5 OPISKELIJAN OPPIMISEN JA OSAAMISEN ARVIOINTI
5 OPISKELIJAN OPPIMISEN JA OSAAMISEN ARVIOINTI
5.1 Arvioinnin tavoitteet ja tehtävät lukiokoulutuksessa
Opiskelijan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä tulee arvioida monipuolisesti. Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä
kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijalla on oikeus saada tieto
arvioinnissa käytettävistä arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen. Opiskelijalle on lukio-opintojen aikana annettava mahdollisuus itsearviointiin. (Lukiolaki
714/2018, 37 § 1 mom.)
Arviointi on aina sidoksissa tavoitteisiin ja kulloiseenkin tilanteeseen. Lukiokoulutuksessa arvioinnilla on kaksi keskeistä tehtävää:
1) Oppimisen tukeminen ja ohjaaminen. Tätä tehtävää toteuttaa opintojakson
aikana annettava palaute, formatiivinen arviointi. Palautteella kuvataan
opiskelijan edistymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Se on tärkeä osa
opiskelijan ja opettajan vuorovaikutusta. Opintojakson aikainen palaute sekä
lukio-opintojen aikainen, opettajan tuella tehty itsearviointi ja vertaisarviointi
auttavat opiskelijaa ymmärtämään omaa oppimistaan, tunnistamaan vahvuuksiaan, korjaamaan virheitään ja kehittämään työskentelyään niin, että
oppimiselle asetetut tavoitteet voivat toteutua.
2) Osaamiselle ja oppimiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen näkyväksi
tekeminen. Tätä tehtävää toteuttaa osaamisen ja opitun arviointi, summatiivinen arviointi. Osaamisen arviointi perustuu todennettuun näyttöön siitä,
kuinka hyvin ja missä määrin opiskelija on saavuttanut opintojaksolle asetetut
tavoitteet. Opintojakson arvosana määräytyy oppiaineen tavoitteiden, keskeisten sisältöjen, oppiaineessa määriteltyjen laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden sekä arviointiperusteiden mukaan.
Sekä formatiiviseen että summatiiviseen arviointiin kuuluu opiskelijan työskentelyn arviointi, joka perustuu oppiaineissa määriteltyihin työskentelyn tavoitteisiin
ja niiden saavuttamiseen.
Arvioinnin tulee olla monipuolista ja tarkoituksenmukaisin menetelmin toteutettua. Opiskelijalla on oltava opintojakson aikana erilaisia mahdollisuuksia, tilaisuuksia ja tapoja osoittaa oppimistaan ja osaamistaan. Arvioinnilla saatu tieto
auttaa opettajia suuntaamaan opetustaan opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti.
Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin opintojakson tavoitteet ja arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle opintojakson alussa, jolloin niistä keskustel-
laan opiskelijoiden kanssa ja tuetaan heidän opintojensa suunnittelua. Opiskelijan
tulee saada tietää, mitä hänen on tarkoitus oppia ja miten hänen edistymistään
arvioidaan. Arviointiperusteilla parannetaan arvioinnin läpinäkyvyyttä.
Arvioinnin tavoitteet ja tehtävät kiteytyvät oppilaitoksen arviointikulttuurissa,
joka on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria. Arviointikulttuurilla tarkoitetaan
niitä arvoja, normeja ja käytänteitä, joita sovelletaan yhteisessä arviointityöskentelyssä. Arviointikulttuurin näkyväksi tekeminen ja kehittäminen edellyttävät,
että lukiossa on kirjattu yhtenäisiä arviointiin liittyviä käytänteitä, joiden toteutumista seurataan.
5.2 Opintojakson arviointi
Opiskelijan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä tulee arvioida opetussuunnitelman mukaisen opintojakson suorittamisen aikana suhteessa opintojaksolle
asetettuihin tavoitteisiin. Opiskelijan tulee saada palautetta oppimisensa kehittymisestä. (Lukiolaki 714/2018, 37 § 2 mom.)
Opetussuunnitelman mukainen opintojakso arvioidaan sen suorittamisen päätteeksi.
(Lukiolaki 714/2018, 37 § 3 mom.)
Opiskelijan oppimista arvioidaan opintojakson aikana antamalla hänelle arviointipalautetta opintojakson tavoitteiden saavuttamisesta. Oppimista tukevaa palautetta tulee antaa riittävän aikaisessa vaiheessa opintojaksoa, jotta opiskelijalla on
mahdollisuus kehittää sen perusteella opiskeluaan ja työskentelyään.
Opiskelijan opintosuorituksista annetaan arvosana tai suoritusmerkintä opintojakson päätyttyä. Jos opintojakso koostuu useammasta saman oppimäärän
moduulista, annetaan siitä yksi arvosana. Jos kyse on usean oppiaineen yhteisestä opintojaksosta, arvosanat annetaan oppiaineittain. Arvosanojen tulee
perustua monipuoliseen oppimisen, osaamisen ja opitun näyttöön opintojakson
tavoitteiden saavuttamisesta. Arvioinnin kohteina ovat opiskelijan tiedot, taidot ja
työskentely. Arviointi ei kohdistu opiskelijan arvoihin, asenteisiin tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Arvioinnin toteuttamisesta päätetään tarkemmin paikallisessa opetussuunnitelmassa.
Oppimisen tuen tarpeet, kuten sairaudesta tai vammasta johtuvat haasteet, lukemisen tai kirjoittamisen erityisvaikeus, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet
sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa arvioinnissa huomioon siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja
vaihtoehtoisiin tapoihin osoittaa osaamisensa.
5.2.1 Numeroarvosanat ja suoritusmerkinnät
Numeroin annettavassa arvostelussa käytetään asteikkoa 4–10. Arvosana 5 osoittaa
välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja
ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Opintojakso tai oppiaine, jota ei
arvostella numeroin, arvioidaan suoritetuksi tai hylätyksi. (Valtioneuvoston asetus
lukiokoulutuksesta 810/2018, 17 §.)
Opiskelija saa arvosanan opintojaksoihin sisältyvistä opinnoista. Opintojaksoihin
sisältyvistä pakollisista opinnoista ja valtakunnallisista valinnaisista opinnoista
annetaan numeroarvosanat. Muista valinnaisista opinnoista voidaan antaa arvosanaksi paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarvosana tai suoritusmerkintä.
Arvosanaa voidaan täydentää ja täsmentää kirjallisesti annetulla sanallisella
arvioinnilla tai arviointikeskustelussa annetulla palautteella. Kesken olevan
opintojakson merkintätavasta ja suorituksen täydentämiskäytännöistä päätetään
paikallisessa opetussuunnitelmassa.
Lukiolain (714/2018) 37 §:n 3 momentin mukaan opiskelijalle tulee varata mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa opintojaksolla edellytetyt tiedot ja taidot,
mikäli hän ei ole suorittanut opintojaksoa hyväksytysti.
Opiskelijalla on oikeus korottaa sekä hyväksyttyä että hylättyä arvosanaa siten,
että hän voi osoittaa osaamistaan opintojakson keskeisissä tiedoissa ja taidoissa.
Uusimisen käytännöistä määritellään tarkemmin paikallisessa opetussuunnitelmassa. Arvioinnin tulee tällöinkin olla monipuolista. Lopulliseksi arvosanaksi
tulee eri uusimiskertojen arvosanoista paras.
5.2.2 Itsenäisesti suoritettavat opinnot
Osa lukiokoulutuksen oppimäärään sisältyvistä opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti, jos se ei vaaranna koulutukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja opiskelijan edellytyksiä oppimäärän ja ylioppilastutkinnon suorittamiseen.
Opiskelijalle voidaan vastaavin edellytyksin myös hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja itsenäisesti. (Lukiolaki 714/2018, 25 §.)
Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään opinnoista, jotka voidaan edellyttää itsenäisesti opiskeltaviksi tai joita toisaalta ei voi itsenäisesti suorittaa. Itsenäisesti opiskellun opintojakson opinnoista edellytetään hyväksytty arvosana.
Jos opiskelija opiskelee opintojakson kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laajasti
ja monipuolisesti.
5.2.3 Suullisen kielitaidon arviointi
Kielten opetuksessa opiskelijalta arvioidaan kielitaidon muiden osa-alueiden lisäksi
suullinen kielitaito. Suullista kielitaitoa voidaan arvioida erillisellä kokeella. (Lukiolaki
714/2018, 37 § 4 mom.)
Toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten pakollisten ja valtakunnallisten
valinnaisten opintojen aikana arvioidaan myös opiskelijan suullista kielitaitoa.
Opetushallituksen tuottaman suullisen kielitaidon kokeen käytöstä tai Opetushallituksen tuottaman erillisen ohjeistuksen mukaisista näytöistä määrätään erikseen kyseisiä oppiaineita koskevissa luvuissa aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Todistus valinnaisiin opintoihin kuuluvasta suullisen
kielitaidon kokeesta annetaan päättötodistuksen liitteenä.
5.2.4 Opinnoissa edistymisen seuranta yhteistyössä huoltajien kanssa
Huoltajille on annettava riittävän usein tietoa opiskelijan työskentelystä ja opintojen
edistymisestä. (Lukiolaki 714/2018, 31 § 1 mom.)
Opetus- ja ohjaushenkilöstön tulee seurata opiskelijan opintojen etenemistä.
Opintojen etenemiseen liittyvistä käytännöistä päätetään paikallisessa opetussuunnitelmassa. Opintojen etenemisen määrittelyllä ei voida kuitenkaan tiukentaa näissä aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa määrättyä oppiaineen oppimäärän suoritusvaatimusta.
Sen varmistamiseksi, että huoltajat saavat tiedon opiskelijan työskentelystä ja
opintojen edistymisestä, oppilaitos voi edellyttää huoltajan allekirjoitusta tai
vastaavaa sähköistä kuittausta todistuksiin tai tiedotteisiin, jos opiskelija ei ole
täysi-ikäinen.
5.2.5 Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen
Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä selvittää ja tunnistaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen tämän esittämän selvityksen perusteella. Koulutuksen järjestäjän on tunnustettava toisessa [lukio]lain mukaista koulutusta antavassa oppilaitoksessa suoritetut
11 §:ssä tarkoitetut opinnot hyväksi lukemalla ne osaksi lukiokoulutuksen oppimäärää. Koulutuksen järjestäjän on tunnustettava myös muualla hankittu opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä vastaava osaaminen. Opiskelijan osaamisen tunnustamisessa noudatetaan, mitä 37 ja 38 §:ssä säädetään opiskelijan arvioinnista ja siitä päättämisestä.
Tarvittaessa osaaminen on osoitettava koulutuksen järjestäjän päättämällä
tavalla. Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sitä erikseen pyydettäessä ennen
opintojen tai hyväksi luettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden alkamista.
Opetushallitus antaa tarkempia määräyksiä osaamisen tunnustamisesta ja sitä koskevasta menettelystä. (Lukiolaki 714/2018, 27 §.)
Sen lisäksi, mitä lukiolaissa säädetään, tulee opintojen hyväksilukemisella ja
muutoin hankitun osaamisen tunnustamisella välttää opintojen päällekkäisyyttä
ja lyhentää opiskeluaikaa.
Opiskelija osoittaa oppilaitoksen rehtorille hakemuksen muualla suorittamiensa
opintojen tai muutoin hankkimansa osaamisen tunnustamiseksi. Opiskelijan tulee
esittää luotettava selvitys opinnoistaan tai osaamisestaan. Tunnustamista varten
oppilaitos voi pyytää opiskelijaa täydentämään näyttöään suhteessa lukiokoulutuksen tavoitteisiin. Oppilaitoksen rehtorin tulee varmistaa, että muualla suoritettujen opintojen sisällöt ja laajuus tai muutoin hankittu osaaminen vastaavat
lukio-opetuksen tavoitteita. Opiskelijalle annetaan tietoa osaamisen tunnustamisen käytännöistä.
Muualla suoritettuja opintoja tai muutoin hankittua osaamista voidaan lukea
hyväksi vahvistamalla ne osaksi lukion oppimäärää. Mikäli opinnot tai muutoin
hankittu osaaminen luetaan hyväksi aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan numerolla arvioitaviin opintoihin, tulee opinnoista
antaa numeroarvosana.
Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan edellyttää opiskelijalta lisänäyttöä. Muualla hankitun osaamisen arvioinnissa menetellään, kuten aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa ja paikallisessa
opetussuunnitelmassa opintojaksojen ja oppimäärän arvioinnista määrätään.
Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään
suoritusoppilaitoksen antamassa arvioinnissa. Jos kyseessä ovat paikallisessa
opetussuunnitelmassa numeroin arvioitavat opinnot, arvosanat muutetaan lukion
arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti:
Tapauksissa, joissa oppilaitos ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa
oppilaitoksessa suoritetut opinnot vastaavat, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisessa ja osaamisen tunnustamisessa noudatetaan samoja periaatteita
kuin kotimaassa suoritetuissa opinnoissa.
Opiskelijalla voi olla päättötodistuksessaan oppiaineesta vain yhden laajuinen
oppimäärä. Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään
hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä
oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat
toisiaan. Pitkän oppimäärän opintojen arvosanat siirtyvät suoraan lyhyen oppimäärän opintojen arvosanoiksi, jollei opiskelija anna korkeampaan arvosanaan
oikeuttavaa lisänäyttöä. Jos opiskelija pyytää, tulee hänelle järjestää mahdollisuus lisänäyttöihin osaamistason toteamiseksi. Muut pitkän oppimäärän
mukaiset hyväksytysti suoritetut opinnot tai opintojen osat voivat olla lyhyen
oppimäärän valinnaisia opintoja paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Opiskelijan siirtyessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pidempään
oppimäärään menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää täydentäviä opintoja, ja tässä yhteydessä myös jo suoritettujen
opintojen arvosanat harkitaan uudelleen.
Jos opiskelijan äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineen oppimääränä on suomi/ruotsi
toisena kielenä ja kirjallisuus (jäljempänä S2/SV2-oppimäärä), häntä arvioidaan
tämän oppimäärän mukaan huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä
S2/SV2-oppimäärän mukaista opetusta tai onko lukio voinut tarjota vain osan
S2/SV2-oppimäärän opintojaksoista. Suomen/ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaisesti suoritetut opinnot luetaan hyväksi täysimääräisesti
S2/SV2-oppimäärän opintoihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy S2/SV2-opintojen arvosanaksi. S2/SV2-opinnot korvaavat suomen/ruotsin kieli ja kirjallisuus
oppimäärän opinnot siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen/
ruotsin kielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena kielenä ja
kirjallisuus oppimäärästä, mutta ei molemmista.
5.2.6 Laaja-alaisen osaamisen arviointi
Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet muodostavat oppiaineiden yhteiset tavoitteet. Osa-alueet ovat 1) hyvinvointiosaaminen, 2) vuorovaikutusosaaminen,
3) monitieteinen ja luova osaaminen, 4) yhteiskunnallinen osaaminen, 5) eettisyys
ja ympäristöosaaminen sekä 6) globaali- ja kulttuuriosaaminen.
Aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa on kuvattu kaikissa
oppiaineissa, miten laaja-alaisen osaamisen osa-alueet sisältyvät oppiaineen
opintoihin. Ne on otettu huomioon myös oppiaineiden tavoitteissa. Paikallisessa
opetussuunnitelmassa määritellään, miten laaja-alaisen osaamisen tavoitteita ja
osa-alueita toteutetaan eri opintojaksoissa. Laaja-alainen osaaminen arvioidaan
osana kunkin opintojakson formatiivista ja summatiivista arviointia.
5.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi
Kun lukiokoulutuksen oppimäärään kuuluvat opinnot tulevat suoritetuiksi, annetaan
jokaisen oppiaineen oppimäärästä päättöarviointina arvosana. Opiskelijalle, joka ei ole
tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus suorittaa oppiaineen oppimäärä hyväksytysti
tai korottaa arvosanaansa. [Lukiolain] 28 §:ssä tarkoitetut tukitoimet ja 29 §:ssä tarkoitetut opiskelun poikkeavat järjestämistavat voidaan ottaa huomioon opintojakson
arvioinnissa ja päättöarvioinnissa. (Lukiolaki 714/2018, 37 § 3 mom.)
Kunkin opintojakson arvioinnista päättää opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on
useita, opettajat yhdessä. Oppiaineen päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. (Lukiolaki 714/2018, 38 §.)
Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti opiskelemista opinnoista. Opiskelijan opintosuunnitelma
tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tarkoituksenmukaisiin ja tavoitteellisiin opintojaksojen valintoihin. Samassa
oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät.
Eri oppiaineiden pakolliset ja valtakunnalliset valinnaiset opinnot on kuvattu
aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Matematiikan yhteinen moduuli luetaan opiskelijan valitsemaan matematiikan oppimäärään. Jälkikäteen ei voi poistaa opiskelijan opiskelemia pakollisia opintoja eikä hyväksytysti
suoritettuja valtakunnallisia valinnaisia opintoja. Muiden valinnaisten opintojen ja
temaattisten opintojen mahdollisesta kuulumisesta jonkin oppiaineen oppimäärään määrätään paikallisessa opetussuunnitelmassa. Niistä luetaan oppiaineen
oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat opinnot.
Saadakseen oppiaineen oppimäärän hyväksytysti suoritetuksi opiskelijan on suoritettava pääosa oppiaineen opinnoista hyväksytysti. Hylättyjä arvosanoja saa olla
pakollisissa ja valtakunnallisissa valinnaisissa opinnoissa enintään seuraavasti:
Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten
ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen arvosanojen opintopisteiden mukaan
painotettuna aritmeettisena keskiarvona.
Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja parempaa oppiaineen hallintaa kuin opintojaksojen arvosanoista määräytyvä oppiaineen
arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Lisäksi arvosanaa voidaan korottaa,
jos opiskelijan arvioinnista vastaavat päättävät, että opiskelijan tiedot ja taidot ovat
hänen antamisena näyttöjen perusteella oppiaineen päättövaiheessa opintojaksojen arvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.
Pakollisten oppiaineiden ja valinnaisten vieraiden kielten oppimääristä annetaan
lukiokoulutusta koskevan valtioneuvoston asetuksen (810/2018) mukainen numeroarvosana. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää
vain kaksi opintopistettä, sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan
suorittama oppimäärä niissä käsittää korkeintaan neljä opintopistettä.
Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukiokoulutuksen tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.
5.4 Lukion oppimäärän suoritus
– – [A]ikuisille tarkoitetun lukiokoulutuksen oppimäärän laajuus on 88 opintopistettä.
(Lukiolaki 714/2018, 10 § 3 mom.)
Lukiokoulutuksen oppimäärä sisältää äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen
kielen ja vieraiden kielten opintoja, matemaattis-luonnontieteellisiä opintoja, humanistis-yhteiskunnallisia ja uskonnon tai elämänkatsomustiedon opintoja ja taito- ja
taideaineiden opintoja (oppiaineryhmät) sekä opinto-ohjausta. Taito- ja taideaineiden
opinnot ovat kuitenkin vapaaehtoisia niille opiskelijoille, jotka suorittavat lukiokoulutuksen aikuisille tarkoitetun oppimäärän mukaan. Lukiokoulutuksen oppimäärä voi
sisältää laaja-alaista osaamista kehittäviä temaattisia opintoja. Lukiokoulutuksen
oppimäärä voi sisältää myös eri oppiaineryhmissä tai oppiaineissa suoritettavia erityistä osaamista ja harrastuneisuutta osoittavan näytön sisältäviä opintokokonaisuuksia (lukiodiplomi). (Lukiolaki 714/2018, 11 § 1–2 mom.)
Lukiokoulutuksen ja lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen oppimääriin sisältyy
[valtioneuvoston] asetuksen liitteen 1–3 mukaisesti pakollisia ja valtakunnallisia valinnaisia opintoja, joita koulutuksen järjestäjän tulee tarjota opiskelijoille. Oppimääriin
voi lisäksi sisältyä lukiodiplomeita ja muita valinnaisia opintoja koulutuksen järjestäjän
päättämällä tavalla. (Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksesta 810/2018, 12 §.)
Lukiokoulutuksen oppimäärä tai lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen oppimäärä tulee suoritetuksi, kun oppimäärään kuuluvat opinnot on suoritettu siten kuin
11 §:n 4 momentissa tarkoitetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään ottaen
lisäksi huomioon mahdollinen 6 §:ssä tarkoitettu erityinen koulutustehtävä tai 18 §:ssä
tarkoitettu kokeilulupa. (Lukiolaki 714/2018, 36 § 1 mom.)
Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut
oppiaineiden oppimäärät hyväksytysti ja lukio-opintojen vähimmäismäärä
88 opintopistettä täyttyy. Muista kuin pakollisista ja valtakunnallisista valinnaisista opinnoista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan
hyväksytysti suorittamat opinnot.
Opiskelijan opiskelu voidaan opiskelijan hakemuksesta tai suostumuksella järjestää
osittain toisin kuin [lukio]laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos:
1) opiskelijalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan lukiokoulutuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot;
2) lukiokoulutuksen oppimäärän suorittaminen olisi opiskelijalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta;
3) se on perusteltua opiskelijan sairauteen, vammaan tai muuhun terveydentilaan
liittyvistä syistä. (Lukiolaki 714/2018, 29 §.)
Jos opiskelijan opiskelu järjestetään toisin kuin lainsäädännön nojalla määrätään,
säädetyn opintopisteiden vähimmäismäärän 88 on joka tapauksessa täytyttävä.
5.5 Muutoksenhaku arviointia koskevaan päätökseen
ja oppimäärän suorittamiseen liittyvä
oikaisuvaatimus
– – [O]piskelijan arviointia koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Opiskelija voi pyytää rehtorilta opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Opiskelija saa vaatia
oikaisua pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty,
aluehallintovirastolta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista siten kuin
hallintolaissa säädetään. Otettuaan oikaisuvaatimuksen tutkittavakseen aluehallintovirasto voi muuttaa hallintopäätöstä, kumota päätöksen, hylätä oikaisuvaatimuksen tai
palauttaa asian rehtorille uudelleen käsiteltäväksi. (Lukiolaki 714/2018, 53 §.)
Lukiokoulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille arvioinnin uusimis- ja
oikaisumahdollisuudesta.
[Lukio]laissa tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua aluehallintovirastolta siten
kuin hallintolaissa säädetään, jos päätös koskee:
1) opiskelijaksi ottamista
2) 23 §:n 2 momentissa tarkoitettua lisäajan myöntämistä tai 24 §:ssä tarkoitettua
opiskeluoikeuden päättymistä
3) suoritettujen opintojen hyväksi lukemista
4) opiskelun poikkeavaa järjestämistä
5) oikeutta saada uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetusta. (Lukiolaki
714/2018, 49 §.)
[Lukiolain] 49 §:ssä tarkoitettuun oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa
hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä. (Lukiolaki 714/2018, 50 § 2 mom.)
Jollei [lukio]laissa toisin säädetä, hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. (Lukiolaki
714/2018, 52 §.)
Hallinto-oikeuden päätökseen, jolla on ratkaistu 49 §:ssä tarkoitettua asiaa koskeva
valitus, ja aluehallintoviraston päätökseen, jolla on ratkaistu 53 §:ssä tarkoitettua asiaa koskeva oikaisuvaatimus, ei saa hakea muutosta valittamalla. (Lukiolaki
714/2018, 54 § 2 mom.)
Kun opetusta järjestetään ulkomailla, toimivaltainen hallinto-oikeus on Helsingin hallinto-oikeus ja toimivaltainen aluehallintoviranomainen on Etelä-Suomen aluehallintovirasto. (Lukiolaki 714/2018, 55 §.)
5.6 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot
Lukiokoulutuksen oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus.
Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen oppimäärän suorittamisesta annetaan
todistus. Opiskelijalle, jonka opiskeluoikeus on päättynyt kesken lukiokoulutuksen
tai lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen oppimäärän suorittamisen, annetaan
todistus suoritetuista opinnoista. Aineopiskelijalle ja lukion oppimäärän erityisessä
tutkinnossa osittain suorittaneelle annetaan todistus suoritetuista oppiaineiden oppimääristä ja muista opinnoista. [Lukiolain 39 §:n] 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen
todistusten liitteenä annetaan lisäksi erillinen todistus lukiodiplomin ja suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta. Opetushallitus määrää opetussuunnitelman perusteissa todistuksiin merkittävistä tiedoista ja muista kuin 3 momentissa mainituista
todistusten liitteistä. (Lukiolaki 714/2018, 39 §.)
Aikuisten lukiokoulutuksessa käytetään seuraavia todistuksia:
1) Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko
oppimäärän. Lisäksi päättötodistuksen liitteenä annetaan erillinen todistus
lukiodiplomin ja suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta.
2) Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun opiskelija on suorittanut
yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän.
3) Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa
lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista.
Lukion todistusten tulee sisältää seuraavat tiedot:
• todistuksen nimi
• koulutuksen järjestäjän nimi
• opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän lukiokoulutuksen järjestämisluvan
päivämäärä
• oppilaitoksen nimi
• opiskelijan nimi ja henkilötunnus
• suoritetut opinnot
• paikkakunta, todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus
• arvosana-asteikko
• selvitys kielten oppimääristä
S2/SV2 = äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineen suomi/ruotsi toisena kielenä
ja kirjallisuus oppimäärä
A = perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkaneen A-kielen oppimäärä
B1 = perusopetuksessa alkaneen B1-kielen oppimäärä
B2 = perusopetuksessa alkaneen valinnaisen B2-kielen oppimäärä
B3 = lukiossa alkaneen valinnaisen B3-kielen oppimäärä
ÄO/M = äidinkielenomainen oppimäärä toisessa kotimaisessa kielessä
(ruotsi/suomi)
• merkintä, että todistus on Opetushallituksen päättämien aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden 2019 mukainen.
Lukion päättötodistukseen merkitään ”Lukion oppimäärä sijoittuu tasolle neljä
kansallisessa tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksessä ja
eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä”.
Uskonnon ja elämäkatsomustiedon arvosana merkitään todistuksissa merkinnällä ”uskonto/elämänkatsomustieto” erittelemättä, mihin opetukseen opiskelija
on osallistunut.
Suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus merkitään todistuksessa Äidinkieli ja
kirjallisuus -kohtaan.
Lukion päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta merkitään opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen opintopisteiden
määrä sekä kunkin oppiaineen arvosana sanallisesti ja numeroin (esimerkiksi
kiitettävä 9) tai merkintä oppiaineen hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu S).
Temaattiset opinnot merkitään suoritusmerkinnällä. Temaattisten opintojen opintojaksojen nimet eritellään liitteeseen.
Päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta kuuluu myös
kohta Lisätietoja. Tähän kohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä täydentävät todistukset lukio-opintoihin liittyvistä näytöistä, kuten
suoritetut lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet sekä erittely temaattisista
opinnoista ja sellaisista muista lukion oppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka
eivät sisälly oppiaineiden oppimääriin.
Mikäli opiskelija on opiskellut yli puolet oppiaineen oppimäärän opinnoista
muulla kuin koulun varsinaisella opetuskielellä, tulee siitä tehdä merkintä todistuksen lisätietoihin.
Lukion erotodistukseen merkitään oppiaineet, niissä suoritetut opinnot ja opintopistemäärät sekä muut opiskelijan suorittamat lukio-opinnot ja niistä saadut
arvosanat joko numeroina tai suoritusmerkintänä (S = suoritettu, H = hylätty).
Oppilaitoksessa pidetään opiskelijan opinnoista rekisteriä, josta ilmenevät suoritetut opinnot ja niiden arvosanat.
Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden arvosanojen keskiarvona eikä muullakaan tavalla.
Todistukseen merkitään opiskelijan suorittamien opintojen määrä opintopisteinä.
Kokonaismäärään lasketaan hylättyjä opintoja vain pakollisissa ja valtakunnallisissa valinnaisissa opinnoissa.
Aikuisten lukiokoulutuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta.
Todistus suullisen kielitaidon kokeesta ja lukiodiplomitodistus annetaan lukion
päättötodistuksen liitteinä.
Suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta annettavaan todistukseen merkitään seuraavat tiedot:
• todistuksen nimi
• koulutuksen järjestäjän nimi
• opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän lukiokoulutuksen järjestämisluvan
päivämäärä
• oppilaitoksen nimi
• opiskelijan nimi ja henkilötunnus
• kokeessa suoritettu kieli ja sen oppimäärä sekä kokeesta saatu arvosana
• paikkakunta, todistuksen antamispäivämäärä (lukion päättötodistuksen päivämäärä) ja rehtorin allekirjoitus
• arvosana-asteikko.
Lukiodiplomitodistus on lukion päättötodistuksen liite, ja se merkitään Lisätietojakohtaan. Lukiodiplomitodistukseen merkitään seuraavat tiedot:
• todistuksen nimi
• koulutuksen järjestäjän nimi
• opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän lukiokoulutuksen järjestämisluvan
päivämäärä
• oppilaitoksen nimi
• opiskelijan nimi ja henkilötunnus
• oppiaine tai vastaava, jonka lukiodiplomitodistuksesta on kyse
• arvosana
• lukiodiplomiaineessa suoritettujen opintojen opintopisteiden määrä mukaan
lukien lukiodiplomiopintojakso
• paikkakunta, todistuksen päivämäärä (lukion päättötodistuksen päivämäärä)
ja rehtorin allekirjoitus
• arvosana-asteikko.
5.7 Arviointiin liittyvät paikallisesti päätettävät asiat
Aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden arviointiluvun
perusteella keskeiset paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävät asiat ovat
seuraavat:
• opintojaksoittain päätettävät asiat: opintojakson tavoitteet, keskeiset sisällöt,
laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden ja osa-alueiden toteutuminen opintojaksossa ja opintojakson arviointi
• oppilaitoksen arviointikulttuurin periaatteet ja yhteiset arviointiin liittyvät käytänteet
• arvioinnin toteuttaminen ja siihen kuuluvat erilaiset arviointipalautteen antamisen käytänteet
• arviointiin liittyvien yhteisten periaatteiden ja käytänteiden toteutumisen seuraaminen
• kesken olevan opintojakson merkintätapa ja suorituksen täydentämiskäytännöt
• hyväksyttyjen ja hylättyjen arvosanojen uusimisen periaatteet ja uusimiskertojen määrä
• opinnot, jotka on mahdollista edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti
• opintojen mahdollisten etenemistapojen määrittely
• todistusten ulkoasu.
Opiskelijan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä tulee arvioida monipuolisesti. Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä
kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijalla on oikeus saada tieto
arvioinnissa käytettävistä arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen. Opiskelijalle on lukio-opintojen aikana annettava mahdollisuus itsearviointiin. (Lukiolaki
714/2018, 37 § 1 mom.)
Arviointi on aina sidoksissa tavoitteisiin ja kulloiseenkin tilanteeseen. Lukiokoulutuksessa arvioinnilla on kaksi keskeistä tehtävää:
1) Oppimisen tukeminen ja ohjaaminen. Tätä tehtävää toteuttaa opintojakson
aikana annettava palaute, formatiivinen arviointi. Palautteella kuvataan
opiskelijan edistymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Se on tärkeä osa
opiskelijan ja opettajan vuorovaikutusta. Opintojakson aikainen palaute sekä
lukio-opintojen aikainen, opettajan tuella tehty itsearviointi ja vertaisarviointi
auttavat opiskelijaa ymmärtämään omaa oppimistaan, tunnistamaan vahvuuksiaan, korjaamaan virheitään ja kehittämään työskentelyään niin, että
oppimiselle asetetut tavoitteet voivat toteutua.
2) Osaamiselle ja oppimiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen näkyväksi
tekeminen. Tätä tehtävää toteuttaa osaamisen ja opitun arviointi, summatiivinen arviointi. Osaamisen arviointi perustuu todennettuun näyttöön siitä,
kuinka hyvin ja missä määrin opiskelija on saavuttanut opintojaksolle asetetut
tavoitteet. Opintojakson arvosana määräytyy oppiaineen tavoitteiden, keskeisten sisältöjen, oppiaineessa määriteltyjen laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden sekä arviointiperusteiden mukaan.
Sekä formatiiviseen että summatiiviseen arviointiin kuuluu opiskelijan työskentelyn arviointi, joka perustuu oppiaineissa määriteltyihin työskentelyn tavoitteisiin
ja niiden saavuttamiseen.
Arvioinnin tulee olla monipuolista ja tarkoituksenmukaisin menetelmin toteutettua. Opiskelijalla on oltava opintojakson aikana erilaisia mahdollisuuksia, tilaisuuksia ja tapoja osoittaa oppimistaan ja osaamistaan. Arvioinnilla saatu tieto
auttaa opettajia suuntaamaan opetustaan opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti.
Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin opintojakson tavoitteet ja arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle opintojakson alussa, jolloin niistä keskustel-
laan opiskelijoiden kanssa ja tuetaan heidän opintojensa suunnittelua. Opiskelijan
tulee saada tietää, mitä hänen on tarkoitus oppia ja miten hänen edistymistään
arvioidaan. Arviointiperusteilla parannetaan arvioinnin läpinäkyvyyttä.
Arvioinnin tavoitteet ja tehtävät kiteytyvät oppilaitoksen arviointikulttuurissa,
joka on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria. Arviointikulttuurilla tarkoitetaan
niitä arvoja, normeja ja käytänteitä, joita sovelletaan yhteisessä arviointityöskentelyssä. Arviointikulttuurin näkyväksi tekeminen ja kehittäminen edellyttävät,
että lukiossa on kirjattu yhtenäisiä arviointiin liittyviä käytänteitä, joiden toteutumista seurataan.
5.2 Opintojakson arviointi
Opiskelijan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä tulee arvioida opetussuunnitelman mukaisen opintojakson suorittamisen aikana suhteessa opintojaksolle
asetettuihin tavoitteisiin. Opiskelijan tulee saada palautetta oppimisensa kehittymisestä. (Lukiolaki 714/2018, 37 § 2 mom.)
Opetussuunnitelman mukainen opintojakso arvioidaan sen suorittamisen päätteeksi.
(Lukiolaki 714/2018, 37 § 3 mom.)
Opiskelijan oppimista arvioidaan opintojakson aikana antamalla hänelle arviointipalautetta opintojakson tavoitteiden saavuttamisesta. Oppimista tukevaa palautetta tulee antaa riittävän aikaisessa vaiheessa opintojaksoa, jotta opiskelijalla on
mahdollisuus kehittää sen perusteella opiskeluaan ja työskentelyään.
Opiskelijan opintosuorituksista annetaan arvosana tai suoritusmerkintä opintojakson päätyttyä. Jos opintojakso koostuu useammasta saman oppimäärän
moduulista, annetaan siitä yksi arvosana. Jos kyse on usean oppiaineen yhteisestä opintojaksosta, arvosanat annetaan oppiaineittain. Arvosanojen tulee
perustua monipuoliseen oppimisen, osaamisen ja opitun näyttöön opintojakson
tavoitteiden saavuttamisesta. Arvioinnin kohteina ovat opiskelijan tiedot, taidot ja
työskentely. Arviointi ei kohdistu opiskelijan arvoihin, asenteisiin tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Arvioinnin toteuttamisesta päätetään tarkemmin paikallisessa opetussuunnitelmassa.
Oppimisen tuen tarpeet, kuten sairaudesta tai vammasta johtuvat haasteet, lukemisen tai kirjoittamisen erityisvaikeus, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet
sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa arvioinnissa huomioon siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja
vaihtoehtoisiin tapoihin osoittaa osaamisensa.
5.2.1 Numeroarvosanat ja suoritusmerkinnät
Numeroin annettavassa arvostelussa käytetään asteikkoa 4–10. Arvosana 5 osoittaa
välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja
ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Opintojakso tai oppiaine, jota ei
arvostella numeroin, arvioidaan suoritetuksi tai hylätyksi. (Valtioneuvoston asetus
lukiokoulutuksesta 810/2018, 17 §.)
Opiskelija saa arvosanan opintojaksoihin sisältyvistä opinnoista. Opintojaksoihin
sisältyvistä pakollisista opinnoista ja valtakunnallisista valinnaisista opinnoista
annetaan numeroarvosanat. Muista valinnaisista opinnoista voidaan antaa arvosanaksi paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarvosana tai suoritusmerkintä.
Arvosanaa voidaan täydentää ja täsmentää kirjallisesti annetulla sanallisella
arvioinnilla tai arviointikeskustelussa annetulla palautteella. Kesken olevan
opintojakson merkintätavasta ja suorituksen täydentämiskäytännöistä päätetään
paikallisessa opetussuunnitelmassa.
Lukiolain (714/2018) 37 §:n 3 momentin mukaan opiskelijalle tulee varata mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa opintojaksolla edellytetyt tiedot ja taidot,
mikäli hän ei ole suorittanut opintojaksoa hyväksytysti.
Opiskelijalla on oikeus korottaa sekä hyväksyttyä että hylättyä arvosanaa siten,
että hän voi osoittaa osaamistaan opintojakson keskeisissä tiedoissa ja taidoissa.
Uusimisen käytännöistä määritellään tarkemmin paikallisessa opetussuunnitelmassa. Arvioinnin tulee tällöinkin olla monipuolista. Lopulliseksi arvosanaksi
tulee eri uusimiskertojen arvosanoista paras.
5.2.2 Itsenäisesti suoritettavat opinnot
Osa lukiokoulutuksen oppimäärään sisältyvistä opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti, jos se ei vaaranna koulutukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja opiskelijan edellytyksiä oppimäärän ja ylioppilastutkinnon suorittamiseen.
Opiskelijalle voidaan vastaavin edellytyksin myös hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja itsenäisesti. (Lukiolaki 714/2018, 25 §.)
Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään opinnoista, jotka voidaan edellyttää itsenäisesti opiskeltaviksi tai joita toisaalta ei voi itsenäisesti suorittaa. Itsenäisesti opiskellun opintojakson opinnoista edellytetään hyväksytty arvosana.
Jos opiskelija opiskelee opintojakson kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laajasti
ja monipuolisesti.
5.2.3 Suullisen kielitaidon arviointi
Kielten opetuksessa opiskelijalta arvioidaan kielitaidon muiden osa-alueiden lisäksi
suullinen kielitaito. Suullista kielitaitoa voidaan arvioida erillisellä kokeella. (Lukiolaki
714/2018, 37 § 4 mom.)
Toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten pakollisten ja valtakunnallisten
valinnaisten opintojen aikana arvioidaan myös opiskelijan suullista kielitaitoa.
Opetushallituksen tuottaman suullisen kielitaidon kokeen käytöstä tai Opetushallituksen tuottaman erillisen ohjeistuksen mukaisista näytöistä määrätään erikseen kyseisiä oppiaineita koskevissa luvuissa aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Todistus valinnaisiin opintoihin kuuluvasta suullisen
kielitaidon kokeesta annetaan päättötodistuksen liitteenä.
5.2.4 Opinnoissa edistymisen seuranta yhteistyössä huoltajien kanssa
Huoltajille on annettava riittävän usein tietoa opiskelijan työskentelystä ja opintojen
edistymisestä. (Lukiolaki 714/2018, 31 § 1 mom.)
Opetus- ja ohjaushenkilöstön tulee seurata opiskelijan opintojen etenemistä.
Opintojen etenemiseen liittyvistä käytännöistä päätetään paikallisessa opetussuunnitelmassa. Opintojen etenemisen määrittelyllä ei voida kuitenkaan tiukentaa näissä aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa määrättyä oppiaineen oppimäärän suoritusvaatimusta.
Sen varmistamiseksi, että huoltajat saavat tiedon opiskelijan työskentelystä ja
opintojen edistymisestä, oppilaitos voi edellyttää huoltajan allekirjoitusta tai
vastaavaa sähköistä kuittausta todistuksiin tai tiedotteisiin, jos opiskelija ei ole
täysi-ikäinen.
5.2.5 Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen
Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä selvittää ja tunnistaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen tämän esittämän selvityksen perusteella. Koulutuksen järjestäjän on tunnustettava toisessa [lukio]lain mukaista koulutusta antavassa oppilaitoksessa suoritetut
11 §:ssä tarkoitetut opinnot hyväksi lukemalla ne osaksi lukiokoulutuksen oppimäärää. Koulutuksen järjestäjän on tunnustettava myös muualla hankittu opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä vastaava osaaminen. Opiskelijan osaamisen tunnustamisessa noudatetaan, mitä 37 ja 38 §:ssä säädetään opiskelijan arvioinnista ja siitä päättämisestä.
Tarvittaessa osaaminen on osoitettava koulutuksen järjestäjän päättämällä
tavalla. Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sitä erikseen pyydettäessä ennen
opintojen tai hyväksi luettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden alkamista.
Opetushallitus antaa tarkempia määräyksiä osaamisen tunnustamisesta ja sitä koskevasta menettelystä. (Lukiolaki 714/2018, 27 §.)
Sen lisäksi, mitä lukiolaissa säädetään, tulee opintojen hyväksilukemisella ja
muutoin hankitun osaamisen tunnustamisella välttää opintojen päällekkäisyyttä
ja lyhentää opiskeluaikaa.
Opiskelija osoittaa oppilaitoksen rehtorille hakemuksen muualla suorittamiensa
opintojen tai muutoin hankkimansa osaamisen tunnustamiseksi. Opiskelijan tulee
esittää luotettava selvitys opinnoistaan tai osaamisestaan. Tunnustamista varten
oppilaitos voi pyytää opiskelijaa täydentämään näyttöään suhteessa lukiokoulutuksen tavoitteisiin. Oppilaitoksen rehtorin tulee varmistaa, että muualla suoritettujen opintojen sisällöt ja laajuus tai muutoin hankittu osaaminen vastaavat
lukio-opetuksen tavoitteita. Opiskelijalle annetaan tietoa osaamisen tunnustamisen käytännöistä.
Muualla suoritettuja opintoja tai muutoin hankittua osaamista voidaan lukea
hyväksi vahvistamalla ne osaksi lukion oppimäärää. Mikäli opinnot tai muutoin
hankittu osaaminen luetaan hyväksi aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan numerolla arvioitaviin opintoihin, tulee opinnoista
antaa numeroarvosana.
Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan edellyttää opiskelijalta lisänäyttöä. Muualla hankitun osaamisen arvioinnissa menetellään, kuten aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa ja paikallisessa
opetussuunnitelmassa opintojaksojen ja oppimäärän arvioinnista määrätään.
Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään
suoritusoppilaitoksen antamassa arvioinnissa. Jos kyseessä ovat paikallisessa
opetussuunnitelmassa numeroin arvioitavat opinnot, arvosanat muutetaan lukion
arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti:
Tapauksissa, joissa oppilaitos ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa
oppilaitoksessa suoritetut opinnot vastaavat, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisessa ja osaamisen tunnustamisessa noudatetaan samoja periaatteita
kuin kotimaassa suoritetuissa opinnoissa.
Opiskelijalla voi olla päättötodistuksessaan oppiaineesta vain yhden laajuinen
oppimäärä. Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään
hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä
oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat
toisiaan. Pitkän oppimäärän opintojen arvosanat siirtyvät suoraan lyhyen oppimäärän opintojen arvosanoiksi, jollei opiskelija anna korkeampaan arvosanaan
oikeuttavaa lisänäyttöä. Jos opiskelija pyytää, tulee hänelle järjestää mahdollisuus lisänäyttöihin osaamistason toteamiseksi. Muut pitkän oppimäärän
mukaiset hyväksytysti suoritetut opinnot tai opintojen osat voivat olla lyhyen
oppimäärän valinnaisia opintoja paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Opiskelijan siirtyessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pidempään
oppimäärään menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää täydentäviä opintoja, ja tässä yhteydessä myös jo suoritettujen
opintojen arvosanat harkitaan uudelleen.
Jos opiskelijan äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineen oppimääränä on suomi/ruotsi
toisena kielenä ja kirjallisuus (jäljempänä S2/SV2-oppimäärä), häntä arvioidaan
tämän oppimäärän mukaan huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä
S2/SV2-oppimäärän mukaista opetusta tai onko lukio voinut tarjota vain osan
S2/SV2-oppimäärän opintojaksoista. Suomen/ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaisesti suoritetut opinnot luetaan hyväksi täysimääräisesti
S2/SV2-oppimäärän opintoihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy S2/SV2-opintojen arvosanaksi. S2/SV2-opinnot korvaavat suomen/ruotsin kieli ja kirjallisuus
oppimäärän opinnot siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen/
ruotsin kielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena kielenä ja
kirjallisuus oppimäärästä, mutta ei molemmista.
5.2.6 Laaja-alaisen osaamisen arviointi
Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet muodostavat oppiaineiden yhteiset tavoitteet. Osa-alueet ovat 1) hyvinvointiosaaminen, 2) vuorovaikutusosaaminen,
3) monitieteinen ja luova osaaminen, 4) yhteiskunnallinen osaaminen, 5) eettisyys
ja ympäristöosaaminen sekä 6) globaali- ja kulttuuriosaaminen.
Aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa on kuvattu kaikissa
oppiaineissa, miten laaja-alaisen osaamisen osa-alueet sisältyvät oppiaineen
opintoihin. Ne on otettu huomioon myös oppiaineiden tavoitteissa. Paikallisessa
opetussuunnitelmassa määritellään, miten laaja-alaisen osaamisen tavoitteita ja
osa-alueita toteutetaan eri opintojaksoissa. Laaja-alainen osaaminen arvioidaan
osana kunkin opintojakson formatiivista ja summatiivista arviointia.
5.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi
Kun lukiokoulutuksen oppimäärään kuuluvat opinnot tulevat suoritetuiksi, annetaan
jokaisen oppiaineen oppimäärästä päättöarviointina arvosana. Opiskelijalle, joka ei ole
tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus suorittaa oppiaineen oppimäärä hyväksytysti
tai korottaa arvosanaansa. [Lukiolain] 28 §:ssä tarkoitetut tukitoimet ja 29 §:ssä tarkoitetut opiskelun poikkeavat järjestämistavat voidaan ottaa huomioon opintojakson
arvioinnissa ja päättöarvioinnissa. (Lukiolaki 714/2018, 37 § 3 mom.)
Kunkin opintojakson arvioinnista päättää opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on
useita, opettajat yhdessä. Oppiaineen päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. (Lukiolaki 714/2018, 38 §.)
Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti opiskelemista opinnoista. Opiskelijan opintosuunnitelma
tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tarkoituksenmukaisiin ja tavoitteellisiin opintojaksojen valintoihin. Samassa
oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät.
Eri oppiaineiden pakolliset ja valtakunnalliset valinnaiset opinnot on kuvattu
aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Matematiikan yhteinen moduuli luetaan opiskelijan valitsemaan matematiikan oppimäärään. Jälkikäteen ei voi poistaa opiskelijan opiskelemia pakollisia opintoja eikä hyväksytysti
suoritettuja valtakunnallisia valinnaisia opintoja. Muiden valinnaisten opintojen ja
temaattisten opintojen mahdollisesta kuulumisesta jonkin oppiaineen oppimäärään määrätään paikallisessa opetussuunnitelmassa. Niistä luetaan oppiaineen
oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat opinnot.
Saadakseen oppiaineen oppimäärän hyväksytysti suoritetuksi opiskelijan on suoritettava pääosa oppiaineen opinnoista hyväksytysti. Hylättyjä arvosanoja saa olla
pakollisissa ja valtakunnallisissa valinnaisissa opinnoissa enintään seuraavasti:
Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten
ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen arvosanojen opintopisteiden mukaan
painotettuna aritmeettisena keskiarvona.
Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja parempaa oppiaineen hallintaa kuin opintojaksojen arvosanoista määräytyvä oppiaineen
arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Lisäksi arvosanaa voidaan korottaa,
jos opiskelijan arvioinnista vastaavat päättävät, että opiskelijan tiedot ja taidot ovat
hänen antamisena näyttöjen perusteella oppiaineen päättövaiheessa opintojaksojen arvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.
Pakollisten oppiaineiden ja valinnaisten vieraiden kielten oppimääristä annetaan
lukiokoulutusta koskevan valtioneuvoston asetuksen (810/2018) mukainen numeroarvosana. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää
vain kaksi opintopistettä, sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan
suorittama oppimäärä niissä käsittää korkeintaan neljä opintopistettä.
Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukiokoulutuksen tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.
5.4 Lukion oppimäärän suoritus
– – [A]ikuisille tarkoitetun lukiokoulutuksen oppimäärän laajuus on 88 opintopistettä.
(Lukiolaki 714/2018, 10 § 3 mom.)
Lukiokoulutuksen oppimäärä sisältää äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen
kielen ja vieraiden kielten opintoja, matemaattis-luonnontieteellisiä opintoja, humanistis-yhteiskunnallisia ja uskonnon tai elämänkatsomustiedon opintoja ja taito- ja
taideaineiden opintoja (oppiaineryhmät) sekä opinto-ohjausta. Taito- ja taideaineiden
opinnot ovat kuitenkin vapaaehtoisia niille opiskelijoille, jotka suorittavat lukiokoulutuksen aikuisille tarkoitetun oppimäärän mukaan. Lukiokoulutuksen oppimäärä voi
sisältää laaja-alaista osaamista kehittäviä temaattisia opintoja. Lukiokoulutuksen
oppimäärä voi sisältää myös eri oppiaineryhmissä tai oppiaineissa suoritettavia erityistä osaamista ja harrastuneisuutta osoittavan näytön sisältäviä opintokokonaisuuksia (lukiodiplomi). (Lukiolaki 714/2018, 11 § 1–2 mom.)
Lukiokoulutuksen ja lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen oppimääriin sisältyy
[valtioneuvoston] asetuksen liitteen 1–3 mukaisesti pakollisia ja valtakunnallisia valinnaisia opintoja, joita koulutuksen järjestäjän tulee tarjota opiskelijoille. Oppimääriin
voi lisäksi sisältyä lukiodiplomeita ja muita valinnaisia opintoja koulutuksen järjestäjän
päättämällä tavalla. (Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksesta 810/2018, 12 §.)
Lukiokoulutuksen oppimäärä tai lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen oppimäärä tulee suoritetuksi, kun oppimäärään kuuluvat opinnot on suoritettu siten kuin
11 §:n 4 momentissa tarkoitetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään ottaen
lisäksi huomioon mahdollinen 6 §:ssä tarkoitettu erityinen koulutustehtävä tai 18 §:ssä
tarkoitettu kokeilulupa. (Lukiolaki 714/2018, 36 § 1 mom.)
Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut
oppiaineiden oppimäärät hyväksytysti ja lukio-opintojen vähimmäismäärä
88 opintopistettä täyttyy. Muista kuin pakollisista ja valtakunnallisista valinnaisista opinnoista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan
hyväksytysti suorittamat opinnot.
Opiskelijan opiskelu voidaan opiskelijan hakemuksesta tai suostumuksella järjestää
osittain toisin kuin [lukio]laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos:
1) opiskelijalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan lukiokoulutuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot;
2) lukiokoulutuksen oppimäärän suorittaminen olisi opiskelijalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta;
3) se on perusteltua opiskelijan sairauteen, vammaan tai muuhun terveydentilaan
liittyvistä syistä. (Lukiolaki 714/2018, 29 §.)
Jos opiskelijan opiskelu järjestetään toisin kuin lainsäädännön nojalla määrätään,
säädetyn opintopisteiden vähimmäismäärän 88 on joka tapauksessa täytyttävä.
5.5 Muutoksenhaku arviointia koskevaan päätökseen
ja oppimäärän suorittamiseen liittyvä
oikaisuvaatimus
– – [O]piskelijan arviointia koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Opiskelija voi pyytää rehtorilta opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Opiskelija saa vaatia
oikaisua pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty,
aluehallintovirastolta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista siten kuin
hallintolaissa säädetään. Otettuaan oikaisuvaatimuksen tutkittavakseen aluehallintovirasto voi muuttaa hallintopäätöstä, kumota päätöksen, hylätä oikaisuvaatimuksen tai
palauttaa asian rehtorille uudelleen käsiteltäväksi. (Lukiolaki 714/2018, 53 §.)
Lukiokoulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille arvioinnin uusimis- ja
oikaisumahdollisuudesta.
[Lukio]laissa tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua aluehallintovirastolta siten
kuin hallintolaissa säädetään, jos päätös koskee:
1) opiskelijaksi ottamista
2) 23 §:n 2 momentissa tarkoitettua lisäajan myöntämistä tai 24 §:ssä tarkoitettua
opiskeluoikeuden päättymistä
3) suoritettujen opintojen hyväksi lukemista
4) opiskelun poikkeavaa järjestämistä
5) oikeutta saada uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetusta. (Lukiolaki
714/2018, 49 §.)
[Lukiolain] 49 §:ssä tarkoitettuun oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa
hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä. (Lukiolaki 714/2018, 50 § 2 mom.)
Jollei [lukio]laissa toisin säädetä, hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. (Lukiolaki
714/2018, 52 §.)
Hallinto-oikeuden päätökseen, jolla on ratkaistu 49 §:ssä tarkoitettua asiaa koskeva
valitus, ja aluehallintoviraston päätökseen, jolla on ratkaistu 53 §:ssä tarkoitettua asiaa koskeva oikaisuvaatimus, ei saa hakea muutosta valittamalla. (Lukiolaki
714/2018, 54 § 2 mom.)
Kun opetusta järjestetään ulkomailla, toimivaltainen hallinto-oikeus on Helsingin hallinto-oikeus ja toimivaltainen aluehallintoviranomainen on Etelä-Suomen aluehallintovirasto. (Lukiolaki 714/2018, 55 §.)
5.6 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot
Lukiokoulutuksen oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus.
Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen oppimäärän suorittamisesta annetaan
todistus. Opiskelijalle, jonka opiskeluoikeus on päättynyt kesken lukiokoulutuksen
tai lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen oppimäärän suorittamisen, annetaan
todistus suoritetuista opinnoista. Aineopiskelijalle ja lukion oppimäärän erityisessä
tutkinnossa osittain suorittaneelle annetaan todistus suoritetuista oppiaineiden oppimääristä ja muista opinnoista. [Lukiolain 39 §:n] 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen
todistusten liitteenä annetaan lisäksi erillinen todistus lukiodiplomin ja suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta. Opetushallitus määrää opetussuunnitelman perusteissa todistuksiin merkittävistä tiedoista ja muista kuin 3 momentissa mainituista
todistusten liitteistä. (Lukiolaki 714/2018, 39 §.)
Aikuisten lukiokoulutuksessa käytetään seuraavia todistuksia:
1) Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko
oppimäärän. Lisäksi päättötodistuksen liitteenä annetaan erillinen todistus
lukiodiplomin ja suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta.
2) Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun opiskelija on suorittanut
yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän.
3) Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa
lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista.
Lukion todistusten tulee sisältää seuraavat tiedot:
• todistuksen nimi
• koulutuksen järjestäjän nimi
• opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän lukiokoulutuksen järjestämisluvan
päivämäärä
• oppilaitoksen nimi
• opiskelijan nimi ja henkilötunnus
• suoritetut opinnot
• paikkakunta, todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus
• arvosana-asteikko
• selvitys kielten oppimääristä
S2/SV2 = äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineen suomi/ruotsi toisena kielenä
ja kirjallisuus oppimäärä
A = perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkaneen A-kielen oppimäärä
B1 = perusopetuksessa alkaneen B1-kielen oppimäärä
B2 = perusopetuksessa alkaneen valinnaisen B2-kielen oppimäärä
B3 = lukiossa alkaneen valinnaisen B3-kielen oppimäärä
ÄO/M = äidinkielenomainen oppimäärä toisessa kotimaisessa kielessä
(ruotsi/suomi)
• merkintä, että todistus on Opetushallituksen päättämien aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden 2019 mukainen.
Lukion päättötodistukseen merkitään ”Lukion oppimäärä sijoittuu tasolle neljä
kansallisessa tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksessä ja
eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä”.
Uskonnon ja elämäkatsomustiedon arvosana merkitään todistuksissa merkinnällä ”uskonto/elämänkatsomustieto” erittelemättä, mihin opetukseen opiskelija
on osallistunut.
Suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus merkitään todistuksessa Äidinkieli ja
kirjallisuus -kohtaan.
Lukion päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta merkitään opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen opintopisteiden
määrä sekä kunkin oppiaineen arvosana sanallisesti ja numeroin (esimerkiksi
kiitettävä 9) tai merkintä oppiaineen hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu S).
Temaattiset opinnot merkitään suoritusmerkinnällä. Temaattisten opintojen opintojaksojen nimet eritellään liitteeseen.
Päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta kuuluu myös
kohta Lisätietoja. Tähän kohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä täydentävät todistukset lukio-opintoihin liittyvistä näytöistä, kuten
suoritetut lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet sekä erittely temaattisista
opinnoista ja sellaisista muista lukion oppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka
eivät sisälly oppiaineiden oppimääriin.
Mikäli opiskelija on opiskellut yli puolet oppiaineen oppimäärän opinnoista
muulla kuin koulun varsinaisella opetuskielellä, tulee siitä tehdä merkintä todistuksen lisätietoihin.
Lukion erotodistukseen merkitään oppiaineet, niissä suoritetut opinnot ja opintopistemäärät sekä muut opiskelijan suorittamat lukio-opinnot ja niistä saadut
arvosanat joko numeroina tai suoritusmerkintänä (S = suoritettu, H = hylätty).
Oppilaitoksessa pidetään opiskelijan opinnoista rekisteriä, josta ilmenevät suoritetut opinnot ja niiden arvosanat.
Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden arvosanojen keskiarvona eikä muullakaan tavalla.
Todistukseen merkitään opiskelijan suorittamien opintojen määrä opintopisteinä.
Kokonaismäärään lasketaan hylättyjä opintoja vain pakollisissa ja valtakunnallisissa valinnaisissa opinnoissa.
Aikuisten lukiokoulutuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta.
Todistus suullisen kielitaidon kokeesta ja lukiodiplomitodistus annetaan lukion
päättötodistuksen liitteinä.
Suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta annettavaan todistukseen merkitään seuraavat tiedot:
• todistuksen nimi
• koulutuksen järjestäjän nimi
• opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän lukiokoulutuksen järjestämisluvan
päivämäärä
• oppilaitoksen nimi
• opiskelijan nimi ja henkilötunnus
• kokeessa suoritettu kieli ja sen oppimäärä sekä kokeesta saatu arvosana
• paikkakunta, todistuksen antamispäivämäärä (lukion päättötodistuksen päivämäärä) ja rehtorin allekirjoitus
• arvosana-asteikko.
Lukiodiplomitodistus on lukion päättötodistuksen liite, ja se merkitään Lisätietojakohtaan. Lukiodiplomitodistukseen merkitään seuraavat tiedot:
• todistuksen nimi
• koulutuksen järjestäjän nimi
• opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän lukiokoulutuksen järjestämisluvan
päivämäärä
• oppilaitoksen nimi
• opiskelijan nimi ja henkilötunnus
• oppiaine tai vastaava, jonka lukiodiplomitodistuksesta on kyse
• arvosana
• lukiodiplomiaineessa suoritettujen opintojen opintopisteiden määrä mukaan
lukien lukiodiplomiopintojakso
• paikkakunta, todistuksen päivämäärä (lukion päättötodistuksen päivämäärä)
ja rehtorin allekirjoitus
• arvosana-asteikko.
5.7 Arviointiin liittyvät paikallisesti päätettävät asiat
Aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden arviointiluvun
perusteella keskeiset paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävät asiat ovat
seuraavat:
• opintojaksoittain päätettävät asiat: opintojakson tavoitteet, keskeiset sisällöt,
laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden ja osa-alueiden toteutuminen opintojaksossa ja opintojakson arviointi
• oppilaitoksen arviointikulttuurin periaatteet ja yhteiset arviointiin liittyvät käytänteet
• arvioinnin toteuttaminen ja siihen kuuluvat erilaiset arviointipalautteen antamisen käytänteet
• arviointiin liittyvien yhteisten periaatteiden ja käytänteiden toteutumisen seuraaminen
• kesken olevan opintojakson merkintätapa ja suorituksen täydentämiskäytännöt
• hyväksyttyjen ja hylättyjen arvosanojen uusimisen periaatteet ja uusimiskertojen määrä
• opinnot, jotka on mahdollista edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti
• opintojen mahdollisten etenemistapojen määrittely
• todistusten ulkoasu.