Pakolliset opinnot

FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun (2 op)

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

muodostaa käsityksen filosofian luonteesta ja menetelmistä tutustumalla filosofisiin ongelmiin ja niiden mahdollisiin ratkaisuihin
oppii arvioimaan väitteiden totuutta sekä harjaantuu esittämään ja vaatimaan erilaisille väitteille perusteluja, hahmottamaan perustelujen rakennetta sekä arvioimaan niiden pätevyyttä
tuntee ja oppii erilaisten vuorovaikutteisten harjoitusten ja keskustelujen kautta soveltamaan filosofian työtapoja, kuten oletusten kyseenalaistamista, käsitteiden luokittelua ja määrittelemistä sekä ajatuskokeiden ja vastaesimerkkien käyttöä
perehtyy joihinkin keskeisiin filosofisiin kysymyksiin ja niihin liittyviin käsitteellisiin erotteluihin
osaa eritellä ja arvioida kriittisesti erilaisia tiedollisia uskomuksia ja tutustuu tietämiseen joissain lukion oppiaineissa.

Keskeiset sisällöt

mitä filosofia on, filosofinen kysymyksenasettelu sekä ajattelu filosofian perinteessä ja ajankohtaisissa aiheissa
johdonmukaisen argumentaation ja pätevän päättelyn perusteet sekä niiden harjoitteleminen suullisesti ja kirjallisesti, muun muassa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin sovellettuna
keskeisiä filosofisia peruskysymyksiä ja -erotteluja: henki ja aine, vapaus ja välttämättömyys, käsitteellinen ja empiirinen, objektiivinen ja subjektiivinen
tiedon ja informaation, arkitiedon ja tieteellisen tiedon sekä tieteen ja pseudotieteen ero
tiedon ja argumentaation luonne eri tiedonaloilla: miten väitteitä muodostetaan, koetellaan ja perustellaan joissain lukion oppiaineissa

Laaja-alainen osaaminen

Filosofia tukee tasapainoisesti laaja-alaisen osaamisen eri osa-alueita. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet antavat perusteet oppimisen tavoitteiden eheyttämiselle sekä sisältöjen ja näkökulmien kontekstualisoinnille ja erilaisten oppimisympäristöjen ja työtapojen valinnalle.

Filosofian opiskelu tukee opiskelijan

vuorovaikutusosaamista dialogisuuden, analyyttisen ja loogisen ajattelun kehittämisen sekä argumentaatiotaitojen harjoittelun muodossa
monitieteistä ja luovaa osaamista selkeyttämällä, erittelemällä ja integroimalla eri tieteenalojen tiedonhankintatapoja ja tuloksia
yhteiskunnallista osaamista nojautumalla järkiperäiseen ja kriittiseen ajatteluun demokratian, aktiivisen kansalaisuuden, ihmisoikeuksien ja kestävän tulevaisuuden ihanteet huomioiden
eettistä ja ympäristöosaamista tukemalla kriittiseen ajatteluun nojaavaa arvojen, normien ja merkitysten käsitteellistä selkiyttämistä niin yksilöä, yhteiskuntaa kuin ympäristöä koskevien kysymysten yhteydessä
globaali- ja kulttuuriosaamista avartamalla ajattelua filosofisilla ajatusharjoituksilla ja tukemalla sen tiedostamista, että on olemassa erilaisiin perusteisiin nojaavia tapoja hahmottaa todellisuutta ja siihen sisältyviä ilmiöitä.

Arviointi

Opintojakson arviointi kohdistuu keskeisten filosofisten kysymysten ymmärtämiseen, ajattelun taitojen ja käsitteiden hallintaan sekä kykyyn ilmaista ja arvioida filosofista ajattelua.

Opintojakson aikana opiskelija saa oppimisen aikaista oppimista ja oppimisen itsesäätelyä tukevaa arviointia sekä osaamisnäyttöihin kytkeytyvää summatiivista arviointia opintojakson tavoitteiden sekä oppimiselle määritettyjen kriteerien perusteella.

Arvioinnissa painotetaan erityisesti filosofisiin kysymyksiin esitettyjen ratkaisujen tuntemusta sekä taitoa esittää johdonmukaisia argumentteja kirjallisesti, suullisesti ja vuorovaikutteisesti. Laaja-alaisen osaamisen edistymistä arvioidaan opintojakson tarjoamien mahdollisuuksien puittessa ja osana opintojakson yleistä arviointia. Tällä tavalla huomioidaan ja tuetaan opiskelijan laaja-alaisempaa kehitystä ihmisenä ja yhteiskunnallisena toimijana.

Opintojakso arvioidaan asteikolla 4–10.

FI2 Etiikka (2 op)

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

perehtyy filosofisen etiikan keskeisiin käsitteisiin, kysymyksiin ja teorioihin
osaa perustella käsityksiä hyvästä ja oikeasta sekä hahmottaa normatiivisten ja kuvailevien väitteiden eron
osaa esittää suullisesti ja kirjallisesti johdonmukaisia eettisiä argumentteja sekä perustella moraalin velvoittavuutta
oppii jäsentämään oman elämänsä merkityksellisyyttä ja elämänvalintojaan filosofisen käsitteistön avulla
osaa eritellä ja arvioida toimintaa eettisesti sekä kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja arvioitaan filosofisen etiikan välinein
osaa soveltaa etiikkaa yhteiskuntaa ja ympäristöä koskeviin kysymyksiin.

Keskeiset sisällöt

moraalin luonne normijärjestelmänä; moraalin, lakien ja tapojen ero; moraalinen objektivismi, relativismi, subjektivismi
moraalia tarkasteleva normatiivinen ja soveltava etiikka; hyveet, seuraukset, oikeudet ja velvollisuudet
filosofisia teorioita elämän hyvyydestä ja merkityksellisyydestä sekä hyvästä elämäntavasta
etiikka ja yksilön moraaliset ratkaisut: ihmissuhteet ja elämänvalinnat
ympäristöä ja luontoa koskevia eettisiä kysymyksiä, kuten ilmastonmuutos ja eläinten oikeudet
etiikka ja yhteiskunta: ihmis- ja perusoikeudet

Laaja-alainen osaaminen

vuorovaikutusosaamista dialogisuuden, analyyttisen ja loogisen ajattelun kehittämisen sekä argumentaatiotaitojen harjoittelun muodossa
monitieteistä ja luovaa osaamista selkeyttämällä, erittelemällä ja integroimalla eri tieteenalojen tiedonhankintatapoja ja tuloksia
yhteiskunnallista osaamista nojautumalla järkiperäiseen ja kriittiseen ajatteluun demokratian, aktiivisen kansalaisuuden, ihmisoikeuksien ja kestävän tulevaisuuden ihanteet huomioiden
eettistä ja ympäristöosaamista tukemalla kriittiseen ajatteluun nojaavaa arvojen, normien ja merkitysten käsitteellistä selkiyttämistä niin yksilöä, yhteiskuntaa kuin ympäristöä koskevien kysymysten yhteydessä
globaali- ja kulttuuriosaamista avartamalla ajattelua filosofisilla ajatusharjoituksilla ja tukemalla sen tiedostamista, että on olemassa erilaisiin perusteisiin nojaavia tapoja hahmottaa todellisuutta ja siihen sisältyviä ilmiöitä.