SOSIAALITURVA SUOMESSA
Luotu to 23.10.2025

1. Sosiaaliturvan perusajatus

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata
ihmisten toimeentulo ja hyvinvointi eri
elämäntilanteissa.

Perustuu sosiaalisen oikeudenmukaisuuden
ja yhdenvertaisuuden periaatteisiin.

[Oikeistopuolueet ja oikeistolaisesti
ajattelevat ihmiset eivät kannata
sosiaalista oikeudenmukaisuutta vaan
hyväksyvät tulo- ja luokkaerot.]

[Tämä asenne on yleistynyt maailmassa
ja Suomessa, ainakin 1990-luvulta
lähtien.]

[Tämän mielipiteen taustalla uuslibera-
lismin ideologia: jokainen on oman
onnensa seppä eikä valtio saa mitenkään
puuttua yksilön elämään]

Rahoitetaan pääosin veroilla ja
sosiaalivakuutusmaksuilla.

Tavoitteena on ehkäistä köyhyyttä,
syrjäytymistä ja lisätä hyvinvointia.

[Oikeiston mielestä tämä vain johtaa
siivelläelämiseen ja laiskistumiseen ja
sitä kautta koko yhteiskunnan talous-
vaikeuksiin.]

2. Sosiaaliturvan järjestelmä Suomessa

Sosiaaliturva koostuu kahdesta pääosasta:

Perusturva (verorahoitteinen)

Rahoitetaan valtion ja kuntien varoista
(verot).

[Myös kirkko (kirkollisvero) auttaa
pienituloisia ja syrjäytyneitä.]

Tavoitteena turvata vähimmäistoimeentulo.

[Mikä sitten on vähimmäistoimeentulo? Ei
se ole mitään kivaa elämää.]

[Käytännön todellisuudessa nykyinen vähimmäistoimeentulo ei riitä elämiseen, vaan pienituloisimmat joutuvat hakemaan apua esim. kirkon leipäjonoista yms. hyväntekeväisyysjärjestöiltä.]

Esim. asumistuki, toimeentulotuki, työttömyysturvan peruspäiväraha, opintotuki (opintoraha ja asumislisä).

[Todellisuudessa monet sosiaalietuudet ovat alkaneet
muistuttamaan sosiaalilainoja, kun etuuksien myöntä-
minen on tarkkaan sidottu hakijan tuloihin, ts. kun
pienituloinen ihminen saa vähänkin jotain palkkatuloa
pätkätöistä, niin jo myönnetty ja maksettu etuus vaadi-
taan takaisin ja jopa viivästyskorkoineen.]

Sosiaalivakuutus (maksuperusteinen)

Rahoitetaan työntekijöiden ja työnantajien
vakuutusmaksuilla.

Taso riippuu usein tuloista tai työuran
pituudesta.

Esim. työeläke, sairauspäiväraha,
työttömyyskassaetuudet, tapaturmavakuutus.

[Yhä useampi ihminen hankkii oman yksityisen
sairausvakuutuksen, koska heillä on siihen varaa
ja he eivät halua käyttää tehottomia ruuhkautuneita
julkisia sairaanhoitopalveluita.]

[Suomi ei ole enää hyvinvointivaltio monien tutkijoiden mielestä]

[Tässäkin näkyy yhteiskunnan muuttuminen kahden kerroksen väeksi.]

3. Sosiaaliturvan osa-alueet

a) Perustoimeentulo

Toimeentulotuki (viimesijainen tuki, Kela)

[Kun muita sosiaalietuuksia Orpon-Purran hallitus on
2020-luvulla heikentänyt niin seurauksena ollut että
yhä useampi pienituloinen ja syrjäytynyt joutuu anomaan
toimeentulotukea Kelalta]

Asumistuki (yleinen, opiskelijoiden,
eläkkeensaajien asumistuki)

[Asumistuen pienentäminen ja saannin vaikeuttaminen
Orpon-Purran hallituksen toimesta johtanut asunnotto-
muuden lisääntymiseen ja inhimillisiin tragedioihin]

[Asumistuki käytännössä menee suurituloisille koroillaan-
eläville asuntosijoittajille, jotka vuokraavat asuntoja
pieni- ja keskituloisille ihmisille, joilta asumistuki menee
suoraan näille eikä vuokra-asujille.]

[Suomessa omistusasuminen on yliarvostettua, rakenteellisesti
vinoutunut systeemi.]

Opintotuki (opintoraha, asumislisä /
asumistuki, opintolainan takaus)

[Opintoraha ei ole enää 1990-luvulta lähtien riittänyt
kattamaan opiskelijoiden elinkustannukset, mikä on
pakottanut opiskelijat joko ottamaan opintolainaa tai
menemään töihin, mikä taasen on vaikeuttanut keskitty-
mistä opintoihin, samalla kun opiskelun pakkotahtisuutta
on lisätty, esim. enimmäisaika opiskella tutkintoon]

b) Työttömyysturva

[Työttömien hallinnollinen paapominen on lisääntynyt.
Työttömien työnhakijoiden pitää tehdä kuukaudessa
vähintään 4 työhakemusta, jotta he eivät menettäisi
työttömyyskorvausta. Tämä johtanut hakemusten tulvaan
ja taasen työnantajat vetämään pois työpaikat julkisesta
hausta "tiskin alle", koska eivät pysty käymään läpi tuhansia
turhia työhakemuksia.]

[Rakenteellista työttömyyttä ei ole sitten 1990-luvun laman
kyetty vähentämään merkittävästi ja nyt 2025 Suomella
on EU-maista 2. suurin työttömyys Espanjan jälkeen]

Peruspäiväraha (Kela)

Ansiopäiväraha (työttömyyskassa)

[Ansiosidonnainen työttömyysturva on heikentynyt mm. siten,
että sitä maksetaan aiempaan vähäisemmiltä työttömyyspäiviltä.]

Työmarkkinatuki (niille, joilla ei ole
työssäoloehtoa)

c) Sairaus- ja terveysetuudet

Sairauspäiväraha (Kela)

Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat

Kela-korvaukset lääkkeistä ja
yksityislääkäripalveluista

Vammaisetuudet ja kuntoutusraha

d) Eläketurva

[Eläkepommi, ei ole varaa maksaa eläkkeitä yhä suurenevalle
vanhusten joukolle. Eläkkeitä on jo pienennetty. Eläkeläiset
jakautuvat kahteen kastiin: pienituloisilla eläke ei riitä, ansio-
eläkkeellä ym. järjestelyin hyvätuloiset eläkeläiset nauttivat
kaikenlaisista kulttuuri- ja sosiaali-terveyspalveluista.

Työeläke (riippuu ansioista ja
työvuosista)

Kansaneläke ja takuueläke (jos
työeläke on pieni tai sitä ei ole)

e) Perhe-etuudet

Lapsilisä

 [Ehdotettu poistaa lapsilisät suurituloisilta.]

Elatustuki

Vanhempainetuudet

Lasten kotihoidon ja
yksityisen hoidon tuet

4. Sosiaaliturvaa hallinnoivat tahot

Kela (Kansaneläkelaitos): hoitaa
suurimman osan perusturvasta.

[KELA on äärettömän byrokraattinen ja tehoton
ja poliittisesti korruptoitunut virasto; kuin
valtio valtiossa.]

Työttömyyskassat: maksavat
ansiosidonnaisia työttömyysetuuksia.

[Ammattiyhdistyksiin kuuluminen vähentyy
palkansaajissa, mutta työttömyyskassoissa
pysyminen lisääntyy. Tämä ei kuitenkaan paranna
työntekijöiden asemaa vaan esim palkkatasot
ja irtisanomissuoja ovat heikentyneet.]

Eläkeyhtiöt ja -laitokset: huolehtivat
työeläkkeistä.

[Valtio (hallitus) haluaisi alkaa käyttämään
eläkerahastojen miljardeja Suomen valtio-
velan ja kestävyysvajeen maksamiseen.]

Kunnat: vastaavat sosiaali- ja
terveyspalveluista sekä
toimeentulotuen perusosasta.

[Kunnat talousvaikeuksissa ja täten
sosiaaliturvan taso vaihtelee suuresti
kuntien välillä. Silti yleisesti ottaen
kunnissa julkiset palvelut huonontuneet
1990-luvulta lähtien.]

5. Sosiaaliturvan ongelmia ja kehittämistä

Monimutkainen järjestelmä →
vaikea hahmottaa.

Byrokratia ja etuuksien
yhteensovittaminen voivat
olla hankalia.

[On sanottu, että 5 miljoonan
väestön Suomen hallinto vastaa
todellisuudessa 20 miljoonan
väestöä.]

[Byrokratian tehottomuuteen on monta
syytä mutta yksi johtuu huonosta
johtamistaidosta ja työilmapiiristä, liian
monista kunnista ja poliittisesta korruptiosta]

Kannustinloukkuja (tulojen nousu
voi vähentää tukia liikaa).

[Näiden takia oikeiston mielestä on
perusteltua pienentää sosiaaliturvaa,
jolloin työntekeminen tehdään muka
rahallisesti ihmiselle paremmaksi.]

[Samalla kuitenkin palkat ovat polarisoitu-
neet eli pienet palkat pienenee ja suuret
suurenee.]

Digitalisaatio ja perustulokeskustelu:
tavoitteena selkeyttää ja
yksinkertaistaa järjestelmää.

[Jäänyt teoreettisen keskustelun tasolle.]

[Todellisuudessa esim. digitalisaatio
lisännyt valtavasti kustannuksia ja byrokratiaa
ja tehottomuutta... mm. liikaa aikaa kuluu
hallinnollisiin kirjauksiin ym.]

6. Ajankohtaisia kehityssuuntia

Keskustelu yhtenäisestä
sosiaaliturvamallista (esim.
perusturva tai perustulo).

Sote-uudistus (hyvinvointialueet)
vaikuttaa sosiaalipalveluiden
järjestämiseen.

[Hyvinvointialueet kriisissä, järjestelmä
johtanut inhimillisiin tragedioihin,
potilasturva vaarantunut, mm. päivystyk-
siin kuolee ihmisiä jonoihin, lääkäri- ja
sairaanhoitajapula]

Painopiste ennaltaehkäisevissä
palveluissa ja aktiivisessa¨työllistämisessä.

[Kolmas sektori eli yksityiset ja yleishyödylliset
järjestöt eivät voi riittää korvaamaan virallista
sote-sektoria.]

[Tekoälyn käyttö laajenee julkisella sektorilla sotessa millä sekä hyviä että huonoja vaikutuksia.]