Rehtorin tervehdys

Lukuvuosi 2024–2025 on ollut Inarin koulussa monella tapaa erityinen ja ikimuistoinen. Syksyllä pääsimme aloittamaan koulutyön uudessa koulukeskus Šielâssa, ja tilat on todettu hienoiksi, monipuolisiksi ja ennen kaikkea toimiviksi. Koulurakennuksen nimi Šielâ sai myös valtakunnallista huomiota, kun se valittiin vuoden 2024 nimeksi nimistöntutkimuksen päivillä.

Perustelut olivat seuraavat: Erittäin uhanalaisen inarinsaamen kielen sana šielâ tarkoittaa saamelaiskulttuureissa vastasyntyneelle annettavaa amulettia, joka kulkee omistajansa mukana läpi elämän. Koulun nimenä Šielâ on mainio metafora, sillä laadukas koulutus on arvokkaimpia lahjoja, jonka voimme lapselle antaa.

Uusi koulu on tarjonnut meille modernit ja muunneltavat tilat, jotka palvelevat opetuksen lisäksi myös vapaa-ajan toimintaa – koululaisia, yhdistyksiä ja koko kyläyhteisöä. Ahkerassa käytössä ovat olleet niin liikuntasali, kuntosali kuin nuorisotilatkin, jotka ovat rikastuttaneet koulupäivien jälkeistäkin aikaa. Myös uudet piha-alueet ovat osoittautuneet toimiviksi niin opiskelun, leikin kuin liikkumisenkin kannalta.

Lukuvuoden aikana olemme osallistuneet moniin tapahtumiin, projekteihin ja juhliin, jotka ovat tuoneet iloa ja yhteisöllisyyttä arkeemme. Erityisesti haluan mainita mm. Motoristit koulukiusaamista vastaan -kiertueen, Anna Morottajan konsertin, Camera Obscura ja Tietomaa -kiertueet, koulun avajaispäivän Yungmiqun konsertilla, 112-päivän, saamelaisten kansallispäivän teemaviikon, Elina Gustafssonin Dreams-kouluvierailun, Kirkkoniemen Lego-turnauksen sekä avaruustiedon koulukiertueen. Myös koulun muut juhlat ja teemapäivät ovat olleet odotettuja ja pidettyjä hetkiä, jotka ovat jääneet monen mieleen.

Haluan lämpimästi kiittää koulun koko henkilökuntaa, oppilaita ja huoltajia kuluneesta lukuvuodesta. Olemme yhdessä tehneet tärkeää työtä ja rakentaneet koulustamme turvallisen ja kannustavan yhteisön.

Erityisesti haluan kiittää meidän maailmalle lähtevää yhdeksättä luokkaa. Te olette kasvaneet vuosien aikana pienistä eskarilaisista vahvoiksi, ajatteleviksi ja ainutlaatuisiksi nuoriksi. Nyt on teidän vuoronne astua kohti uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Toivon teille menestystä jatko-opintoihin ja ennen kaikkea rohkeutta kulkea kohti omia unelmianne.

Vaikka tiet vievät eri suuntiin, toivon, että säilytätte lämpimiä muistoja kouluvuosistanne – Inarin koulusta, johon olette aina tervetulleita. Olette jättäneet jäljen tähän kouluun, ja kannatte mukananne palan Šielân henkeä.

Hyvää jatkoa – ja ennen kaikkea: hyvää ja rentouttavaa kesää kaikille!

Marja Seilonen
Rehtori, Inarin koulu

Rehtor tiervâttâs

Luuhâmihe 2024–2025 lii lamaš Aanaar škoovlâst maaŋgânáál eromâš já muušton päccee. Čohčuv mij peesâim algâttiđ škovlâpargo uđđâ Šielâ-škoovlâst, já lep huámmášâm, ete tileh láá fijnáseh, maaŋgâpiäláliih já eromâšávt pyereest tuáimeeh. Škovlârakânâs nommâ Šielâ finnij meid väldikodálii huámmášume, ko tot väljejui ive 2024 nommân noomâitutkâm peeivijn.

Vuáđustâsah lijjii taah: Eromâš uhkevuálásii anarâškielâ sääni šielâ uáivild sämikulttuurijn eidu šoddâm umogâžân adelum amulet, mii jotá omâsteijes fáárust čoođâ eellim. Škoovlâ nommân Šielâ lii suotâs metafora, tastko pyeri tääsi škovlim lii ohtâ mávsulumosijn skeeŋkâin, maid mij pyehtip páárnán adeliđ.

Uđđâ škovlâ lii adelâm mijjân viistijd, moh láá uđđâáigásiih já maid puáhtá mutteđ, já moh palvâleh máttááttâs lasseen meid astoääigi tooimâ – škovlâlijd, seervijd já oles kylásiärvus. Lihâdemsali, sávrusali já nuorâisaje láá lamaš iäljáris kiävtust já toh láá riggodâm ääigi meid škovlâpeeivij maŋa. Meid uđđâ šiljo lii toimâm pyereest oppâm, sierâdem já meid lihâdem tááhust.

Luuhâmive ääigi mij lep uásálistám maŋgáid tábáhtussáid, projektijd já juhlijd, moh láá puáhtám ilo já siärvuslâšvuođâ mii argâpiäiván. Eromâšávt mun halijdâm mainâšiđ ei. Motoristeh škovlâkivsedem vuástá -joto, Anna Morottaja konsert, Camera Obscura já Tietomaa -jođoh, škoovlâ lekkâmpeeivi já Yungmiqu konsert, 112-peeivi, sämmilij aalmugpeeivi teemaoho, Elina Gustafsson Dreams-škovlâkollim, Kirkkonjaargâ Lego-kištottâllâm já komovuotâtiäđu joto škoovlâin. Meid škoovlâ eres juhleh já teemapeeivih láá lamaš vuordum já mielâmield puudah, moh láá pááccám maŋgâsij mielân.

Mun halijdâm lieggâsávt kijtteđ škoovlâ oles pargovievâ, uáppeid já huolâtteijeid moonnâm luuhâmivveest. Mij lep oovtâst porgâm tehálii pargo já ráhtám škovlâstân torvolii já movtijdittee siärvus.

Eromâšávt mun halijdâm kijtteđ mii oovcád luoka, mii vuálgá maailmân. Tij leppeđ šoddâm iivij ääigi uccâ ovdâškovlâlijn nanosin, jurdâččeijen já áinoošlajâsâžžân nuorrân. Tääl lii tii vuáru lavkkiđ uđđâ hástusij já máhđulâšvuođâi kulij. Mun tuáivum tijjân miänástus jotkâuáppoid já eromâšávt ruokkâdvuođâ jotteeđ jieijâd niävdusij kulij.

Veikâ kiäinuh jođetteh tii sierâ kuávloid, mun tuáivum, ete tij siäilutvetteđ lieggâ muštoid jieijâd škovlâiivijn – Aanaar škoovlâst, kuus tij leppeđ ain tiervâpuáttim. Tij leppeđ kuáđđám luodâ taan škoovlân, já kyeddivetteđ mieldi pitá Šielâ vuoiŋâst.

Pyeri puátteš äigi – já eromâšávt: pyeri já muásudittee keesi puohháid!

Marja Seilonen
Rehtor, Aanaar škovlâ

Rektora dearvvahus

Skuvlajahki 2024-2025 lea leamaš Anára skuvllas earenoamáš ja dakkár man sihkkarit muitit. Čakčat beasaimet álggahit skuvlajagi ođđa Šielâ-skuvlavisttis, ja dat lanjat lea gávnnahuvvon fiinnisin, máŋggabealagin ja eandalii anolažžan. Skuvlavistti namma Šielâ oaččui maiddái riikkaviidosaš fuomášumi, go dat válljejuvvui jagi namman nammadutkamuša beivviin.

Ákkastallamat ledje čuovvovaččat: Earenomáš áittavuloš anárašgielat sátni šielâ oaivvilda šiela, mii addo sámekultuvrra mielde njuoratmánnái, ja dat johttá oamasteaddji mielde čađa eallima. Skuvla namman Šielâ lea vuogas metafora, daningo alladásat skuvlejupmi lea okta divraseamos skeaŋkkain maid sáhttit mánnái addit.

Ođđa skuvla lea fállan midjiide modearna lanjaid, maid sáhttá maid nuppástuhttit ja dat fállet saji oahpahusa lassin maiddái astoáiggedoibmii - skuvlamánáide, servviide ja olles gili servošii. Lihkadansále, álšasále ja nuoraidlanjat leat viššalit geavahuvvon ja dat leat riggudahttán áiggi skuvlabeivviid maŋŋel. Maiddái ođđa šillju lea doaibman bures sihke oahppama, stoahkama ja lihkadeami dáfus.

Lohkanjagi áiggi leat searvan máŋggaide dáhpáhusaide, prošeavttaide ja doaluide, mat leat buktán ilu ja searvvušlašvuođa min árgabeaivái. Erenomážit háliidan namuhit ee. Mohtoristtát skuvllagivssideami vuostá -gierdomátki, Anna Morottaja konsearta, Camera Obscura ja Tietomaa -gierdomátkkit, skuvlla rahpanbeaivvi Yungmiqu konsearttain, 112-beaivi, sámi álbmotbeaivvi temávahkku, Elina Gustafssona Dreams-skuvlagalledeapmi, Girkonjárgga Lego-gilvvohallan sihke gomuvuođadieđu gierdomátki skuvllaide. Maiddái skuvlla eará doalut ja temábeaivvit leat vurdojuvvon ja daidda leat liikon ja dat leat báhcán máŋgasiid mielaide.

Háliidan giitit olles skuvlla bargoveaga, ohppiid ja fuolaheaddjiid gollan lohkanjagis. Mii leat ovttas dahkan dehálaš barggu ja huksen min skuvllas dorvvolaš ja roahkasmahtti servoša.

Earenoamážit háliidan giitit ovccát luohkká, mii vuolgá máilbmái. Dii lehpet bajásšaddan jagiid áigge unna ovdaskuvllalaččas nana, jurddašeaddji ja earenomáš nuorran. Dál lea din vuorru lávket ođđa hástalusaide ja vejolašvuođaid guvlui. Sávan didjiide menestuvvama joatkkaoahpuin ja eandalii roahkkatvuođa johttit din iežadet nieguid guvlui.

Vaikke geainnut suorranit, sávan ahte seailluhehpet liegga muittuid skuvlajagiin - Anára skuvllas, gosa lehpet álo buresboahtán. Dii lehpet guođđán luotta dán skuvlii ja guoddibehtet mielde bihttá Šielâ vuoiŋŋas.

Buorre boahtteáigi - ja eandalii: buori ja lotkkiideaddji geasi buohkaide!

Marja Seilonen

Rektor, Anára skuvla

Rehtoor tiõrvvʼvuõtt

Lookkâmeeʹǩǩ 2024–2025 lij leämmaž Aanar škooulâst määŋgnalla jiijjâsnallšem da miõʹlle paaʹʒʒi. Čâhčča tuʹmmjiim altteed škooultuâj ođđ Šielâ-škooulpääiʹǩest, da sââʹj liâ tuõttum fijnnsen, määŋgpeällsiʹžžen da teâđast toiʹmmjeeʹjen. Škooulpääiʹǩ nõmm Šielâ vuäǯǯai še väʹlddkååddlaž vuâmmšõõzz, ǥu tõn vaalšes eeʹjj 2024 nõmmân nõmmõstuʹtǩǩummuž peeiʹvin.

Vuâđđõõttmõõžž leʹjje näkam: Samai vaarvuâlaž aanarsääʹmǩiõl sääʹnn šielâ miârkat sääʹmkulttuurin šõddâmveäđže uʹvddem amuleeʹtt, kååʹtt jåått vuäʹmsteeʹjes mieʹldd čõõđ jieʹllem. Škooul nõmmân Šielâ lij vällj-metafora, ǥu laaʹčkles škooultõs lij pukin ärvvsumõs sǩiâŋkin, koon vueiʹttep päärnaid uʹvdded.

Ođđ škooul lij taʹrjjääm miʹjjid modeern da muʹttstõõllâmnallšem sõõʹjid, kook kääzzkâʹstte mättʼtõõzz lââʹssen še âsttääiʹj tåimmjummuž – škooulniiʹǩǩid, õhttõõzzid da sijddõutstõõzzid. Viiššlânji âânnmõõžžâst liâ leämmaž nuʹt liikkeemkueʹrnec, viõusõõttâmpäiʹǩǩ ǥu še nuõrisââʹj, kook liâ reʹǧsmâttam škooulpeeiʹvi mâʹŋŋlubust åårrai âsttääiʹj. Še ođđ šelljvuuʹd liâ čuäjtõõttâm toiʹmmjeeʹjen nuʹt mättʼtõõttmõõžž, siõr ǥu liikkummuž beäʹlnn.

Lookkâmeeʹjj poodd leäʹp vuässõõttâm määŋgaid šõddmõõžžid, projeeʹktid ja juuʹhlid, kook liâ põhttam räämm da õhttsallašvuõđ aʹrǧǧe. Jeäʹrben haaʹlääm peäggted jm. Motoriist škooulǩeeuʹsummuž vuâstta -jođđi, Anna Morottaja konseeʹrt, Camera Obscura da Tietomaa -jođđjid, škooul ääʹveempeeiʹv Yungmiqu konseeʹrtin, 112-peeiʹv, säʹmmlai meersažpeeiʹv teeʹmmneäʹttel, Elina Gustafsson Dreams-škooulâst kueʹssjemreeis, Ǩeârkknjaarǥ Lego- turnnʼjummuž di ââʹlmveeidasvuõtt-teâđ škoouljođđi. Še škooul jeeʹres juuʹhl da teeʹmmpeeiʹv liâ leämmaž vuõrddum da tuʹǩǩuum poodd, kook liâ pääʒʒam mäŋggaz miõʹlle.

Haaʹlääm ǩeʹnnvânji späʹssbõõššâd škooul tuâjjlažkååʹdd, škooulniiʹǩǩid da puärrsid jååttam lookkâmeeʹjjest. Leäʹp õõutveäkka tuejjääm vääžnai tuâj da raajjâm tän škooulâst staanni da smeʹllkõʹtti õutstõõzz.

Jeäʹrben haaʹlääm späʹssbõõššâd mij jeeʹres čuâǥǥasräätktõõǥǥid vuõʹlǧǧi ååucad klaass. Tij leäʹped šõddâm iiʹjji poodd vuõss-škooulneeʹǩǩest ravvsen, smiõttjen da samai mättjam nuõrrân. Ååʹn lij tij vuârr lauʹǩǩeed ođđ vaʹǯǯtõõzzi da vueiʹtlvažvuõđi årra. Tuäivam tiʹjjid leekk da oʹnnstummšid juätkkmäättaid da ouddâl puki smeʹllkõsvuõđ jååʹtted jiijjad niõǥǥõõzzi årra.

Håʹt-i čuõkku veʹǩǩe jeeʹresårra, tuäivam, što seeilteʹped hääʹsǩes mooštaid škoouliiʹjjin – Aanar škooulâst, koozz leäʹped pâi tiõrvpuättam. Leäʹped kuâđđam ǩiõj tän škoouʹle, da tij kueʹddveʹted mieʹldd kuuʹsǩ Šielâ jiõgg.

Šiõǥǥ juätkkpoodd – da teâđast: šiõǥǥ da luännteei ǩieʹzz pukid!

Marja Seilonen
Rehttor, Aanar škooul