3.1 Opintojen rakenne 
Aikuisten lukiokoulutusta kehitetään osana lukiokoulutusta ja aikuisille suunnattua koulutusta. Opiskelumahdollisuuksien tarjonnan lähtökohtana on, että aikuinen rakentaa osaamistaan elämänkokemukselleen, aikaisemmin omaksumilleen
tiedoille ja taidoille sekä mahdollisesti rinnakkaisille opinnoille. Opetustarjonnan
valinnaisuus ja vaihtoehdot mahdollistavat opiskelun ja yksilölliset opintopolut
erilaisissa elämäntilanteissa.
Aikuisten lukiokoulutuksessa lukion oppimäärän laajuus on 88 opintopistettä.
Lukio-opinnot muodostuvat lukiokoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (810/2018) liitteen 2 mukaisista pakollisista ja valtakunnallisista valinnaisista
opinnoista, joita koulutuksen järjestäjän tulee tarjota opiskelijoille. Oppimäärään
voi lisäksi sisältyä lukiodiplomeita ja muita valinnaisia opintoja koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla.
Opetushallitus on laatinut temaattisia opintoja lukuun ottamatta opetussuunnitelman perusteet lukiokoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (810/2018)
mukaisiin pakollisiin ja valtakunnallisiin valinnaisiin opintoihin, joista aikuisten
lukiokoulutusta järjestävä oppilaitos tarjoaa kyseisen asetuksen liitteen 2 mukaisen määrän.
Biologiassa, maantieteessä, fysiikassa ja kemiassa oppilaitos tarjoaa pakollisten
opintojen lisäksi valtakunnallisia valinnaisia opintoja yhteensä vähintään 10 opintopisteen verran. Näissä oppiaineissa opiskelija suorittaa kolmessa oppiaineessa
pakollisia opintoja kahden ja yhdessä neljän opintopisteen verran.
Koulutuksen järjestäjä päättää, minkä laajuisina opintojaksoina opinnot tarjotaan
opiskelijoille. Opiskelijalla tulee kuitenkin olla mahdollisuus suorittaa lukiokoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 2 mukaisia valtakunnallisia valinnaisia opintoja kahden opintopisteen laajuisina opintojaksoina.
Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään, missä järjestyksessä oppiaineen
opinnot suoritetaan ja miten ne jaetaan opintojaksoihin.



3.2 Oppimiskäsitys
Aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta,
tavoitteellisesta ja itseohjautuvasta toiminnasta. Oppimisprosessin aikana opis-
kelija tulkitsee, analysoi ja arvioi eri muodoissa esitettyä dataa, informaatiota
tai tietoa aikaisempien kokemusten ja tietojen pohjalta. Hän kehittää ratkaisuja
ja luo uudenlaisia kokonaisuuksia aineistojen pohjalta sekä tietojaan ja taitojaan
uudella tavalla yhdistäen. Ohjaus ja rakentava palaute vahvistavat opiskelijan
myönteistä minäkuvaa ja luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa sekä auttavat
opiskelijaa kehittämään ajatteluaan ja työskentelemään tarkoituksenmukaisella
tavalla.
Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajien,
asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa erilaisissa ympäristöissä. Se on monimuotoista ja sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se
tapahtuu. Myös kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat oppimisen kannalta
olennaisia. Lukio-opinnoissa opiskelijaa ohjataan havaitsemaan käsitteiden, tiedonalojen ja osaamisen välisiä yhteyksiä sekä soveltamaan aiemmin oppimaansa
muuttuvissa tilanteissa. Näin kehittyvät myös jatkuvan oppimisen edellyttämät
taidot. Oppimisprosesseistaan tietoinen opiskelija oppii vähitellen yhä paremmin
arviomaan ja kehittämään opiskelu- ja ajattelutaitojaan. Opintoihin liittyvät onnistumiset ja muut myönteiset kokemukset edistävät oppimista ja innostavat osaamisen kehittämiseen.


3.3 Opiskeluympäristöt ja -menetelmät
Aikuisten lukiokoulutusta tarjoavassa oppilaitoksessa opiskeluympäristöjä ja
-menetelmiä koskevien ratkaisujen lähtökohtana ovat koulutusta ohjaava oppimiskäsitys sekä opetukselle asetetut tavoitteet. Opiskeluympäristöjen kehittämisessä ja menetelmien valinnassa otetaan huomioon myös opiskelijoiden
yhdenvertaisuus, edellytykset, kiinnostuksen kohteet, näkemykset ja yksilölliset tarpeet. Aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisessä otetaan huomioon
aikuisopiskelun erityispiirteet, joista keskeisin on aikuisopiskelijoiden opiskelulähtökohtien moninaisuus. Opiskeluympäristöjen ja -menetelmien avulla luodaan
mahdollisuuksia joustaviin yksilöllisiin ja yhteisöllisiin opiskelumahdollisuuksiin

OPISKELUYMPÄRISTÖT 
Aikuisten lukiokoulutusta tarjoavassa oppilaitoksessa opiskeluympäristöt ovat
monipuolisia, turvallisia ja viihtyisiä. Ne edistävät opiskelumotivaatiota ja rikastuttavat opiskeluun liittyviä kokemuksia sekä tarjoavat mahdollisuuksia itselle
sopivien opiskelumenetelmien hyödyntämiseen. Hyvä opiskeluympäristö tukee
sekä vuorovaikutusta ja yhdessä työskentelyä että itsenäistä opiskelua. Opiskeluympäristöjen suunnittelussa kiinnitetään huomiota saavutettavuuteen ja esteettömyyteen. Opiskelijoita aktivoidaan kehittämään opiskeluympäristöjään.
Rakennettuja tiloja ja luontoa hyödynnetään opiskelussa siten, että luova ajattelu
ja tutkimiseen perustuva opiskelu on mahdollista. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten, kirjastojen, liikunta- ja luontokeskusten,
taide- ja kulttuurilaitosten, työelämän ja yritysten sekä muiden tahojen tarjoamia
mahdollisuuksia hyödynnetään monin tavoin sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Opiskeluympäristöä laajennetaan oppilaitoksen ulkopuolelle tieto- ja viestintäteknologian avulla.
Opiskelijaa ohjataan hyödyntämään digitaalisia opiskeluympäristöjä, oppimateriaaleja ja työvälineitä tiedon hankintaan, käsittelyyn ja arviointiin sekä tuottamiseen ja jakamiseen. Yksilöllistä etenemistä, henkilökohtaisia oppimispolkuja ja
osaamisen kehittymistä voidaan tukea tarjoamalla opiskelijalle mahdollisuuksia
suorittaa opintoja myös verkko-opiskeluna.
Itsenäistä opiskelua järjestettäessä otetaan huomioon opiskelijan edellytykset
suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta sekä hänen ohjauksen ja tuen tarpeensa.
Suoritettaessa aikuisten lukiokoulutusta vankilassa lukiokoulutusta säätelevien
normien lisäksi otetaan huomioon vankeuslain ja -asetuksen säännökset sekä
kansainväliset vankilaopetusta koskevat suositukset. Opetuksessa otetaan huomioon yhdenvertaisuus sekä rikosseuraamuslaitoksessa noudatettava normaalisuusperiaate ja mahdollisuuksien tasa-arvo. Vankilaopetus tukee opiskelijoiden
yhteiskuntaan integroitumista. Vankilaopetus edistää vankeuslain (767/2005) 1 §:n
mukaisia tavoitteita parantaa vankien elämänhallintataitoja sekä ohjaa rikoksettomaan elämään.


OPISKELUMENETELMÄT
Aikuisten lukiokoulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa käytetään monipuolisia
opetus-, ohjaus- ja opiskelumenetelmiä, joilla on yhteys oppiaineissa edellytettyyn tiedonalan käsitteelliseen ja menetelmälliseen osaamiseen. Opetusta koskevilla ratkaisuilla voidaan rakentaa myös kokonaisuuksien hallintaa ja oppiainerajat ylittävää osaamista. Tutkimiseen, kokeilemiseen ja ongelmanratkaisuun
perustuvat opiskelumenetelmät edistävät oppimaan oppimista ja kehittävät kriittistä ja luovaa ajattelua.
Merkitykselliset oppimiskokemukset sitouttavat ja innostavat opiskeluun. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuuksia työskentelyyn, joka kytkee opiskeltavat tiedot
ja taidot sekä hänen kokemuksiinsa että ympäristössä ja yhteiskunnassa esiintyviin ilmiöihin. Opiskelijaa rohkaistaan ja ohjataan ratkomaan avoimia ja riittävän
haastavia tehtäviä, havaitsemaan ongelmia sekä esittämään kysymyksiä ja etsimään vastauksia. Elämänkokemus sekä taito arvioida omaa ajatteluaan ja oppimistaan ovat aikuisten lukiokoulutuksessa erityinen voimavara.
Aikuisten lukiokoulutusta tarjoavien oppilaitosten opetuksen ja opiskelumenetelmien tarkoituksena on edistää opiskelijan aktiivista työskentelyä ja yhteistyötaitojen kehittymistä. Opiskelijaa ohjataan suunnittelemaan opiskeluaan, arvioimaan
toiminta- ja työskentelytaitojaan sekä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan.
Opiskelija saa tilaisuuksia käyttää monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa
sekä itsenäisessä että yhteisöllisessä työskentelyssä ja päivittää digitaalista
osaamistaan.
Opiskelumenetelmien valinnassa ja työskentelyn ohjauksessa kiinnitetään huomiota yhdenvertaisiin opiskelumahdollisuuksiin sekä sukupuolittuneiden asenteiden ja käytänteiden tunnistamiseen ja muuttamiseen.

3.4 Toimintakulttuuri
Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta oppilaitoksen tehtävästä. Se tulee näkyväksi yhteisön kaikessa toiminnassa ja sen jäsenten tavassa kohdata toinen toisensa. Lukio on oma koulutusmuotonsa, ja jokaisella aikuisten lukiokoulutusta
järjestävällä oppilaitoksella on omanlaisensa toimintakulttuuri. Paikallisen opetussuunnitelman eri osat konkretisoituvat toimintakulttuurissa. Toimintakulttuuri
sisältää sekä tiedostettuja että tiedostamattomia tekijöitä, jotka heijastuvat oppilaitoksen toimintaan.
Toimintakulttuurin tulee tukea opiskelijan omaa aktiivisuutta ja yhteisöllistä
toimintaa. Sen tulee edistää jokaisen opiskelijan mahdollisuuksia osallistua
oppilaitoksen opiskeluympäristön ja toimintakulttuurin kehittämiseen. Aikuisten
lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan toimintakulttuuria, joka luo myönteistä asennetta, innostaa oppimiseen ja edistää kestävää tulevaisuutta. Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä opiskelijoiden, huoltajien, lukion
koko henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintakulttuurin kehittämisen ja arvioinnin periaatteet sekä mahdolliset paikalliset painotukset kuvataan
paikallisessa opetussuunnitelmassa.
Toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana ovat seuraavat teemat.

OPPIVA YHTEISÖ 
Oppilaitos on oppiva yhteisö, joka edistää kaikkien jäsentensä oppimista ja
haastaa tavoitteelliseen työskentelyyn. Yhteisön rakentuminen edellyttää, että
jokainen osallistuu välittämisen ilmapiirin luomiseen. Yhteisöllistä ja yksilöllistä
oppimista vahvistavia käytäntöjä kehitetään suunnitelmallisesti. Toiminta on
opiskelijalähtöistä, ja se vahvistaa opiskelijan omaa kehitystä ja hyvinvointia sekä
oppimista ja jaksamista. Myönteinen asenne oppimiseen luo perustaa tulevaisuuden taidoille ja myöhemmälle oppimiselle.
Oppilaitos luo henkilöstönsä ja opiskelijoidensa avulla toimintatapoja vuorovaikutukselle niin oppilaitoksen sisällä kuin ympäröivän yhteiskunnan kanssa.
Tämä edellyttää yhteistyötä huoltajien, muiden oppilaitosten ja koulutusasteiden,
kulttuuri- ja tutkimuslaitosten sekä työ- ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa.
Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen ja tiedon luomiseen
sekä erilaisten opiskelu- ja tietoympäristöjen hyödyntämiseen. Opiskelijaa ohjataan toimimaan verkostoituneessa ja globalisoituneessa maailmassa.

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS
Osallisuus ja demokraattinen toiminta luovat perustaa opiskelijan kasvulle
aktiiviseen kansalaisuuteen. Oppilaitoksessa edistetään jokaisen opiskelijan
osallisuutta ja luodaan monipuolisia mahdollisuuksia osallistua opiskeluympäristön ja toimintakulttuurin kehittämiseen sekä opiskelijaan itseensä vaikuttavien päätösten valmisteluun. Opiskelijan osallisuudesta yhteisön toiminnan ja
hyvinvoinnin rakentamisessa huolehditaan. Opiskelijaa rohkaistaan ilmaisemaan
mielipiteensä, osallistumaan yhteisistä asioista päättämiseen sekä toimimaan
vastuullisesti yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Häntä kannustetaan aktiivisuuteen
ja osallistumiseen muun muassa opiskelijakunnan ja tutortoiminnan avulla.
Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä rakentavia menettelytapoja kehitetään suunnitelmallisesti yhteisön ja yhteistyökumppaneiden välisessä vuorovaikutuksessa.
Opetuksessa hyödynnetään yhteistoiminnallisuutta ja tuetaan ryhmän sosiaalisten suhteiden muotoutumista.

HYVINVOINTI JA KESTÄVÄ TULEVAISUUS
Lukiokoulutus vahvistaa opiskelijan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä antaa valmiuksia niiden ylläpitämiselle elämän eri vaiheissa. Vaikutukset opiskelijan hyvinvointiin otetaan huomioon kaikessa lukion suunnittelu- ja
kehittämistyössä, johon osallistetaan myös opiskelijat. Hyvinvoinnin näkökulmat
ohjaavat kaikkea oppilaitoksen toimintaa ja jokaisen työtä niin arkisissa kohtaamisissa kuin osana opetusta. Opiskelijaa kannustetaan terveyttä, hyvinvointia ja
oppimista edistävään ja liikunnalliseen elämäntapaan.
Opiskelijaa rohkaistaan toimimaan oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden
puolesta. Vastuullinen suhtautuminen ympäristöön heijastuu oppilaitoksen arjen
valintoihin ja toimintatapoihin. Toimintatavat ja käytännöt tukevat opiskelijan ja
yhteisön hyvinvointia sekä ilmapiirin kiireettömyyttä ja turvallisuutta. Yhteisön
vuorovaikutuksessa korostuvat avoimuus, välittäminen ja keskinäinen arvostus.
Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen oppilaitoksen toimintaan ja ohjaavat jokaisen työskentelyä. Ohjaus on oppilaitoksessa yhteinen tehtävä. Opiskelijalla on
mahdollisuus saada säännösten mukaista ohjausta ja tukea hänen yksilöllisyytensä ja erityistarpeensa huomioon ottaen.

TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS 
Oppilaitos edistää kaikessa toiminnassaan yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa. Yhteisön jäsenet tulevat kuulluiksi, kohdatuiksi ja kohdelluiksi
samanarvoisina. Oikeudenmukaisuuden, turvallisuuden ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset luovat luottamusta ja edistävät työrauhaa. Kiusaamista, häirintää, väkivaltaa, rasismia tai syrjintää ei hyväksytä, vaan niitä ennaltaehkäistään
ja niihin puututaan.
Yhdenvertainen kohtelu edellyttää sekä perusoikeuksien ja osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille että yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista ja arvostamista. Opetus on sukupuolitietoista ja jokaisen yksilöllisyyttä
kunnioittavaa. Oppiva yhteisö rohkaisee opiskelijaa tunnistamaan omat arvonsa,
asenteensa ja voimavaransa. Opiskelijaa ohjataan suhtautumaan eri oppiaineisiin
ja valintoihin ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja sekä suuntautumaan tulevaisuuteensa ja omiin päämääriinsä avoimin mielin.

KULTTUURINEN MONINAISUUS JA KIELITIETOISUUS
Aikuisten lukiokoulutusta järjestävässä oppilaitoksessa arvostetaan kulttuurista
ja kielellistä moninaisuutta. Eri kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Oppiva yhteisö hyödyntää maan kulttuuriperintöä, kansallis- ja vähemmistökieliä sekä omaa ja ympäristön kulttuurista,
kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista moninaisuutta. Yhteisössä ymmärretään kielten keskeinen merkitys oppimisessa ja vuorovaikutuksessa sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisella oppiaineella on tapansa käyttää kieltä, oma käsitteistönsä ja omat tekstikäytäntönsä,
jotka avaavat käsiteltäviin ilmiöihin eri näkökulmia. Kielitietoisessa oppilaitoksessa kehitetään opiskelijan monikielistä osaamista, joka koostuu tieteenalojen
kielten, äidinkielten, niiden murteiden ja rekistereiden sekä muiden kielten eritasoisesta hallinnasta. Jokainen opettaja on myös oppiaineensa tiedonalan kielen
ja monilukutaidon opettaja. Vieraskielisten opiskelijoiden kotoutumista tuetaan
vahvistamalla opetuskielen hallintaa osana kaikkien oppiaineiden opetusta ja
oppilaitoksen muuta toimintaa.

3.5 Korkeakoulut, työelämä ja kansainvälisyys
Aikuisten lukiokoulutuksessa opiskelijalla tulee olla mahdollisuus kehittää jatko-opintovalmiuksiaan, kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan (lukiolaki 714/2018, 15 §). Opiskelijan lukio-opintojen etenemisen
sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen tueksi opiskelija laatii itselleen
henkilökohtaisen opintosuunnitelman.
Opiskelijalle järjestetään mahdollisuuksia yksilöllisiin opintoja koskeviin valintoihin niin, että hän voi hyödyntää korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten opetustarjontaa kotimaassa ja kansainvälisesti.
Lukio-opinnoissa hyödynnetään monipuolisesti opiskeluympäristöjä, jotka lisäävät jatko-opintojen sekä yritys- ja työelämän tuntemusta, tukevat opiskelijan
opiskelumotivaatiota sekä auttavat häntä löytämään omat vahvuutensa (valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksesta 810/2018, 4 §).
Koulutuksen järjestäjän on tunnustettava myös muualla hankittu opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä vastaava osaaminen (lukiolaki 714/2018, 27 §).
Oppilaitoksen opintotarjontaa suunniteltaessa voidaan opintojaksoihin yhdistää kansainvälisyys- ja työelämäosaamisen osioita sekä korkeakouluopintoihin
tutustumista. Paikallisessa opetussuunnitelmassa konkretisoidaan yhteistyön
tavoitteet ja muodot sekä päätetään yhteistyötahoista. Jatko-opinto-, työelämäja kansainvälisyysvalmiuksia vahvistetaan oppilaitoksen toimintakulttuurissa,
laaja-alaisen osaamisen toteutuksissa ja kaikkien oppiaineiden opinnoissa.

KORKEAKOULUYHTEISTYÖ
Lukiokoulutus antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa korkeakoulututkintoon johtavat
opinnot yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. (Lukiolaki 714/2018, 2 § 1 mom.)
Osa lukiokoulutuksen oppimäärän opinnoista on järjestettävä yhteistyössä yhden tai
useamman korkeakoulun kanssa. (Lukiolaki 714/2018, 13 § 3 mom.)
Lukio-opetus ja muu toiminta järjestetään siten, että opiskelijoilla on monipuoliset mahdollisuudet saada tietoa ja kokemuksia korkeakouluopiskelusta. Keskeisenä tavoitteena on sujuvoittaa opiskelijan siirtymistä lukiosta korkea-asteen
opintoihin ja edelleen työelämään.
Korkeakouluopintoja ja niihin liittyviä valmiuksia kytketään sekä laaja-alaiseen osaamiseen että eri oppiaineiden tavoitteisiin ja sisältöihin. Oppilaitoksen
ohjaustoiminta yhteistyössä eri oppiaineiden opetuksen kanssa motivoi opiskelijaa tutustumaan korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten opintotarjontaan
sekä niiden kautta avautuviin elämänvalintoihin ja työ- ja uramahdollisuuksiin.
Ohjaustoiminta tukee myös konkreettisesti opiskelijan jatko-opintosuunnitelman
laatimista. Korkeakouluopintoihin tutustumiseen tähtäävät ja korkeakouluissa
suoritettavat opinnot sisällytetään osaksi opiskelijan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa.
Opiskelijaa kannustetaan tutustumaan korkeakoulujen tarjontaan ennakkoluulottomasti, ilman sukupuolittuneita tai muita ennakkoasenteita. Opiskelijaa ohjataan
valmistautumaan jatkuvaan oppimiseen ja hankkimaan monipuolisia valmiuksia, joita tarvitaan erilaisissa korkeakouluopinnoissa ja työelämän eri aloilla.
Oppilaitoksessa tutustutaan kansainvälisiin jatko-opinto- ja uranäkymiin. Yleissivistyksen, kulttuurien tuntemuksen ja kielitaidon merkitystä tuodaan esille
edellytyksinä korkeakouluopinnoissa ja työelämässä menestymiselle. Korkeakouluopintoihin valmistautumisessa korostuvat laaja-alaisen osaamisen alueista
monitieteinen ja luova osaaminen, vuorovaikutusosaaminen sekä globaali- ja
kulttuuriosaaminen. Korkeakouluopintoihin tutustumisen konkreettiset muodot
päätetään paikallisella tasolla.

TYÖELÄMÄVALMIUDET 
Oppimäärän mukainen opetus on järjestettävä siten, että opiskelijalla on mahdollisuus
kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan. (Lukiolaki 714/2018, 13 § 3 mom.)
Lukio-opetus ja muu toiminta järjestetään siten, että opiskelijoilla on yhtäläiset
ja monipuoliset mahdollisuudet saada tietoa työelämän tarjoamista mahdollisuuksista ja kehityssuunnista oman tulevaisuutensa ja jatko-opintojensa hahmottamiseen. Opiskelijaa rohkaistaan myös tutustumaan työelämän tarjoamiin
kansainvälisiin ja globaaleihin näkymiin. Opiskelija tutustuu uusiin työn, yrittäjyyden ja taloudellisen toimeliaisuuden muotoihin muodostaakseen käsityksen siitä,
millaista osaamista jatkuvasti muuttuva työelämä häneltä edellyttää. Opiskelijalle tarjotaan oppimiskokemuksia, jotka kannustavat ennakkoluulottomuuteen,
aloitteellisuuteen, yrittäjämäiseen toimintaan, yhteistyöhön, vastuullisuuteen
sekä rakentavaan ongelmanratkaisuun kestävän tulevaisuuden periaatteiden
mukaisesti.
Opiskelijaa kannustetaan toimimaan luovasti, eettisesti kestävästi ja rohkeasti
nopeasti muuttuvissa toimintaympäristöissä, työelämässä ja muissa elämäntilanteissa sekä tarttumaan erilaisiin mahdollisuuksiin. Häntä ohjataan tiedostamaan ja dokumentoimaan opintoihin ja työhön liittyviä kiinnostuksen kohteitaan,
vahvuuksiaan ja osaamistaan. Oppilaitos luo edellytykset sille, että opiskelijat
jakavat ja reflektoivat työelämään ja yrittäjyyteen liittyviä teemoja ja osaamistaan
aktiivisesti, ennakkoluulottomasti ja järjestelmällisesti.
Opiskelijan yrittäjyys- ja työelämävalmiuksia syvennetään eri oppiaineissa osana
opintojaksoja ja opiskelujen ohjausta sekä muissa oppilaitoksen toiminnoissa
kehittämällä erityisesti monipuolisia oppilaitoksen ja työelämän sekä oppilaitoksen, yritysten ja kolmannen sektorin välisiä yhteistyömuotoja. Oppiaineet ja
laaja-alainen osaaminen sekä opintoihin hyväksi luettava oppilaitoksen ulkopuolinen toiminta avaavat näkymiä merkitykselliseen elämään, jossa työ on yhtenä
keskeisenä osana.
Työelämään valmentautumisessa korostuvat laaja-alaisen osaamisen alueista
vuorovaikutusosaaminen, monitieteinen ja luova osaaminen, yhteiskunnallinen
osaaminen sekä eettisyys ja ympäristöosaaminen. Näiden osana tai lisäksi painottuvat elämänhallinnan taidot, yhteistyö- ja tiimitaidot, kieli- ja kulttuuritaidot,
motivoituminen uuden oppimiseen, joustavuus, kyky arvioida ja kehittää omaa
osaamistaan sekä ymmärrys työelämään vaikuttavien muutosten vaikutuksesta
oman osaamisen kehittämiselle.
Oppilaitos linjaa paikallisessa opetussuunnitelmassa yhteistyöstään työelämän, kuten yritysmaailman, julkisen sektorin ja kolmannen sektorin edustajien
kanssa.

KANSAINVÄLINEN OSAAMINEN
Oppimäärän mukainen opetus on järjestettävä siten, että opiskelijalla on mahdollisuus
kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan. (Lukiolaki 714/2018, 13 § 3 mom.)
Lukiokoulutuksen kansainvälisyys rikastaa opiskelijan kokemusmaailmaa, avartaa
maailmankuvaa sekä vahvistaa valmiuksia eettisesti kestävään toimintaan globalisoituneessa haasteiden ja mahdollisuuksien maailmassa. Osaamisen kehittämisessä otetaan huomioon YK:n kestävän kehityksen ohjelma Agenda 2030 ja erityisesti sen tavoite 4.7, jossa kuvataan globaalikansalaisuuden piirteitä.
Opiskelijan kansainvälistä osaamista kartutetaan eri oppiaineiden, niiden välisen
yhteistyön sekä laaja-alaisen osaamisen kautta. Huomiota kiinnitetään oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän monipuoliseen kieliohjelmaan ja sen ratkaisuihin sekä kulttuurien tuntemuksen syventämiseen.
Oppilaitoksen opintotarjontaa suunniteltaessa voidaan yhdistää kansainvälisen ja
työelämäosaamisen elementtejä sekä korkeakouluopintoihin tutustumista. Opiskelijaa ohjataan vahvistamaan kansainvälistä osaamistaan hyödyntämällä lukion
toimintaympäristön kansainvälisyyttä, virtuaalisen kansainvälisyyden mahdollisuuksia, oppilaitoksen tarjoamia tai omaehtoisia vaihto-ohjelmia, tutustumis- ja
opiskelujaksoja ulkomailla sekä muita kansainvälisen yhteistyön muotoja.
Kansainvälistä osaamista vahvistavat laaja-alaisen osaamisen alueista erityisesti
vuorovaikutusosaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen sekä globaali- ja kulttuuriosaaminen. Näiden osana tai lisäksi painottuvat globaalikansalaisen asenne,
kulttuuriset ja kielitaidot, yhteistyö- ja tiimitaidot sekä avoin kiinnostus uusien
ulottuvuuksien ja mahdollisuuksien kohtaamiseen ja elinikäiseen oppimiseen.
Kansainvälisen osaamisen painotukset ja oppilaitoksen kansainvälisen toiminnan
muodot päätetään paikallisella tasolla.