näkökulmasta.
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana. Opiskelija saa monenlaisia tilaisuuksia tutkia, harjoitella ja kartuttaa maailmankansalaisen taitoja ja etiikkaa YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n mukaisesti. Samalla hän oppii erittelemään kansainvälistymistä ja globalisaatiota ilmiöinä. Opiskelija vahvistaa ihmisoikeuksien tuntemustaan ja toimijuuttaan ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja eettisesti vastuullisten elintapojen edistämiseksi.
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- osaa soveltaa kansainvälisen politiikan peruskäsitteistöä ajankohtaisiin konflikteihin
- osaa käyttää monipuolisesti tietolähteitä
- tunnistaa tiedonvälitykseen liittyvää propagandaa sekä tunnistaa eri tapoja käyttää historiaa politiikan välineenä
- osaa eritellä aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen merkityksiä kansainvälisissä suhteissa
- osaa analysoida kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen syitä ja vaikutuksia
- seuraa aktiivisesti mediaa, osaa tarkastella kriittisesti ajankohtaisia kansainvälisiä kysymyksiä sekä pystyy arvioimaan konfliktien syitä ja ratkaisumahdollisuuksia.
Keskeiset sisällöt
Opintojakson sisältö ja työtavat pohjautuvat opiskelijoiden mielenkiintoon sekä ajankohdan kotimaisiin ja kansainvälisiin ilmiöihin. Opintojaksolla hyödynnetään lähdekriittisesti erityyppisiä kirjallisia ja visuaalisia lähteitä sekä tietokantoja.Opintojakson keskeisiä sisältöjä ovat muun muassa
- Yhdysvallat 2000-luvulla
- Venäjä 2000-luvulla
- Kiina 2000-luvulla
- Euroopan Unionin rooli maailmanpolitiikassa 2000-luvulla
- Lähi-Itä maailman kriisipesäkkeenä
- Keski- ja Etelä-Amerikka kriisipesäkkeenä
- Suomi rauhanrakentajana
- globaalit väestöliikkeet
- ilmastonmuutos ja ympäristökriisit
- terrorismi
- informaatiosodankäynti
Laaja-alainen osaaminen
Opintojakson aikana pureudutaan eri medioiden välittämän informaation tulkintaan ja taustoittamiseen sekä annetaan opiskelijoille syvällistä tietoa ja osaamista ajankohtaisesta maailmanpolitiikasta. Opintojakson aikana kehitetään vuorovaikutusosaamista muun muassa pohtimalla sananvapauden merkitystä, sen vastuullista käyttöä sekä tiedonkäsityksen ja tiedonvälityksen muuttumista eri näkökulmista. Opiskelijan tulee hahmottaa rakentavan vuorovaikutuksen ja kulttuurienvälisen ymmärryksen merkitys kestävälle tulevaisuudelle, demokratialle ja rauhalle.
Arviointi
Arvioinnin perusteena on opintojakson kuluessa koottava kansio tai muu yksilöllinen tai yhteinen tuotos sekä aktiivinen osallistuminen opintojakson aikaiseen työskentelyyn.Opintojakson arviointi: suoritettu/hylätty.
Opintojakso suoritetaan opintojakson HI2 (Kansainväliset suhteet) jälkeen.
TO3 Totaaliset sodat (3op)
Opintojakso yhdistää kuvataiteen ja historian näkökulmia yhdeksi kokonaisuudeksi. Se käsittelee ensimmäistä maailmansotaa, toista maailmansotaa ja Suomen sotavuosia 1939–1945. Tarkastelun kohteena ovat ihmiskunnan ja Suomen suuret tragediat. Opetuksen aikana perehdytään sotien taustatekijöihin, sotatapahtumiin ja erityisesti kärsimyksiin, joita sodat aiheuttivat. Opintojaksolla perehdytään virheisiin, joita poliittiset ja sotilaalliset johtajat tekivät omana aikanaan välittämättä siitä, miten eri kansat, joukot tai yksilöt kärsivät näiden ratkaisujen seurauksena. Opintojaksolla tutkitaan myös kansakuntien jälleenrakennustyötä sotien jälkeen ja perehdytään raunioituneiden valtioiden taloudelliseen tilanteeseen sotien päätyttyä.
Opintojaksolla käsiteltävän ajankohdan tapahtumien heijastumista tarkastellaan visuaalisessa kulttuurissa sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Opintojaksolla perehdytään siihen, miten kuvaa on käytetty vallan välineenä, mielipiteiden muokkaaja tai dokumentaarisena tallentaja. Yksi keskeinen kiinnostuksen kohde on, miten eletty aika on heijastunut taitelijan kautta teoksiin.
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
Yhteiskunnallista osaamista syvennetään tällä opintojaksolla tutkimalla visuaalisen kulttuurin ilmentämiä arvoja ja merkityksiä
esimerkiksi rakennetussa ympäristössä, esineissä, mediassa ja taiteessa. Opiskelijoita rohkaistaan ottamaan kantaa ja osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä vaikuttamaan kestävän tulevaisuuden puolesta.
Globaali- ja kulttuuriosaaminen vahvistuu ohjaamalla opiskelijaa tutkimaan, miten visuaalinen kulttuuri heijastaa ja muokkaa yksilöitä, yhteisöjä ja maailmaa ja miten maailman tilanne ja eletty elämä muokkaa visuaalista kulttuuria. Kulttuuriperintöä tarkastellaan globaalista, kansallisesta ja opiskelijan kulttuurisen taustan näkökulmasta.
Vuorovaikutusosaamista kehitetään rakentamalla dialogia ja ymmärrystä ihmisten välille erilaisia kuvakulttuureja tarkastelemalla, niitä jakamalla ja niistä keskustelemalla. Eettisyyttä ja ympäristöosaamista käsitellään opetuksessa negaatioiden kautta. Sodat ovat epäeettistä toimintaa, ja sodissa tämä korostuu. Ympäristöosaamista käydään läpi tutkimalla sodan aiheuttamia tuhoja kaupungeille ja taistelutantereille.
Opintojakson alussa päätetään osaamiselle ja oppimiselle yhteiset ja/tai yksilölliset tavoitteet sekä kriteerit sekä menetelmät niiden saavuttamiselle. Kokonaisuuteen kuuluu yksi itse tuotettu kuvateos. Laaja-alaisen osaamisen toteutumista voidaan arvioida keskusteluilla ja itsearvioinnilla omista prosesseista ja tuotoksista.
Opintojakso arvioidaan arvosanalla suoritettu/hylätty.
Opintojaksoa ei voi suorittaa itsenäisesti.
Opintojaksolla käsiteltävän ajankohdan tapahtumien heijastumista tarkastellaan visuaalisessa kulttuurissa sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Opintojaksolla perehdytään siihen, miten kuvaa on käytetty vallan välineenä, mielipiteiden muokkaaja tai dokumentaarisena tallentaja. Yksi keskeinen kiinnostuksen kohde on, miten eletty aika on heijastunut taitelijan kautta teoksiin.
Yleiset tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää kuvilla vaikuttamisen keinoja ja merkityksiä
- ymmärtää visuaalisen kulttuurin tuotteiden hyödyntämisen mielikuvien muokkauksessa
- oppii tuntemaan merkittäviä eurooppalaisia taideteoksia ja tekijöitä
- käsittää koetun ja eletyn elämän vaikutuksen visuaalisiin tuotoksiin
- tuntee erilaiset mekanismit, jotka ovat johtaneet diktatuurien syntyyn 1900-luvun Euroopassa
- ymmärtää sen, että epäonnistunut diplomatia yhdistettynä voimapolitiikkaan aiheuttaa suursodan vaaran valtioiden välillä
- käsittää sen, että siviilit ja heikossa asemassa olevat ihmiset kärsivät sodissa aina eniten
- pystyy analysoimaan suurten tragedioiden taustatekijöitä
- osaa arvioida sotilaallisten ja poliittisten johtajien vaikutusvaltaa 1900-luvun alkupuolella
- käsittää sotien mielettömyyden
- ymmärtää 1900-luvun sotien vaikutuksen nykyiseen valtiolliseen historiaan.
Keskeiset sisällöt
- taide propagandan välineenä (me ja muut)
- arkkitehtuuri vallan näyttämöinä
- kuvataide vastavoimana: poliittinen taide ja satiiriset pilakuvat
- vallanpitäjät ja taide
- populaarikulttuuri sodan aikana
- kuvat sodan dokumentteina
- taideteokset sodan jaloissa ja sotasaaliina
- sodan heijastuminen taiteelliseen työskentelyyn
- kansakunnan visuaaliset merkit
- kuvat kansallisuusidentiteetin rakentajina
- sodan taustatekijät, kuten siirtomaakilpailu, diplomatian kehittymättömyys ja yleinen valtapolitiikka
- sotatapahtumat länsi- ja itärintamalla sekä sota merellä
- Pariisin rauhat ja sodan loppulasku
- kirjallisuusosio
- diktaattoreiden valtaannousu (Mussolini, Stalin, Hitler ja Franco)
- Suomi ennen talvisodan syttymistä
- kirjallisuusosio
- sotaan johtanut kehitys
- sotatapahtumat
- holokausti
- Suomi toisessa maailmansodassa
- evakot ja sotalapset
- sodan loppulasku
- kirjallisuusosio
Laaja-alainen osaaminen
Yhteiskunnallista osaamista syvennetään tällä opintojaksolla tutkimalla visuaalisen kulttuurin ilmentämiä arvoja ja merkityksiä esimerkiksi rakennetussa ympäristössä, esineissä, mediassa ja taiteessa. Opiskelijoita rohkaistaan ottamaan kantaa ja osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä vaikuttamaan kestävän tulevaisuuden puolesta.
Globaali- ja kulttuuriosaaminen vahvistuu ohjaamalla opiskelijaa tutkimaan, miten visuaalinen kulttuuri heijastaa ja muokkaa yksilöitä, yhteisöjä ja maailmaa ja miten maailman tilanne ja eletty elämä muokkaa visuaalista kulttuuria. Kulttuuriperintöä tarkastellaan globaalista, kansallisesta ja opiskelijan kulttuurisen taustan näkökulmasta.
Vuorovaikutusosaamista kehitetään rakentamalla dialogia ja ymmärrystä ihmisten välille erilaisia kuvakulttuureja tarkastelemalla, niitä jakamalla ja niistä keskustelemalla. Eettisyyttä ja ympäristöosaamista käsitellään opetuksessa negaatioiden kautta. Sodat ovat epäeettistä toimintaa, ja sodissa tämä korostuu. Ympäristöosaamista käydään läpi tutkimalla sodan aiheuttamia tuhoja kaupungeille ja taistelutantereille.
Arviointi
Opintojakson alussa päätetään osaamiselle ja oppimiselle yhteiset ja/tai yksilölliset tavoitteet sekä kriteerit sekä menetelmät niiden saavuttamiselle. Kokonaisuuteen kuuluu yksi itse tuotettu kuvateos. Laaja-alaisen osaamisen toteutumista voidaan arvioida keskusteluilla ja itsearvioinnilla omista prosesseista ja tuotoksista. Opintojakso arvioidaan arvosanalla suoritettu/hylätty.
Opintojaksoa ei voi suorittaa itsenäisesti.