Vaniljaa valmistetaan vaniljapavun siemenistä ja kuoresta, jotka sisältävät makeaa ainesosaa nimeltään vanilliini.
Vaniljan kasvatus perustuu Keski- ja Etelä-Amerikassa lämpimässä ilmastossa kypsymiseen sekä hyönteisten pölytystyöhön.

Ilman hyönteisiä vaniljan kasvatus vaikeutuu pölytyksen osalta, koska uudet siemenet eivät pääse itämään.
Ihminen joutuu tällöin tekemään työn itse käsityönä tapahtuvalla pölytyksellä.

Kuva: Valkoista vanilliinia. (Toni Rantaniitty).

Vanilliinia saadaan uuttamalla sitä alkoholilla, jolloin vanilliini ja muut kemialliset yhdisteet siirtyvät alkoholiin.

Vaniljan pitkän ja työlään kasvatusvaiheen vuoksi se on yksi maailman kalleimmista mausteista.
Tästä johtuen Pohjois-Amerikassa käytetään kemiallisesti valmistettuja vanilliiniyhdisteitä, kuten etyylivanilliinia.


Kuva: Vanilliiniyhdisteitä, joista vanilliinia on aidossa vaniljassa. (Symyx Draw).

Tehtäviä

1. Vanilliini on sukua seuraaville kemiallisille yhdisteille:
kapsaisiini, eugenoli, gingeroli ja kurkumiini.

a) Selvitä kyseisten yhdisteiden rakenteet
(vinkki: englanniksi vanillin, capsaicin, eugenol,
gingerol ja curcumin).

b) Mitä yhteistä niillä on vanilliinin
rakenteen kanssa?

2. Mieti, miksi ihmisen aivot aistivat vanilliinin makeana,
mutta sen sukulaisyhdisteet kitkerinä ja tulisina.