Ortnetnjuolggadusat

Ortnetnjuolggadusat

ANÁRA GIELDDA VUOĐĐOSKUVLLA JA LOGAHAGA ORTNETNJUOLGGADUSAT

1 Ortnetnjuolggadusaid dárkkuhus ja heiveheapmi
Dáid ortnetnjuolggadusaid dárkkuhussan lea ovddidit skuvlla siskkáldas ortnega, stuđerema njuovžilvuođa ja maiddái skuvlaservoša dorvvolašvuođa ja guoibmáivuođa. Dát ortnetnjuolggadusat leat fámus áiggi, dallego oahppi oassálastá oahppaplána dahje oahpahusa ordnejeaddji dohkkehan eará plána mieldásaš oahpahussii dahje doaibmamii. Ortnetnjuolggadusat leat fámus oahppi orodettiin skuvllas dahje oassálastettiin skuvlla doaibmamii skuvlla olggobealde. Ortnetnjuolggadusaid galgá čuovvut ovdamearkan luohkkáreaissuin, leairaskuvllain ja barggus oahppamis.

2 Oahppi vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat
Oahppiid ovttaveardásašvuohta ja dásseárvu sihke eará vuoigatvuođat.
Buot oahppit leat ovttaveardásaččat. Buot oahppiin lea vuoigatvuohta ovttaveardásaš ja dásseárvosaš meannudeapmái, vuoigatvuohta persovnnalaš friijavuhtii ja guoskameahttunvuhtii sihke vuoigatvuohta priváhtaeallima suodjái. Geange ii oaččo almmá dohkálaš vuođustusa haga bidjat sierra sajádahkii sohkabeali, agi, duogáža, giela, oskku, vuođđodoaladumi, oaivila, dearvvasvuođa, lámisvuođa dahje olbmui laktáseaddji eará siva vuođul. Oahppiiguin galgá meannudit dásseárvosaččat ovttaskas olmmožin, ja oahppit galget beassat váikkuhit sin guoski áššiide iežaset ovdáneami vuođul. Oahppis lea vuoigatvuohta oažžut oahpahusa skuvlla buot bargobeivviin, vuoigatvuohta dorvvolaš stuđerenbirrasii ja maiddái lágas meroštallon eará ovdduide ja bálvalusaide.
Min skuvllain čuvvojit 1) plána, man oahpahusa ordnejeaddji lea dohkkehan oahppiid suodjaleami várás veahkeválddis, givssideamis ja heađušteamis ja 2) dásseárvoplána.

Oahppi geatnegasvuođat
Oahppogeatnegasvuođaahkásaš oahppis lea geatnegasvuohta oassálastit oahpahussii, dassážiigo oahppogeatnegasvuohta lea čađahuvvon. Oahppogeatnegasvuohta nohká, go vuođđoahpahusa oahppomearri lea čađahuvvon dahje go oahppogeatnegasvuođa álgimis lea gollan logi jagi. Oahppi galgá čađahit barggu dovddolaččat ja láhttet áššálaččat. Oahppis lea geatnegasvuohta oassálastit oahpahussii, juos sutnje ii leat mieđihuvvon lohpi eretorrumii. 660 Eretorruma sivas galgá addit čilgehusa.

3 Dorvvolašvuohta, guoibmáivuohta ja stuđerema njuovžilvuohta

Bures láhtten
Buriid dábiid mieldásaš láhttemii gullet ee. nuppiid vuhtiiváldin, bargo- ja stuđerenráfi ovddideapmi ja gudnejahttin, dearvvaheapmi, rávvagiid čuovvun sihke buorit boradandábit. Oahppadiimmuide galgá boahtit áiggil. Earáge sohppon áiggiid galgá čuovvut. Juohkehaš galgá ovddidit buori bargoráfi ja guoibmáivuođa stuđerendilis. Skuvllai galgá gárvodit áššálaččat. Áššálaš gárvodeapmái gullá ovdamearkan heivvolaš gárvodeapmi sierra oahppadiimmuide ja dat, ahte ii gárvot nuppiid loavkideaddjiláhkai dahje buriid dábiid vuostásaččat.

Orodeapmi ja johtin
Gaskadiimmuide vulgojuvvo farggamusat. Gaskadiimmus oroduvvo dasa várrejuvvon viidodagas.

Čorgatvuođas ja birrasis fuolaheapmi
Skuvlla opmodagas, oahppamateriálain ja iežas dávviriin galgá atnit buori fuola. Nuppiid opmodaga galgá gudnejahttit. Ludnen ja durddideapmi hedjonahttet oktasaš guoibmáivuođa. Juohkehaš galgá čorget luottaidis. Olmmoš, guhte lea dagahan vahága, lea geatnegas buhttet dan vahátbuhtaduslága mielde. Dorvvolašvuhtii gulavaš vigis dahje váilevuođas galgá almmuhit rektorai dahje skuvlla bargovehkii gulavaš olbmui.

Dorvvolašvuohta
Gaskadiimmuin, oahppadiimmuin ja maiddái skuvlla doaimmas skuvlaviidodaga olggobealde galgá láhttet nu, ahte geange dorvvolašvuohta ii leat áitojuvvon. Dorvvolašvuhtii gulavaš vigis dahje váilevuođas galgá almmuhit rektorai dahje skuvlla bargovehkii gulavaš olbmui. Fievrrut d. johtinneavvut guđđojit daidda várrejuvvon báikkiide.

Dihtora, mátketelefovnnaid ja eará mobiilarusttegiid geavaheapmi
Skuvlla dihtorat, mátketelefovnnat ja eará mobiilarusttegat, interneahtta ja skuvlla diehtofierpmádat geavahuvvojit dušše stuđeremii heivvolaš vugiin. Sierra soabadettiin oahppi oažžu geavahit maiddái iežas rusttegiid oahppadiimmuid dahje oahppaplánas dárkkuhuvvon eará oahpahusa áigge. Mobiilarusttega geavaheapmi danláhkai ahte dat heađušta oahpahusa, lea gildojuvvon oahppadiimmuid dahje oahppaplánas dárkkuhuvvon eará oahpahusa áigge.

Gárrenávdnsat ja váralaš diŋggat
Lágas gildojuvvon, váralaš dahje opmodaga vahágahttimii dárkkuhuvvon diŋggaid dahje ávdnasiid buktin skuvllai lea gildojuvvon. Gildojuvvon ávdnasat ja diŋggat leat earret eará alkohovla, duhpátlágas dárkkuhuvvon duhpát ja duhpátbuktagat agivuloš mánáin, narkotihkkalágas dárkkuhuvvon narkotihkat, niibbit, báhčinvearjjut, fámolaš laserrusttegat sihke sullasaš dávvirat ja ávdnasat.

Ráŋgun
Iešguđege skuvladásis čuvvojuvvo guoskevaš skuvladási ráŋguma guoski láhkaásaheapmi. Vuođđooahpahuslága mieldásaš ráŋgunvuogit ja eará čuovvumušat leat čorgengeatnegasvuohta, bajásgeassinságastallan, čohkkát báhcin ja oahppi mearrideapmi bargat leavssuid. Vuođđooahpahuslága ja logahatlága mieldásaš ráŋgunvuogit ja eará čuovvumušat leat oahppi gohččun eret, oahppi oahpahussii oassálastima šluhtten, čálalaš váruhus ja mearreáigásaš earuheapmi. Logahaga oahppi sáhttá bidjat eret ásodagas mearreáigái dahje áigái, mii oahpuin lea vel gaskan. Rehtoras ja oahpaheaddjis lea vuoigatvuohta bidjat eret oahpahuslanjas oahppi, guhte ii čuovo eret gohččuma. Oahpaheaddjis ja rektoras lea vuoigatvuohta dárkkistit oahppi dávviriid. Rektor dahje oahpaheaddji sáhttá váldit heađušteaddji dahje váralaš diŋggaid dahje ávdnasiid dárbbu mielde háldosis. Rektoras ja oahpaheaddjis lea geatnegasvuohta almmuhit skuvllas dahje skuvlamátkkis dáhpáhuvvan givssideamis, heađušteamis dahje veahkaválddis, sihke sivalaččaid ja dagus gillán oahppiid fuolaheaddjái dahje eará lágalaš ovddasteaddjái.

4 Ortnetnjuolggadusaid čuovvun ja dárkkisteapmi
Anára gieldda vuođđoskuvllaid ja logahaga ortnetnjuolggadusat gullet oassin Anára gieldda vuođđooahpahusa oahppaplánai ja Anára gieldda logahatoahpahusa oahppaplánai. Lassin dat leat oaidninláhkai skuvllaid almmuhantávvaliin ja Čuvgehusbálvalusaid-internetsiiddun (www.Inari.fi). Ortnetnjuolggadusaide oahpásmuvvo skuvlaservošiin álo skuvlajagi álggus. 662 Skuvllat sáhttet dárkkálmahttit dahje dievasmahttit bargoplánain dahje muđui dáid ortnetnjuolggadusaid, jos dasa leat erenomáš sivat. Dáid ortnetnjuolggadusaid lea dohkkehan Anára gieldda čuvgehuslávdegoddi.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä