Tärppejä kokeeseen, syksy 2026, Lipas 7, kpl 2-4

Buddhalaisuus-tehtäväpaperi palautetaan ensi viikon alussa matiketo aikana.
Kannattaa lukea ja tehdä koealueen kappaleiden kirjantehtävät.
Lue käsitteet ja opettele ne kirjan tekstistä tai kirjan takaa sanastosta.
Kokeessa kysytään käsitteitä joko yhdistelytehtävänä (helpompi) tai määrittelyjen kirjoittamisena (vaikeampi)
Kokeessa kysytään eri uskontojen vertailuja.
Monivalintatehtävissä eri uskontojen sisällöistä.
Tee omia muistiinpanoja.
Tee itsenäisiä muistiharjoituksia: eli ensin lue, sitten kirja kiinni ja puhele itseksesi mitä muistat tai kirjoitat vihkoon, sitten kirja auki ja tarkistat mitä muistit ja mitä et muistanut. Voi tuntua epämiellyttävältä, mutta on aivojumppaa ja tehostaa muistiasi.

Kpl 2 Luonnonuskonnot
- uskontojen suullisuus ja ulkoa muistaminen, ei-kirjallisuus erotuksena ns. kirjauskonnoista kuten kristinuskosta
- sisältöjen monimuotoistuminen ja toisaalta pysyminen samoina ulkomuistin kautta
- yhteisöllisyyden vahvuus kun uskonnon "suorittaminen" on suullista viestintää
- riitit, magia, myytit
- kaiken ympäristön ja sään ja luonnon ja tapahtumien selittyminen yliluonnollisilla hengillä yms
- eritoten luonnon, eläinten, kasvien, maisemien, luonnossa olevien paikkojen pyhyys
- elämän ja kuoleman välinen raja häilyvä

Kpl 3 Hindulaisuus
- ks tällä sivustolla olevia aineistoja
- monijumalaisuus
- ikään kuin luonnonuskonto joka jalostunut kirjauskonnon tasolle, esim. Veda-kirjallisuus ja upanishadit
- alueellinen vaihtelu ja värikkyys
- uudestisyntymisoppi, re-inkarnaatio
- kastijako ja sen haittoja mm. taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen heikkous
- Ganges-joki (hindulaisuus esimerkki kaukoidän jokilaaksokulttuurien monijumalaisista uskonnoista, kun taasen lähi-idän alueella alkoi muodostumaan monoteistisia eli yksijumalaisia uskontoja kuten juutalaisuus)


Kpl 4 Buddhalaisuus
- Siddharta Gautama Buddhan opetukset
- elementtejä hindulaisuudesta, kuten jälleensyntyminen
- yksijumalaisuuden piirteitä, koska Buddha
- joidenkin tulkintojen mukaan buddhalaisuus ei ole uskonto vaan elämäntapa
- mietiskely, elämänjanosta vapautuminen, uudelleensyntymisistä vapautuminen, valaistuminen
- askeesin ajatus tulee osittain hindulaisten saddhujen periaatteista, luostarit
- theravada, mahajana, lamalaisuus, zenbuddhalaisuus
- Buddha ei itse kirjoittanut pyhiä tekstejä, vaan oppilaat välittivät opetuksia aluksi suullisesti ja kirjasivat ne muistiin vasta myöhemmin
- Tripitaka-tekstikokoelma (erityisesti theravada-buddhalaisuudessa), joka tarkoittaa "kolmea koria"
- Muita merkittäviä buddhalaisuuden tekstejä: mahajana-buddhalaisuudessa suutria, kuten Lootussuutra ja Sydänsuutra sekä itäaasialaisia kokoelmia
- Tiibetin lamalaisuus käyttää tiibetiläistä kaanoniaan Kanjur ja Tenjur sekä tantrisia tekstejä, kuten Tiibetiläistä kuolleiden kirjaa