Oikein hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

KEOS2017-foorumi on täynnä mitä moninaisempia luentoja ja paneelikeskusteluita sekä muuta kiinnostavaa. Seuraavaksi esittelyyn pääseekin paneelikeskustelu, jonka aiheena on Lukiokoulutuksen uudistus: kosmetiikkaa vai aitoa rakenteiden uudistamista? (luentolava 2 klo 14.00). Paneelikeskustelussa on mukana niin opiskelijoista itse johtoportaaseen ja keskustelu pitää sisällään taatusti monipuolisesti erilaisia näkemyksiä.

Itse lukio-opiskelijana aihe kiinnosti välittömästi ja laajentaakseni käsitystä aiheesta otinkin yhteyttä paneelin puheenjohtajaan Schildtin lukion rehtoriin Ari Pokkaan. Alla olevassa haastattelussa kyselin muutamia kysymyksiä tällä hetkellä puhuttavista aiheista liittyen lukiokoulutuksen uudistamiseen ja tulevaisuuden näkymiin.

https://peda.net/id/ca338ae6c2f
Ari Pokka, Schildtin lukion rehtori toimii KEOS2017-foorumissa lukiokoulutuksen uudistuksia koskevan paneelikeskustelun puheenjohtajana.

1. Opetuksen siirtyessä entistä digitalisempaan muotoon ja esimerkiksi verkkokurssien yleistyttyä, millaisena näet kontaktiopetuksen kohtalon tulevaisuudessa? Onko mielestäsi kurssien ryhmäkokojen kasvaessa oppilaat kokeneet mieluisammaksi esimerkiksi itsenäisenä verkossa tehtävät kurssikokonaisuudet, ja kuinka ryhmäkokojen ja oppilaitosten suuret koot ovat vaikuttaneet/tulevat vaikuttamaan kontaktiopetuksen tehokkuuteen?

"Opetuksen digitalisointi ei tule poistamaan kontakiopetuksen merkitystä. Varmaankin osa nykyisestä opetussuunnitelman materiaalista siirtyy verkkopohjaiseksi, jolloin koulussa jää aikaa uudenlaiseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja osaamisen kehittämiseen. Mielestäni asia ratkaisee ns. suurryhmäongelmiakin sillä tavoin, että entistä enemmän asioita toteutetaan pienryhmissä ja projekteissa. Suurryhmien ongelma on opetussuunnitelman näkökulmasta jatkuvan arvioinnin toteuttaminen, joka on todella haastavaa tai liki mahdotonta nykyisessä lukiomuodossa, missä opettaja saattaa olla vain yhden kerran tekemisessä jonkun opiskelijan kanssa.

Toisaalta uudistuvan lukion tulee pakosta rakentaa kattavaa ja korkeatasoista verkko-opetusta, jos haluamme pitää Suomen lukiolaiset tasa-arvoisessa opiskelutilanteessa. Esimerkiksi lukiolaisten korkeakouluopetus tulee pakostakin olemaan verkkovälitteistä, koska muuten se olisi mahdollista vain Jyväskylän kaltaisissa yliopisto-ja ammattikorkeakoulukapungeissa."


2.Uusi opetussuunnitelma niin peruskouluissa kuin toisellakin asteella tuli käytäntöön lukuvuonna 2016-17. Kuinka kahden opetussuunnitelman päällekkäisyys vaikuttaa lukio-opintojen suorittamiseen ja kuinka voidaan taata eri opetussuunnitelman mukaan opiskelleiden opiskelijoiden tasa-arvoisuus esimerkiksi ylioppilaskokeessa?

"Lähtökohta opetussuunnitelmien vaihtuessa on se, että vanhan ops:n mukaan opiskeleville tarjotaan mahdollisuus suorittaa lukio ko. opetussuunnitelman mukaisesti. Jonkin verran aina syntyy tilanteita, että kurssitarjonnassa tulee muutoksia, jotka vaikuttavat vanhan opetussuunnitelman noudattamiseen, mutta erilaisilla joustavilla opiskeluratkaisuilla kurssit kyllä saadaan tehtyä. Ylioppilastutkinnossa kysymykset tulevat kulloisestakin voimassa olevasta opetussuunnitelmasta, joten siinä mielessä opiskelijat ovat tasa-arvoisessa asemassa."

https://peda.net/id/6c405716c2f

3. Säästöjä ja leikkauksia viime aikoina on jouduttu tekemään ja lukioita on yhdistetty entistä isommiksi oppilaitoksiksi. Millaisena näet säästöjen vaikutuksen lukiokoulutukseen tulevaisuudessa? Siirtyvätkö esimerkiksi kertauskurssit maksullisiksi lukiossa tai sen ulkopuolella käytäviksi kurssikokonaisuuksiksi (joita tällä hetkellä jo löytyy) ja kuinka esimerkiksi tällainen kehitys vaikuttaa oppilaiden tasa-arvoisuuteen? Mitä muita esimerkkejä konkreettisista säästöistä on nähtävissä lähitulevaisuudessa?

"Rahoituksen leikkauksilla on aina vaikutusta opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksiin. Erityisesti opetusta syventäviin ja soveltaviin opintokokonaisuuksiin. Kuitenkin JKL lukion lähtökohta on tarjota oppiaineiden pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit, joihin yo-koe perustuu. Samoin tulemme tarjoamaan myös ns. kertauskurssit, jotka valmistavat opiskelijoita ylioppilastutkintoon. Uskon kuitenkin, että tähän rinnalle syntyy kaupallista kilpailua, koska ylioppilastutkinnon painoarvon kasvu luo siihen mahdollisuuksia. Kuitenkin on samaan aikaan huomioitava, että valtava laaja tarjonta ei toisaalta sekään automaattisesti palvele yo-tutkintoa, ts. opiskelemalla paljon yli lukion oppimäärän 75 kurssia ei taatamenestystä ylioppilastutkinnossa."

4. Viime aikoina on paljon puhuttanut niin opiskelijoiden kuin opettajienkin keskuudessa korkeakoulujen opiskelijavalintojen muuttuminen, jonka seurauksena arvosanoilla pääsevien opiskelupaikkoja lisätään. Koetko, että tällainen muutos kasaa liikaa paineita opiskelijoille onnistua ylioppilaskokeessa ja kuinka hyvänä mittarina koulumenestykselle ylioppilaskokeiden arvosanoja pidät?

"Minusta tästä asiasta on aivan turhaa alettu maalaamaan kauhukuvaa. Hieman harmillista on, jos lukion päättötodistus menettää merkityksensä. Minusta koko lukion oppimäärää tulisi tässä tilanteessa arvioida kriittisesti, koska entistä vahvemmin opiskelijat suorittavat vain niitä kursseja, joilla on merkitys heidän tutkintoonsa. Tämä johtaa henkilökohtaisella tasolla siihen, että jotkut aineet ovat ns. hanttiaineita ja todella pakollisia pakollisia.

Yliopistot tulevat säilyttämään myös pääsykokeet osana sisään ottoa, joten siinä mielessä kauhukuvat valinnasta ovat turhia. Toki ylioppilaskokeen arvo merkittävästi muuttuu, koska se takaa suoran sisään pääsyn myös sellaisiin tiedekuntiin, joihin aiemmin on ollut erittäin vaikea päästä sisään ilman erityistä preppaamista. Toivon, että tämä avaa nopeammin jatko-opiskelumahdollisuuden ylioppilaille."

https://peda.net/id/77b95ac0c2f

5. Millaisena näet lukiokoulutuksen 10 vuoden päästä?

"Lukioiden määrä on pienempi, lukiot ovat entistä kansainvälisempiä ja osan kansallisesta ylioppilastutkinnosta voi suorittaa englannin kielellä. Yo koe on automatisoitui kuten myös erillisten kurssien kokeet eli puhumme ns. koeakvaarioista, joissa opiskelijat voivat käydä joustavasti osoittamassa osaamistaan. Opiskelijoilla on entistä joustavammat henkilökohtaiset osaamistavoitteet ja opetuksessa on siirrytty askel luokkaopetuksesta kohti projektioppimista. Kokeellisemmat lukiot pitävät ns. ekopäiviä, jolloin kaikki koulutyö tapahtuu etäoppimisena, koska se on vastuullista ympäristöpolitiikkaa. Koulutyön keskiössä on sosiaalisten taitojen rakentaminen osaamisen ja tiedon kumppaniksi."


Mikäli aihe jäi kiinnostamaan ja lisää kysymyksiä mietityttämään, suosittelen erittäin lämpimästi suuntaamaan KEOS2017-foorumissa kyseiseen paneelikeskusteluun.

Terveisin
Ella