1. Opettajalle

Toimintamalli

Materiaali antaa kehykset ja ideoita toiminnalle

Jo aivan alkuvaiheen taidolla voidaan viestiä ja toimia monella tapaa: kieli on yksi merkityksiä välittävä keino kuvien, eleiden jne. rinnalla. Kielenkin haltuunotto tapahtuu tehokkaimmin merkityksellisen tekemisen ja tilanteiden kautta, kun kieltä ei ole eristetty omaksi saarekkeekseen. Tämän materiaalin tarkoitus onkin antaa toiminnalle kehyksiä, ja oppija on itse sisällöntuottaja - yhdessä muiden kanssa.

Osioissa on pyritty ottamaan ja opetuksessa rohkaistaan ottamaan huomioon seuraavia näkökulmia:

  • Lähtökohtana ovat nuoren oppijan tarpeet, motiivit sekä kielellinen ja kulttuurinen ympäristö, jonka tulkintaa tuetaan ja jota myös pyritään laajentamaan.
  • Tekstilajien tai tilanteiden relevanttius, autenttisuus, multimodaalisuus ja ajankohtaisuus.
  • Tilanteiden mallintaminen.
  • Autenttinen toiminta: kielen tulkinta ja tuottaminen kontekstualisoitu, eli kieli ei ole irti sisällöistä.
  • Monikielisten näkökulmien huomioon ottaminen ja tukeminen.
  • Vuorovaikutus: tehtävät vaativat vuorovaikutusta opettajan ja kavereiden sekä myös luokkahuonetta laajemman ympäristön kanssa.


Materiaalin ratkaisut perustuvat ekologiselle lähestymistavalle. Keskeistä on vahvistaa oppijan toimijuutta: oppija on se, joka rakentaa tietoa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Oppijaa ohjataan havainnoimaan, ennakoimaan, jäljittelemään, varioimaan ja arvioimaan kielen käytön tapoja, tilanteiden rakentumista ja konventionaalisia vuorovaikutustapoja, sekä osallistumaan ja myös vaikuttamaan vuorovaikutustilanteisiin. 

Tavoitteena on oppimaan oppiminen.

Keskeiset tavoitteet

Tavoiteltavat taidot

  • Kohtaamistaidot
    • Kyky rakentaa sosiaalisia verkostoja ja ylläpitää kaverisuhteita.
    • Yhteistyötaidot (tuki kaverilta ja kaverille), yhdessä oppiminen (toisen tuella enemmän kuin yksin).
    • Eri kulttuurien toimintatapojen hahmottaminen – ei uusinneta stereotypioita, mutta avataan ja keskustellaan niistä; ei vain etniset vaan monenlaisten hybridisten yhteisöjen toimintavat, myös esim. nuorisokulttuurit.

  • Toimijuus: kyky ja halu toimia tarkoituksenmukaisesti ja itseohjautuvuuteen kasvaen
    • Osallisuus, voimautuminen, tasa-arvoisen omanarvontunnon ja minäpystyvyyden rakentaminen; itsen ja toisen arvostaminen, oman identiteetin rakentaminen.
    • Itsearviointitaidot.

  • Havaitseminen: ohjaus kaikkien aistien käyttöön (van Lier 2007: 53, 54; Lehtonen 2013).
    • Tiedonhaku, ympäristön resurssien hahmottaminen ja itselle merkityksellisen havaitseminen; oppimistaitojen rakentaminen.
    • Paikkojen (maailman, Suomen, oman lähiympäristön) hahmottaminen: maantiede, liikkuminen.
    • Tilojen (omien sisäisten tilojen; omien toimintayhteisöjen) hahmottaminen --> materiaalissa ei voida tarjota jokaiselle oppijalle identifioitumisen tiloja, mutta häntä voidaan rohkaista etsimään ja havaitsemaan yhteisöjä, joihin tuntee kuuluvuutta.

  • Oman kielirepertuaarin rikastamistaidot
    • Opetuksen tavoitteena ei ole vain suomen kielen kehittäminen, vaan kaikkien oppilaan kielien tunnistaminen ja niiden arvostaminen sekä käyttötaidon vahvistaminen.

Läpäiseviä ajatuksia ja teemoja

Miten kohtaan uusia tilanteita ja erilaisia ihmisiä

  • erilaiset kontekstit ja tilanteet, jotka nuorelle relevantteja
  • ensimmäisen vuoden kohtaamiset
  • malli-ilmauksia, joilla ohjataan toimijaksi
    • miten löydetään yhteinen maaperä puhekumppanin kanssa (kaveri välitunnilla jne.)
    • jaettu huomio, yhteistyö mahdollistaa kielen käyttämisen eli oppimisen

Tasa-arvo

  • erilaisia ihmisiä ja yhteisöjä
  • voimauttavien näkökulmien löytäminen – rajojen ja roolien rikkominen

Monet kielet

  • translanguaging (kielten rinnakkainen elo; koko repertuaarin hyödyntäminen)
  • monikielitietoisuus
  • kielirepertuaarin näkyväksi tekeminen: miten voin käyttää kieliäni ja kulttuurisia taitojani jo nyt suomalaisessa koulussa, vaikka ne eivät ole valtavirran taitoja? Missä voin tulevaisuudessa käyttää näitä eri kieliä ja kulttuurista ymmärrystäni? Mitä haluaisin oppia, missä haluaisin monikielisenä toimia?

Sosiokulttuurinen ja käyttöpohjainen ote

  • Osallistuminen → käyttäminen → oppiminen/kehittyminen: osallisuus yhteisöissä ja tilanteissa mahdollistaa pääsyn kielenkäyttötilanteisiin, jotka ovat avain oppimiselle.
  • Opetuksen on oltava kyllin eksplisiittistä, jotta tukee sitoutumista; tarpeeksi implisiittistä, jotta vastuu säilyy oppijalla.
  • On hyvä pohtia tarkoin, missä määrin on tarpeen lähteä analysoimaan kielen rakenteita oppimisen alkuvaiheessa. Materiaalissa pysytellään pääosin kokonaisten, tilanteisten ilmausten tasolla (vrt. Hou, Loerts & Verspoor 2016). Jäsennykseen ja inventiaarioon siirrytään siinä vaiheessa, kun kielellisiä ilmauksia on jo hallussa.

Autenttisuus ja ajankohtaisuus

  • Mikä on vuosittain nuorten kulttuurissa pinnalla?
  • Ei lähdetä liikkeelle kielioppirakenteista eikä myöskään päädytä kielen muotojen tasolle, vaan pyritään käsittelemään autenttisten tekstien funktioita ja merkityksiä; luomaan niihin suhdetta ja hahmottamaan niiden kautta ilmiöitä, jotka voisivat olla kulttuurin uusille jäsenille merkityksellisiä.
  • Sisältöjen valinnassa on tärkeää antaa ääni myös oppijan omille näkemyksille, tekstilajivalinnoille, genreille, alakulttuureille. Vastuun jakaminen ja oppilaiden osallisuuden lisääminen sitouttavat ja motivoivat. Tämän materiaalin tekstivalinnat ovat esimerkinomaisia - tärkeää on hahmottaa ja löytää näitä oppilaiden ympäristöistä lisää.

Lue lisää

  • Lehtonen, Tuija 2013: Tuen muodot ja oppimisen mahdollisuudet suomen kielen verkkokurssilla. Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 23, 163–186.
  • van Lier, Leo 2007: Action-based teaching, autonomy and identity. Innovation in Language Learning and Teaching 1 (1), 46–65.
  • Hou, J., Loerts, H., & Verspoor, M. 2016: Chunk use and development in advanced Chinese L2 learners of English. Language teaching research, 148–168.