2.1 Jatkuvan muuttujan frekvenssijakauma
Jatkuvan muuttujan luokittelu ja jakauman esittäminen
Luokittelu ja frekvenssijakaumien laatiminen
Jos tilastollinen muuttuja voi saada mitä tahansa arvoja tietyltä väliltä, muuttujaa jatkuvaksi. Jos taas muuttuja voi saada vain kokonaislukuarvoja, puhutaan diskreetistä muuttujasta.
Esimerkiksi massa (arkikielessä paino) olisi tilastomuuttujana jatkuva. Massaa voidaan mitata mittauslaitteistosta riippuvaisella tarkkuudella ja mittaustuloksia tilastoidaan vain tilanteen vaatimalla tarkkuudella, mutta massa voi periaatteessa saada mitä tahansa arvoja tilastoitujen lukemien väliltä. Esimerkiksi aikuisen ihmisen paino voidaan tilastoida sadan gramman tarkkuudella, vastasyntyneet gramman tarkkuudella jne. Jos sairaalan vaaka näyttää vauvan massaksi vaikkapa 3542 g ja vaa'an mittavirhe 1 g, voi todellinen massa olla mitä tahansa välillä 3541-3543 g.
Esimerkkinä "perheen lapsien lukumäärä" olisi tilastomuuttujana sitä vastoin diskreetti, eikä jatkuva.
Jotta jatkuvia muuttujia sisältäviä tilastoja voitaisiin esittää helppolukuisessa muodossa, aineisto kannattaa luokitella.
Luokittelua kannattaa käyttää myös diskreettien muuttujien esittämisessä, jos tilastomuuttujan mahdollisten arvojen lukumäärä on hyvin
suuri.
Kirjan tehtävien aineistot: Luku 2.1
Aineiston luokittelu Geogebralla
Esimerkki kirjan sivulta 51: Luokitellaan aineisto kuuteen tasaväliseen luokkaan.
Kun aineisto on digitaalisessa muodossa, luokittelua voidaan automatisoida matematiikkaohjelmistojen avulla.
Aineisto Geogebramuodossa: Luku 2.1. pohdinta.ggb ja Libreofficemuodossa: luku 2.1 pohdinta.ods.
Käytetään Geogebran taulukkonäkymässä Yhden muuttujan analyysi -työkalua:
.
Aineiston luokittelu Libreoffice Calcilla
Pähkinänkuoressa: Valitse ensin koko solualue, johon frekvenssit on tarkoitus laskea.
Sitten =TAAJUUS(tiedot; luokat)
missä tiedot on luokiteltavan aineiston sisältävä solualue,
luokat on luokkien ylärajat sisältävä solualue
