Erasmus+ hanke SYCAS tarjosi kaikille lyseolaisille valtavan upean elämyksen kutsumalla yhden tämän hetken valovoimaisimmista nuorista innovaattoreista ja tulevaisuusvisionääreistä, Perttu Pölösen, puhumaan Iisalmen Lyseoon.

Lyseolaisilla oli ainutlaatuinen tilaisuus kuulla Pertun ajatuksia tulvaisuuden maailmasta ja siitä, miten parhaiten sitä varten voisi valmistautua. Hän korosti nuorille sitä, miten yhden ammattipätevyyden sijasta kannattaisi seurata omaa intohimoa ja ennakkoluulottomasti aina kokeilla kaikkea. Voi olla että ammattisi katoaa robotiikan kehittyessä, mutta kaikki haluavat sinut töihin, jos olet jonkin taidon mestari.

Pertt itse on nuoresta iästään (23) huolimatta ehtinyt tehdä jo monenlaista: hän on jo 15-vuotiaana tehnyt keksinnön, musiikin teorian opettamista mullistaneen sävelkellon, joka toi hänelle voiton EU:n Young Scientist -kilpailussa ja joka nykyään leviää suosittuna mobiilisovelluksena ympäri maailmaa hänen yrityksensä lippulaivana. Tämä hänen keksintönsä on hieno esimerkki siitä luovuudesta, mistä Perttu lukiolaisille kertoo. Hän korostaa disruption merkitystä, taitoa tehdä asioita toisin kuin on totuttu. Tässä kuvassa Perttu kertoo juuri lyseolaisille mahtavasta kokemuksestaan Kalifornian Piilaaksossa, mihin hänet oli kutsuttu NASA:n tutkimuskeskukseen pohtimaan tulevaisuuden trendejä Singularity Universityyn monien muiden futuristien kanssa.

Perttu kertoi meille esimerkkejä tulevaisuusajattelusta: kymmenen vuotta sitten kukaan ei uneksinutkaan ihmisen oloisista roboteista - videoilla näemme miten vaikeata silloisten robottien oli nousta yksi porras ylös, mutta kohta muutamassa vuodessa ne olivat kehittyneet niin että ne heittävät voltteja takaperin ja nyt robottikoirat esimerkiksi osaavat avata suljettuja ovia hakemalla toisen robotin apuun kun eivät itse ylety. Kukaan ei pysty kuvittelemaan, mitä teknologia kiihtyvällä tahdilla pystyy tuottamaan - ja tämä voi hyvin vahvasti heijastua siihen minkälaisia ammatteja tulevaisuudessa on tarpeen. Pitäisi olla luovuutta, että voidaan tehdä asioita aivan uudella tavalla. Esimerkki tällaisesta disruptiokehityksestä joka mullistaa nykyistä voisi olla vaikkapa älypuhelin, joka on tullessaan teki monta vanhaa tavaraa täysin tarpeettomaksi: lankapuhelimen, kameran, videokameran, pöytätietokoneen, rannekellon, karttakirjan, puhelinluettelon, ja monta muuta. Siitä ei ole kauaa, kun tällaista ei kukaan olisi uskonut todeksi, että ne kaikki mahtuvat pieneen levyyn taskussasi. Maailma muuttuu nopeasti, mutta se mikä ei koskaan muutu, on uuden oppimisen tarve. Ne joilla on intohimoa heittäytyä uusiin asioihin, tulevat aina pärjäämään. Anna tilaa sille luovuudelle ja leikkimielisyydelle, älä koskaan tee jotain, esim. valitse opiskelualaasi, muiden painostuksesta!

Perttu itse on valittu Suomen luovimmaksi henkilöksi vuoden 2014 Slush -tapahtumassa ja myös Suomen Vuoden puhuja gaalan 2017 Vuoden tulokkaaksi, ja sen voimme kaikki uskoa kuultuamme hänen innostavan luentonsa. Hänestä välittyi kaikille valtava positiivinen energia ja innostus, peloton suhtautuminen tulevaisuuteen. Jokaisen pitää ymmärtää teknologian kehitystä, ja sitä minkälaisia muutoksia se voi tuoda elämäämme vaikka et ymmärtäisikään sitä tekniikkaa sinänsä. Kuka tahansa voi nykyisin saada loistavan idean ja lähteä kehittelemään sitä, ruveta yrittäjäksi aivan eri tavalla kuin ennen. Maantieteellisellä sijainnilla ei ole nykymaailmassa enää samaa merkitystä kuin ennen, jokainen voi olla se joka muuttaa maailmaa vähän paremmaksi paikaksi.
Perttu kertoi myös omista intohimoisesti harrastamistaan sellonsoitosta ja säveltämisestä, joista hän kertoi mm. että säveltämistä opiskellessa hän on oppinut kaikkein eniten innovoinnista ja yrittämisestä - ja siitä, että aina on hyvä mennä epämukavuusalueelle ja haastaa itsensä, sillä virheistä ja mokista oppii kaikkein eniten. Jos yrittää, kokeilee ei voi oikeasti epäonnistua, sillä mahdollisimman hölmöt kysymykset ja huonot ideat voivat johtaa suuriin oivalluksiin. Hänen oma Sävellyskellonsa on esimerkki tästä. Perttu kertoi istuskelleensa kirjastossa ja tuskailleensa musiikin teorian kanssa kun hänen katseensa osui seinäkelloon. Hän kysyi itseltään, miksei sävelasteikkoja voida opettaa yhtä yksinkertaisesti kuin kellonaikoja ja hän tajusi, että niinhän sen voikin tehdä koska kellotaulussa on numeroita yhtä monta kuin oktaavissa on säveliä. Jos laitetaan kaksi kellotaulua päällekäin, voidaan hahmottaa asteikot, soinnut ja sävelten väliset suhteet hyvin paljon helpommin. Nyt 8 vuotta myöhemmin hänen yrityksensä myy sävelkelloja suurin seinämalleina koulujen musiikkiluokkiin ja mobiilisovelluksena musiikin opiskelijoiden puhelimiin.

Perttu Pölönen rehtori Pasi Tolosen seurassa esitelmänsä jälkeen. Kiitos Perttu!