559. Tiedonsiirron eri tapoja
Ihminen käyttää monia eri taajuuksia langattomaan tiedonsiirtoon. Alla on esimerkkejä eri taajuusalueiden käytöstä.
| Taajuusalue | Aallonpituus | Esimerkki | |
|---|---|---|---|
| 1–10 MHz | 300–30 m | Merenkulun radiopuhelinliikenne | Pisin kantama ilmassa, suurimmat antennit, alhaisin tiedonsiirtokapasiteetti |
| 10–100 MHz | 30–3 m | Radiokanavat | |
| 100–1 000 MHz | 300–30 cm | TV-kanavat, matkapuhelinverkot | |
| 1 000–10 000 MHz | 30–3 cm | Laajakaistaverkot, WiFi | |
| 10 000–100 000 MHz | 3–0,3 cm | Automaattiautojen tutkat | Lyhyin kantama ilmassa, pienimmät antennit, suurin tiedonsiirtokapasiteetti |
- Miksi matkapuhelinverkoissa on siirrytty käyttämään yhä korkeampia taajuuksia, vaikka tällöin kantama ilmassa heikkenee? Mainitse kaksi syytä tai etua.
- Miksi kaikessa langattomassa tietoliikenteessä ei ole siirrytty korkeampiin taajuuksiin?
- Ehdota perustellen, millainen tiedonsiirtotapa olisi paras seuraaviin tarkoituksiin. Ilmoita, onko langallinen vai langaton tiedonsiirto parempi, ja jos päädyt langattomaan, esitä valintasi taajuusalueeksi.
- Lentokoneiden muutaman sekunnin välein maa-asemille lähettämä sijaintitieto.
- Sairaalan sisäinen viestintä kiinteiden tietokoneiden ja potilaita valvovien koneiden välillä.
- Työpaikan sisäinen viestintä kannettavien tietokoneiden, tablettien ja kännyköiden välillä.
- Yhteydenpito tiedustelupalvelun päämajan ja vakoilusatelliitin välillä.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.