TAVOITTEET

Tieto

Oppilas tuntee normin käsitteen ja ymmärtää, että normit ovat aikaan ja paikkaan sidottuja sosiaalisia rakenteita. Oppilas tietää, että “normaali” on sosiaalinen sopimus tai esimerkiksi tieteellisiin raja-arvoihin perustuva raja.

 

Taito

Oppilas tunnistaa omassa arjessaan vaikuttavia normeja ja osaa pohtia niitä kriittisesti. Oppilas ymmärtää normien ja normaaliuden kontekstisidonnaisuuden.

Oppilas arvioi kriittisesti sosiaalisen median tekstejä.

 

Tunne/asenne/motivaatio

Oppilas suhtautuu normeihin ja normeista poikkeamiseen uteliaasti. Oppilas arvostaa omaa ja toisten ainutlaatuisuutta.

 

Työskentelytaitotavoitteet

Oppilas harjoittelee sekä itsenäisen että ryhmätyöskentelyn taitoja. Oppilas kuuntelee toisten ajatuksia ja jakaa omia näkemyksiään.

 

 

ARVIOINTI

Oppimiskokonaisuudessa tarkasteltava ilmiö on laaja, moniulotteinen ja varsin abstrakti. Tämä näkyy myös tavoitteissa, joissa pyritään keskeisesti oppilaan ajattelun kehittymiseen ja näkökulmien laajentumiseen. Tämänkaltaisten tavoitteiden arvioinnissa keskeinen rooli on oppijalla itsellään. Opettaja puolestaan voi tehdä havaintoja oppijan ajattelusta seuraamalla niitä puheenvuoroja, joita oppija keskusteluissa ja työskentelyissä käyttää sekä tarkastelemalla niitä teoksia ja tuotoksia, joiden tekemiseen oppija osallistuu.

Lähtötasoa tarkastellaan lämmittelevissä tehtävissä. Missä oppimisen vaiheessa oppija on normien tiedostamisessa ja normaaliuden käsitteen pohtimisessa? Kuinka hän sanoittaa ja perustelee ajatuksiaan? Pystyykö oppija tarkastelemaan asiaa jonkun toisen esiin tuomasta, itselleen uudesta näkökulmasta?

Arvioinnilla on keskeinen rooli myös työskentelyn ohjaamisessa. Opettajan roolina on seurata aktiivisesti oppijoiden työskentelyä ja reagoida tarjoamalla tarvittavaa oppimisen ja työskentelyn tukea sekä ohjaavaa palautetta. Erilaisten ryhmä- ja yksilötyöskentelyjen aikana oppijat tarvitsevat eri asteista tukea: opettajan tarjoamat apukysymykset, uudet näkökulmat ja neuvot työskentelyn jäsentämiseen säilyttävät kuitenkin oppijan itseohjautuvuuden. Ohjaavaa ja oppimista näkyväksi tekevää palautetta annetaan oppijoille myös työskentelyjen purkukeskusteluissa. Opettaja voi auttaa jäsentämään ja käsitteellistämään opittua näiden keskustelujen aikana. Koska käsiteltävä teema on abstrakti ja monimuotoinen, oppijoiden ajattelun kehittymistä voidaan parhaiten seurata keskustelujen kautta.

Työskentelytaitoja arvioidaan itsearviointina lyhyesti esimerkiksi jokaisen tehtäväosion tai työskentelytunnin päätteeksi. Arviointi voidaan toteuttaa esimerkiksi ”peukkuarviointina” tai asteikolla 1-10 tai 1-100 käyttäen pulpetin tasoa 0-tasona ja ojennettua kättä täytenä määränä. Itsearvioinnin tukikysymyksinä voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia:

• opin tänään jotain uutta
• tein parhaani
• kuuntelin toisia
• noudatin ohjeita
• osallistuin keskusteluun
• perustelin omat ajatukseni

Kokoavaa arviointia tehdään ja palautetta annetaan kokoavien ja pohtivien lopputehtävien yhteydessä. Erityisesti videotyöskentelyn kokonaisuuden käsittely ja arviointi yhdessä on keskeistä, sillä video kokoaa ja visuaalistaa kokonaisuuden aikana käsitellyt ja työstetyt asiat ja pohdinnat yhteen. Videollakin käy todennäköisesti ilmi, miten monitahoisesta ilmiöstä on kysymys, eikä valmiita vastauksia vielä – tai koskaan – tarvitse olla. Oppimiskokonaisuus on kuitenkin kerryttänyt oppijoille käsitteitä ja työkaluja normien ja normaaliuden tarkasteluun.

 

Lopussa oppijoilla on vielä mahdollisuus pohtia omaa osaamistaan ja oppimistaan täyttämällä itsearvioinnin ”örkin”.