Liuos muodostuu liuottimesta ja liuenneesta aineesta

• On tasakoosteinen seos
• Yleensä neste
• Liuotin on yleensä neste, jota liuokseessa on eniten
• Liuennut aine on sekoittunut niin tasaisesti, että jokainen rakenneosa liikkuu vapaasti
• Liuennut aine voi puhtaana olla kiinteää, nestettä tai kaasua
• Liuenneita aineita voi olla useampia kuin yksi
• Liuos on yleensä valoa läpäisevä ja joko kirkas tai värillinen
• Jos seos on samea, se ei ole liuos.
• Usein sameuden aiheuttaa jokin sakka, joka ei liukene liuottimeen
  Ⓔ Liuoksia: merivesi, laimennettu suolahappo
  Ⓔ Ei liuoksia: velli, maito

Liuoksen pitoisuus eli väkevyys

• Tarkoittaa liuenneen aineen osuutta liuoksessa.
  • Laimeassa liuoksessa pitoisuus on matala ja
  • väkevässä korkea.
• Jos liuoksessa on niin paljon liuennutta ainetta, että enempää ei voi liueta, liuos on kylläinen.

Liukoisuus

• Suure, joka kertoo kuinka paljon ainetta voi liueta.
• Toisin sanoen kylläisen liuoksen pitoisuuden.
• Liukoisuus riippuu
  • liuottimesta
  • liuotettavasta aineesta
  • lämpötilasta

Ⓔ Kuinka monta grammaa sokeria voi liueta desilitraan vettä huoneenlämpötilassa (n. 20 °C)
Voidaan tutkia kokeellisesti tai etsiä tieto internetistä tai taulukkokirjoista

Liukenemisnopeus

Liukoisuuden tutkiminen on joskus hidasta, koska liuottimeen lisätty aine ei liukene saman tien.
Liukenemista voidaan kuitenkin nopeuttaa ja siihen vaikuttavat

• Liukoisuus (Liuotin ja liuotettava aine)
• Liuotettavan aineen hienojakoisuus
• Lämpötila
• Sekoittaminen

Huom: Liuoksen valmistus - oppilastyöt!

Olethan tarkkana. Koetilanteessa saatetaan kysyä liuoksen valmistamisesta käytännössä.