HI3 Itsenäisen Suomen historia (2op)

Opintojakson tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja taustoineen autonomian ajan lopulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta demokraattiseen kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Opintojaksolla perehdytään Suomen historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviin tulkintoihin ja historian tiedon käyttöön. Lisäksi syvennetään ymmärrystä historiallisesta empatiasta.


Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
  • ymmärtää Suomen valtiollisen kehityksen, kansainvälisen aseman ja yhteiskunnan muotoutumisen osana eurooppalaista ja kansainvälistä kehitystä
  • tuntee suomalaisen kulttuurin, yhteiskunnan ja talouden keskeiset muutokset, ymmärtää niiden merkityksen 1860-luvulta nykypäivään ja osaa arvioida tulevaisuuden mahdollisuuksia
  • ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden ennen ja nykyään
  • pystyy arvioimaan Suomen historiasta tehtyjä tulkintoja ja niiden taustalla olevia vaikuttimia historiallisessa kontekstissaan
  • osaa eritellä suomalaiseen identiteettiin ja kulttuuriin eri aikoina liitettyjä ominaisuuksia, mielikuvia ja ihanteita sekä niiden vaikutusta nykypäivän Suomeen.


Keskeiset sisällöt

Suomalaisen yhteiskunnan juuret
  • Ruotsin ajan perintö ja autonomian merkitys Suomen ja suomalaisuuden rakentamisessa
  • demografiset muutokset ja väestön moninaisuus
  • suomalaisen yhteiskunnan modernisoituminen
Itsenäistyvä Suomi osana Eurooppaa
  • itsenäistymisprosessi, sisällissota ja sen kansainvälinen konteksti
  • eheyttämisen aika ja demokratian kriisi
  • Suomi kansainvälisten kulttuurivirtausten osana
Suomi kansainvälisissä konflikteissa
  • Suomi toisessa maailmansodassa
  • kylmän sodan vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaan
Kohti nykyistä Suomea
  • yhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset ja hyvinvointivaltio
  • kulttuuri, tiede ja osaaminen
  • kulttuurisesti monimuotoistuva Suomi kansainvälisen yhteisön jäsenenä


Laaja-alainen osaaminen

  • Monitieteinen osaaminen tukee opiskelijan ajattelun, näkemysten ja toiminnan eettisten, esteettisten ja ekologisten arvolähtökohtien pohdintaa. Hän tutustuu erilaisiin tiedonhankinnan ja -esittämisen tapoihin ja harjaantuu käyttämään niitä välineenä ymmärtää historiallista muutosta ja murrosta. Samalla hän vahvistaa kykyään arvioida historiallisen tiedon luotettavuutta.
  • Historiallisten esimerkkien kautta opiskelija oppii ymmärtämään ja arvostamaan demokraattisen, oikeudenmukaisen sekä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen perustuvan yhteiskunnan toimintaperiaatteita ja rakenteita. Hän ymmärtää yhteiskunnallisen osaamisen vahvistumisen kautta, miten yhteinen sosiaalinen pääoma muodostuu ja miten sitä voi kartuttaa.


Arviointi

Opintojakson alussa päätetään osaamiselle ja oppimiselle yhteiset ja/tai yksilölliset tavoitteet sekä niiden saavuttamiselle kriteerit sekä menetelmät. Opintojakso arvioidaan numeroin (4–10). Opintojakson aikana opiskelija saa palautetta edistymisestään suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet arvioidaan opintojakson tavoitteiden yhteydessä.