Oppilaiden osallisuus ja oppilaskuntatoiminta

Oppilaskuntatoiminnan tavoitteena on, että oppilaat pääsevät vaikuttamaan ja kantamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta. Koulun oppilaskuntatoiminnan kuuluvat kaikki Pirtin koulun oppilaat. Oppilaskunta valitsee vuosittain oppilaskunnan hallituksen. Hallitukseen kuuluu edustaja ja varaedustaja jokaiselta luokalta. Oppilaskunnan hallitus kokoontuu säännöllisesti, suunnittelee oppilaskunnan toimintaa ja käsittelee oppilaiden esille tuomia asioita. Toiminta on oppilaslähtöistä. Oppilaskunnan edustajat tuovat oppilaiden ehdotuksia ja ajatuksia oppilaskunnan hallitukselle. Luokkien edustajat tiedottavat oppilaskunnan hallituksen päätökset omissa luokissaan. Päätöksistä tiedotetaan koko koulun henkilökuntaa.

Osallistumista ja päätöksentekoa harjoitellaan osana koulun arkea ja juhlaa erilaisissa tilanteissa. Oppilaat saavat kokemuksia tavoitteiden asettamisesta, suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista osana osallistumista ja vastuunkantoa jo oman luokan tasolla. Luokan edustaja oppilaskunnan hallituksessa on tärkeä linkki luokan ja koko koulun välillä. 
 
Oppilaat otetaan mukaan jo suunnitteluvaiheeseen mietittäessä oppilaskunnan lukuvuoden toimintaa. Yhdessä suunniteltu ja päätetty toteutetaan resurssien puitteissa. 

Jätekukon kummikoulu: oppilaskunnan hallitus toimii lukuvuoden aikana kestävää kehitystä suunnittelevana ja toteuttavana ryhmänä.

Opettajien rooli on toimia tukena ja ohjaajina. Oppilaskunnan ohjaavina opettajina toimivat Mirja Klemetti ja Kirsi Nivala. 

Opetussuunnitelma

Pirtin koulussa noudatetaan Kuopion perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Koko henkilökunta osallistuu opetussuunnitelman kehittämiseen pitkin lukuvuotta.

Koulun pedagogiikka ja yhteisöllisyys

Suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhteisiä tekemisiä oppilaslähtöisesti niin, että jokainen pääsee ääneen, tulee kuulluksi ja pääsee osallistumaan erilaisiin kouluelämää koskeviin päätöksiin (oman luokan, luokka-asteen ja koko koulun tasolla). Kannustetaan ja ohjataan oppilaita hyvään kaveruuteen oman luokan, luokka-asteen ja koko koulun tasolla. Järjestetään mahdollisuuksia uusien kaverisuhteiden syntymiselle erilaisten toimintatapojen avulla (esimerkiksi liikuntavälitunnit tai erilaiset pari- ja ryhmäjaot). Pari- ja ryhmätyötaitoihin kiinnitetään huomiota: asetetaan tavoitteita, ohjataan, harjoitellaan ja arvioidaan onnistumista. 

Jokaiselle oppilaalle pyritään takaamaan mahdollisuus omatasoiseen oppimiseen sekä rauhallinen oppimisympäristö. Tehokas oppiminen saavutetaan hyvään työrauhaan panostamalla sekä käyttämällä ajanmukaisia opetusmenetelmiä. Toiminnallisuutta ja sen kokeilemista eri muodoissaan suositaan. Oppimismyönteistä ilmapiiriä edistetään pitämällä kiinni yhteisesti sovituista säännöistä, jolloin kenellekään ei ole epäselvää, kuinka erilaisissa tilanteissa tulee toimia.Oppilaiden poissaoloja seuraa luokanopettaja, joka merkitsee poissaolot Wilmaan. Toistuviin ja epäselviin poissaoloihin puututaan välittömästi yhteistyössä huoltajien kanssa. Tarvittaessa poissaolot käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Kurinpitomenettelyä toteutetaan perusopetuslain mukaisesti.

Opettaja arvioi yksittäisen oppilaan tukiopetuksen tarpeen ja antaa sen mukaisesti tukiopetusta tarvittaessa. Osa-aikaista eli laaja-alaista erityisopetusta antaa koulun laaja-alainen erityisopettaja sekä jossain määrin erityisluokanopettajat.

Oppiaineissa on otettu käyttöön kirjojen rinnalle tai asemesta sähköistä materiaalia oppiaineen luonteen mukaisesti. Oppilaita ohjataan hyödyntämään sähköisiä materiaaleja myös kotikäytössä.

Arviointi

Pirtin koulussa arviointi perustuu Kuopion opetussuunnitelman pohjalta laadittuihin oppilaskohtaisiin tavoitteisiin, jotka kirjataan syksyllä täytettäviin oppimiskeskustelulomakkeisiin. Oppilas kirjaa itse omat tavoitteensa lomakkeeseen. Huoltaja tutustuu oppilaan kirjaamiin tavoitteisiin. Tavoitteiden saavuttamista tarkastellaan oppilaan itsearvioinnin perusteella oppimiskeskustelussa marras-tammikuussa, jossa on läsnä opettajan lisäksi oppilas huoltajineen. Luokanopettaja tiedottaa keskusteluaikataulusta huoltajia.

Väliarviointi toteutetaan kaikilla luokka-asteilla oppimiskeskusteluna.

Lukuvuoden lopussa kaikki oppilaat saavat lukuvuositodistuksen. Ennen kevään arviointeja, oppilasarvioinnin käyttäytymisen kriteerit avataan yhtenäisyyden turvaamiseksi.

Uuden opetussuunnitelman mukaisesti oppiasarvioinnin tulee olla läpinäkyvää, interaktiivista ja oppilaan vahvuudet huomioivaa. Opettajan suorittaman arvioinnin lisäksi myös oppilaiden tulee arvioida omaa työskentelyään ja oppimistaan itsearvioinnin kautta. Oppilaan arvioinnilla tuetaan tavoitteiden toteutumista ja oppilaiden tulee tietää, millä perusteella heidän suorituksiaan arvioidaan. Oppilaiden kanssa käydään läpi koulun alkaessa, miten oppiaineen jatkuvaa arviointia toteutetaan ja kuinka kyseistä ainetta opiskellaan. Arvioinnin tulee olla monipuolista, tasapuolista sekä yhtenäistä perustuen jatkuvaan näyttöön. Monipuolinen, jatkuva arviointi myös vähentää kokeiden painoarvoa. Luotettava arviointi on mahdollista myös ilman koetta. Huoltajalle arviointi antaa tietoa arviointiperusteista ja oppilaan edistymisestä. Arviointi myös auttaa huoltajaa tukemaan lasta opiskelussa ja opintoihin liittyvissä valinnoissa sekä kasvussa ja kehittymisessä.


Formatiivinen arviointi Pirtin koulussa:

1. luokat

Arjen käytänteet: 

• keskustelua, havainnointia ja kysymysten asettelua oppimistilanteissa 
• positiivista palautetta ja peukutusta 
• omaan työskentelyyn huomionkiinnittämistä kouluarjen eri tilanteissa 

 Käyttäytyminen, työskentely ja oppiminen: 

• tavoitteiden asettamiseen tutustumista ja harjoittelua oppimisjaksojen alussa  
• itse- ja vertaisarvioinnit omasta työskentelystä ja oppimisesta 
• oppimispolkuvihkon käyttöönotto pienimuotoisesti äidinkielessä ja matematiikassa
• vanhemmat osana lapsen arviointia läksypalautteen kautta 

Arvioinnin konkreettiset välineet:  

Monipuoliset työtavat ja -välineet, esim: 

• Minä koululaisena-vihkon käyttöönotto 
• asioiden ja toimintojen ylöskirjaaminen
• tutustumista omien tuotosten tallentamiseen digitaalisesti 
• Wilma 

2.luokat:

Arkiset käytänteet:

• kannustaminen
• oman toiminnan ja osaamisen arviointi toiminnallisesti ja kirjallisesti esim. peukku, hymynaamat
• keskustelun yhdessä/pareittan/ryhmissä
• aikuisen tilannekohtainen sanallinen positiivinen palaute

Oppiainekohtainen arviointi:

• tavoitteiden asettaminen jakson alussa/ työn alkaessa 
• omien ennakkotietojen kokoaminen 
• itse- ja vertaisarvioinnit
• harjoitellaan Kuopion kaupungin oppimispolkuvihkon käyttöä pienimuotoisesti 
• paperikokeet myös oppimisen välineenä esim. kirjakokeet, parikokeet 

 Arvioinnin konkreettiset välineet: 

• Minä-vihko: mm. Viikkoarviointi-pohja
• Wilma

 

3. luokat:

Formatiivinen arviointi tuottaa ajantasaista tietoa oppilaan edistymisestä, jotta voidaan
 a) seurata oppilaan yksilöllistä edistymistä
 b) arvioida opetuksen onnistuneisuutta

Arkiset käytänteet:

• 3K – Katseleminen, Kyseleminen, keskusteleminen
• kannustusta ja ohjausta – tavoitteena lisätä laatua
• aikuisen tilannekohtainen sanallinen positiivinen palaute  
• oppilaan oman toiminnan ja osaamisen arviointi
• keskustelut yhdessä/pareittain/ryhmissä 
• erilaisia formatiivisen arvioinnin mini-interventioita

 Oppiainekohtainen arviointi:

• tavoitteiden asettaminen jakson alussa/ työn alkaessa 
• oppilaan omien ennakkotietojen kokoaminen 
• itse- ja vertaisarvioinnit
• kokeet myös oppimisen välineenä 

 Arvioinnin konkreettiset välineet: 

• Sähköinen arviointikirja OneNotessa, joka säilyy ja etenee koko alakoulun ajan.
  Opettaja kirjoittaa arviointikirjaan näkyväksi jakson tavoitteet oppiaineittain. Oppilas tuottaa arviointikirjaan tavoitteiden toteutumista arvioivia itsearviointeja, ohjattua dokumentointia eri oppiaineissa, minäkäsitykseen ja itsetuntoon liittyvää materiaalia sekä vertaisarviointeja. Myös opettaja voi lisätä arviointikirjaan erilaisia arviointeja. Arviointikirjaa esitellään huoltajille aika ajoin ja hyödynnetään myös oppimiskeskusteluissa.
• Wilma

4.luokat: 
Arkiset käytänteet:

• kannustaminen
• oman toiminnan ja osaamisen arviointi toiminnallisesti
• keskustelut yhdessä/pareittain/ryhmissä 
• aikuisen tilannekohtainen sanallinen positiivinen palaute  

 Oppiainekohtainen arviointi:

• tavoitteiden asettaminen jakson alussa/ työn alkaessa 
• omien ennakkotietojen kokoaminen 
• itse- ja vertaisarvioinnit
• harjoitellaan Kuopion kaupungin oppimispolkuvihkon käyttöä pienimuotoisesti 
• paperikokeet myös oppimisen välineenä esim. kirjakokeet, parikokeet 

 Arvioinnin konkreettiset välineet: 

• Minä-vihko 
• Wilma
  • kannustaminen
  • sanallinen palaute

5.luokat:

Arkiset käytänteet:

• arvioinnille annetaan aikaa, kannustaminen
• rauhassa opetellaan arvioinnin keinoja 
• käytetään yksinkertaisia menetelmiä, jotka ovat helppokäyttösiä sekä oppilaalle että opettajalle 
• arviointi ei ole itsetarkoitus, vaan oppilaan oppimista tukevaa ja ohjaavaa 
• Minä oppijana-keskustelu; mistä työskentelytavoista pidit, millä tavoin opit parhaiten,opitko parhaiten yksin/ ryhmässä jne-> suuntaa oppilaan omaa opiskelua 

Oppiainekohtainen arviointi:

• Lukuaineissa esim. ajatuskarttaa täydentäen opiskelun ohessa (lähdetään liikkeelle oppilaan omista tiedoista ja taidoista) 
• Jakson alussa keskustelu opiskeltavasta aiheesta 
• Formatiivisen arvioinnin erilliseen tai oppiaineen vihkoon kirjataan omia oppimisen tavoitteita 
• Alkukuva, johon merkattu jakson tavoitteet. Oppilas värittää oppimansa sisällön opiskelujakson aikana. 
• Äidinkielessä esim. prosessikirjoitus ja sen ohjaaminen

Arvioinnin konkreettiset välineet: 

• • • Oppilaiden vertaisarviointi 
    • tunnin alussa kysellen aiheesta erilaisin kysymyksin; mitä, miksi, milloin..jne Oppilas voi kertoa vastaukset sanallisesti tai kirjallisesti 
    • Pareittain keskustelua opittavasta aiheesta, opettaja seuraa/havainnoi keskustelua 
    • Lukuaineissa esim. ajatuskarttaa täydentäen opiskelun ohessa (lähdetään liikkeelle oppilaan omista tiedoista ja taidoista) 
    • Jakson alussa keskustelu opiskeltavasta aiheesta 
    • Formatiivisen arvioinnin erilliseen tai oppiaineen vihkoon kirjataan omia oppimisen tavoitteita 
    • Opettaja kirjaa havaintoja pari/ryhmätöistä, projekteista, esitelmistä jne. 

6.luokat: Arkiset käytänteet

• kannustaminen
• keskustelua yhdessä/pareittain/ryhmissä
• positiivinen palaute tilannekohtaisesti

Oppiainekohtainen arviointi:

• Tavoitteiden asettaminen jakson alussa/työn alkaessa
• Jakson lopussa tavoitteiden saavuttamisen arviointi
• Itse- ja vertaisarviointi

Arvioinnin konkreettiset välineet:

• Wilma
• Töiden dukumentointi digitaalisesti

Eritysiopetus:

Erityisopetus on osa perusopetusta. Luokissa käytettävät havainnoinnit, keskustelut, toiminta, mittarit yms. kerryttävät tietoa kasvamisesta ja oppimisesta. Erityisopettaja voi käyttää myös muita yhdessä sovittuja oppimisen mittareita (MAVALKA, ALLU, sanelut, junnaukset).

Monialaiset oppimiskokonaisuudet

Uuden opetussuunnitelman mukaan oppilaiden opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa, jotta voidaan turvata kaikkien oppilaiden mahdollisuus kokonaisuuksien tarkasteluun ja oppilaita kiinnostavaan tutkivaan työskentelyyn.

Lukuvuoden 2019 - 2020 kuntakohtainen monialainen oppimiskokonaisuus on Terve elämä. Kuntakohtainen monialainen oppimiskokonaisuus toteutetaan yhtenäisenä viikon kestävänä jaksona. 

Toinen MOK lukuvuonna 2019-2020 on Kestävä kehitys. Pirtin koulun toimii Jätekukon kummikouluna. Tavoitteena:
Jätteen määrän vähentäminen, lajittelu ja kierrätys


Monialainen oppimiskokonaisuus on yhtenäinen viikon kestävä jakso (lukuvuonna 2019 - 2020 Terve elämä)
- MOK-viikolle voidaan tehdä oma työjärjestys
- Oppilaan työaika on oppilaan vuosiviikkotuntimäärä (esim 3. luokka 23 tuntia, 8. luokka 29 tuntia)
- Opettajan työaika on työjärjestykseen sijoitettu työmäärä

Koulun oma MOK jakautuu pitemmälle ajanjaksolle, tällöin tulee huolehtia että
- oppilaalla on MOKia oma vuosiviikkotuntimäärä
- oppilaalla on mahdollisuuksia opiskella erilaisissa ja eri-ikäisten oppilaiden ryhmissä ja työskennellä useiden eri aikuisten kanssa
- MOK tarjoaa mahdollisuuksia yhdistää koulun ulkopuolinen oppiminen koulutyöhön
- MOK vahvistaa tiimiopettajuutta

Lukuvuosisuunnitelmaan merkitään MOKien ajankohta ja kesto, aihe ja oppilaiden osallisuus. Tarkempi kuvaus MOKeista on koulujen kotisivulla ennen MOKien alkamista. (kts. suunnitelma alhaalta, suunnitelma tarkentuu koko ajan)

Toiminnallinen matematiikan opetus

Toiminnallista matematiikanopetusta kehitetään edelleen. Rohkaistaan ja koulutetaan opettajia käyttämään koululle hankittuja uusia matematiikkavälineitä mm. Matematiikka-kahvilassa. Yhteistyö Matikkakukon kanssa jatkuu edelleen.

Painotusopetus

Pirtin koulussa toimii kuvataiteen painotusopetus. Painotusopetuksesta voi lukea tarkemmin täältä.

Valinnaiset aineet

Pirtin koulussa 5. ja 6. luokan oppilaat saavat valita tarjolla olevista valinnaisaineesta kolme itselleen mieluisinta. Valintojen perusteella toteutetaan eniten valintoja saaneet kurssit ja kukin oppilas pääsee yhdelle valitsemistaan kursseista.
5. luokan oppilailla on valinnaisainetta 2 vuosiviikkotuntia ja 6. luokan oppilailla yksi vuosiviikkotunti.

Valinnaisaineiden arviointi on hyväksytty/hylätty. Valinnaisaineen voi vaikuttaa korottavasti oppiaineen arviointiin.