Yleisesti on havaittu, että asiakkaan ja ohjaustyötä tekevän välinen suhde on tärkein ohjausprosessin kannalta positiivisesti lopputulokseen vaikuttava tekijä. On erittäin tärkeää, miten ohjaaja ja asiakas tuota suhdetta hoitavat. Ohjaustyötä tekevän tavoite on tukea asiakasta siirtymään eteenpäin omien elämänvalintojensa avulla. Ohjaustyön tarkoitus ei ole paneutua asiakkaan terapeuttiseen prosessiin tai traumaattisiin kokemuksiin, vaan opastaa eteenpäin vaikeissa tilanteissa. Kun ohjausta lähestytään näin, nähdään kuinka positiivisella kohtaamisella ohjaajan kanssa saattaa olla pitkäkestoiset ja hyvät seuraamukset asiakkaan kannalta.

Asiakas- tai henkilökeskeinen lähestymistapa:

Psykologi Carl Rogersia pidetään laajalti henkilökeskeisen lähestymistavan perustajana. Rogers asetti luottamuksen kaikista tärkeimmäksi ohjaussuhteen laadun tunnusmerkiksi, yli kaikkien ohjaajan käyttämien tekniikoiden. Tämä lähestymistapa asettaa ohjaussuhteen keskiöön ja se perustuu humanistiseen psykologiaan. Ohjausalan tutkija ja professori Linda Seligman kuvaa, että humanistinen näkökulma ”näkee ihmiset kyvykkäinä ja itsenäisinä, kykenevinä ratkaisemaan vaikeutensa, löytämään potentiaalinsa ja muuttamaan elämäänsä positiivisilla tavoilla”. Henkilökeskeisen ohjaustilanteen tavoite on luoda sellainen ilmapiiri, jossa tämä on mahdollista asiakkaan tullessa tietoiseksi itsestään, ilman tuomituksi tulemisen kokemusta.

---

Tässä koulutuksen tiedoilla on mahdollista petrata ohjaamisen perustaitoja. Tärkeintä kuitenkin on, että ohjaajalla on tarpeeksi hyvät kyvyt olla läsnä toisen vaikeille kokemuksille ja tunteille sekä tarjota mahdollisuutta kohtaamiseen, jossa keskeistä ovat:

1. Empatia
2. Aitous
3. Varaukseton positiivinen arvostus