Valtakunnalliset valinnaiset opinnot
FI3 Yhteiskuntafilosofia (2 op)
Yleiset tavoitteet
- perehtyy joihinkin yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin
- oppii erittelemään oikeudenmukaisuutta, vapautta, tasa-arvoa ja vallankäyttöä yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toiminnassa
- pystyy arvioimaan filosofisesti yhteiskunnan rakennetta ja sen oikeutusta
- osaa soveltaa oppimaansa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin
- ymmärtää oikeuksien merkityksen yhteiskunnan perustana.
Keskeiset sisällöt
- yhteiskuntajärjestyksen oikeuttaminen, yhteiskuntasopimusteoriat
- vallan, vapauden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden eri muodot
- ihmisoikeudet, kansalaisoikeudet ja oikeusvaltio; demokratia ja yhteisöllisyys yhteiskunnallisina arvoina
- poliittiset ihanteet: liberalismi, sosialismi, anarkismi, konservatismi, nationalismi; yhteiskunnalliset utopiat ja dystopiat
- hyvinvoinnin ja talouden suhde; tulo-, varallisuus- ja hyvinvointierojen oikeuttaminen; hyvinvointivaltio
- ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä: ympäristöongelmat, kulttuurien kohtaaminen, teknologian ja tekoälyn vaikutukset, sukupuoli ja valta, eriarvoistavien rakenteiden tunnistaminen ja kritiikki
Laaja-alainen osaaminen
Filosofia tukee tasapainoisesti laaja-alaisen osaamisen eri osa-alueita. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet antavat perusteet oppimisen tavoitteiden eheyttämiselle sekä sisältöjen ja näkökulmien kontekstualisoinnille ja erilaisten oppimisympäristöjen ja työtapojen valinnalle.
Filosofian opiskelu tukee opiskelijan
- vuorovaikutusosaamista dialogisuuden, analyyttisen ja loogisen ajattelun kehittämisen sekä argumentaatiotaitojen harjoittelun muodossa
- monitieteistä ja luovaa osaamista selkeyttämällä, erittelemällä ja integroimalla eri tieteenalojen tiedonhankintatapoja ja tuloksia
- yhteiskunnallista osaamista nojautumalla järkiperäiseen ja kriittiseen ajatteluun demokratian, aktiivisen kansalaisuuden, ihmisoikeuksien ja kestävän tulevaisuuden ihanteet huomioiden
- eettistä ja ympäristöosaamista tukemalla kriittiseen ajatteluun nojaavaa arvojen, normien ja merkitysten käsitteellistä selkiyttämistä niin yksilöä, yhteiskuntaa kuin ympäristöä koskevien kysymysten yhteydessä
- globaali- ja kulttuuriosaamista avartamalla ajattelua filosofisilla ajatusharjoituksilla ja tukemalla sen tiedostamista, että on olemassa erilaisiin perusteisiin nojaavia tapoja hahmottaa todellisuutta ja siihen sisältyviä ilmiöitä.
Arviointi
Opintojakson arviointi kohdistuu keskeisten filosofisten kysymysten ymmärtämiseen, ajattelun taitojen ja käsitteiden hallintaan sekä kykyyn ilmaista ja arvioida filosofista ajattelua.
Opintojakson aikana opiskelija saa oppimisen aikaista oppimista ja oppimisen itsesäätelyä tukevaa arviointia sekä osaamisnäyttöihin kytkeytyvää summatiivista arviointia opintojakson tavoitteiden sekä oppimiselle määritettyjen kriteerien perusteella.
Arvioinnissa painotetaan erityisesti filosofisiin kysymyksiin esitettyjen ratkaisujen tuntemusta sekä taitoa esittää johdonmukaisia argumentteja kirjallisesti, suullisesti ja vuorovaikutteisesti. Laaja-alaisen osaamisen edistymistä arvioidaan opintojakson tarjoamien mahdollisuuksien puittessa ja osana opintojakson yleistä arviointia. Tällä tavalla huomioidaan ja tuetaan opiskelijan laaja-alaisempaa kehitystä ihmisenä ja yhteiskunnallisena toimijana.
Opintojakso arvioidaan asteikolla 4–10.
FI4 Totuus (2 op)
Yleiset tavoitteet
- osaa erottaa mielipiteet tosiasiaväittämistä ja ymmärtää tarpeen perustella tosiasiaväittämät
- ymmärtää kielen ja merkitysten roolin todellisuuden hahmottamisessa
- osaa eritellä ja arvioida filosofisia teorioita totuudesta, tiedosta, todellisuuden luonteesta ja tieteestä
- osaa jäsentää ja eritellä tieteellisen tutkimuksen, päättelyn ja selittämisen luonnetta
- osaa arvioida havainnon ja tiedon sekä tieteellisten teorioiden suhdetta totuuteen
- oppii arvioimaan tilanteita, joissa eri tutkimukset antavat erilaisia tuloksia ja toimintavaihtoehtoja.
Keskeiset sisällöt
- kieli, merkitys ja totuus
- totuuden luonne ja totuusteoriat; totuuden lähestyminen; välttämätön ja kontingentti totuus
- todellisuuden ja tietoisuuden luonne; realismi ja antirealismi
- tiedon lähteet, tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen, tiedon suhde varmuuteen
- tieteellisen tutkimuksen luonne ja menetelmiä sekä tieteellinen päättely; tieteen etiikka
- tieteen menetelmien ja teorioiden luotettavuus ja suhde todellisuuteen
- selittäminen, ennustaminen, ymmärtäminen ja tulkinta erilaisissa tieteissä
Laaja-alainen osaaminen
Filosofia tukee tasapainoisesti laaja-alaisen osaamisen eri osa-alueita. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet antavat perusteet oppimisen tavoitteiden eheyttämiselle sekä sisältöjen ja näkökulmien kontekstualisoinnille ja erilaisten oppimisympäristöjen ja työtapojen valinnalle.
Filosofian opiskelu tukee opiskelijan
- vuorovaikutusosaamista dialogisuuden, analyyttisen ja loogisen ajattelun kehittämisen sekä argumentaatiotaitojen harjoittelun muodossa
- monitieteistä ja luovaa osaamista selkeyttämällä, erittelemällä ja integroimalla eri tieteenalojen tiedonhankintatapoja ja tuloksia
- yhteiskunnallista osaamista nojautumalla järkiperäiseen ja kriittiseen ajatteluun demokratian, aktiivisen kansalaisuuden, ihmisoikeuksien ja kestävän tulevaisuuden ihanteet huomioiden
- eettistä ja ympäristöosaamista tukemalla kriittiseen ajatteluun nojaavaa arvojen, normien ja merkitysten käsitteellistä selkiyttämistä niin yksilöä, yhteiskuntaa kuin ympäristöä koskevien kysymysten yhteydessä
- globaali- ja kulttuuriosaamista avartamalla ajattelua filosofisilla ajatusharjoituksilla ja tukemalla sen tiedostamista, että on olemassa erilaisiin perusteisiin nojaavia tapoja hahmottaa todellisuutta ja siihen sisältyviä ilmiöitä.
Arviointi
Opintojakson arviointi kohdistuu keskeisten filosofisten kysymysten ymmärtämiseen, ajattelun taitojen ja käsitteiden hallintaan sekä kykyyn ilmaista ja arvioida filosofista ajattelua.
Opintojakson aikana opiskelija saa oppimisen aikaista oppimista ja oppimisen itsesäätelyä tukevaa arviointia sekä osaamisnäyttöihin kytkeytyvää summatiivista arviointia opintojakson tavoitteiden sekä oppimiselle määritettyjen kriteerien perusteella.
Arvioinnissa painotetaan erityisesti filosofisiin kysymyksiin esitettyjen ratkaisujen tuntemusta sekä taitoa esittää johdonmukaisia argumentteja kirjallisesti, suullisesti ja vuorovaikutteisesti. Laaja-alaisen osaamisen edistymistä arvioidaan opintojakson tarjoamien mahdollisuuksien puittessa ja osana opintojakson yleistä arviointia. Tällä tavalla huomioidaan ja tuetaan opiskelijan laaja-alaisempaa kehitystä ihmisenä ja yhteiskunnallisena toimijana.
Opintojakso arvioidaan asteikolla 4–10.