tiistai 12.11.

1. Lue

Tuuli

Tuulet voivat kuljettaa hiekkaa tuhansienkin kilometrien päähän. Suurin osa hiekasta liikkuu lähellä maanpintaa, jolloin esimerkiksi kallioiden tyvet kuluvat eniten. Tällaisia tyvestä kuluneita kallioita sanotaan sienikallioiksi.

Jos tuulen tielle osuu este, sen taakse voi keräytyä hiekkaa. Tällöin kasautuvasta hiekasta syntyy tuulen mukana liikkuva hiekkakumpu eli dyyni. Tuulieroosio on voimakkainta kasvittomilla paikoilla.

Etualalla matalaa kasvillisuutta ja sen takana suuri hiekkadyyni.Dyynit liikkuvat tuulen mukana.
Kasvittomalla aavikolla kohoavat sienikalliot ovat kuluneet tyvestä kapeiksi. Sienikallioiden tyvet ovat kuluneet kapeiksi tuulen puhaltaman hiekan vaikutuksesta.LÄHDE: Flickr (Ian D Keating, CC BY 2.0)

Vastaa

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Miten tuulen suunta vaikuttaa dyynin muotoon?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

3. Lue

Jäätikkö

Jäätikkö on tärkein Suomessa vaikuttanut eroosiovoima. Mannerjäätikkökin on saanut alkunsa vuoristojen laaksojäätiköistä. Kun talvella satanut lumi ei ehdi sulamaan kesän aikana, syntyy pakkautuvasta lumesta vuosien mittaan jäätikkö. 

Kun jäätikkö kasvaa, se alkaa valua alaspäin kovertaen samalla sen pohjaan juuttuneiden kivien avulla U-laakson. Esimerkiksi Norjan ja Uuden-Seelannin vuonot ovat suuria meriveden täyttämiä U-laaksoja, joista jäätikkö on sulanut pois. 

Laaja, loivarinteinen U-laakso. U-laakso on jäätikön muovaama. (PikPick PD)

Rantavoimat

Valkoisesta kalkkikivesta muodostunut jyrkkä törmärannikko. Törmän tyvellä on tasainen hiekkaranta. RantatörmäLÄHDE: Unsplash (PD)

Suomessa järvien rantoja muokkaa talvisin järvien jääkansi. Kun vesi jäätyy, se laajenee. Siksi jäät puskevat rannan kiviä tai maata maalle päin. Myös aallot kuluttavat rantaa, esimerkiksi huuhtomalla hienoimman aineksen pois ja pyöristämällä jäljelle jääneitä kiviä. 

Jyrkät kalliorannat ulkomailla ovat usein kerrostunutta kivilajia. Aallokko kuluttaa rantakallion tyveä, ja kun kolo on kasvanut riittävän suureksi, romahtaa kalliosta iso siivu alas. Täten rantakallio pysyy jyrkkänä.


4. Yhdistä oikein

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Yhdistä oikea luonnonvoima oikeaan muodostelmaan.

U-laakso
Makkarajärvi eli juolua
Vuono
Särkkä
Dyyni
Sienikallio

Tuulieroosion synnyttämä hiekkamuodostuma kasvittomilla ja vähäkasvisilla alueilla.

Jäätikön virtauksen kuluttama, pyöreähkö laakso.

Meanderoivan joen mutkan kuroutuminen erilleen joesta.

Tuulieroosio lennättää kuivilla alueilla hiekkaa ja kuluttaa kiviainesta maanpinnan lähellä voimakkaammin, kuin korkeammalla.

Jäätikön kuluttama laakso, joka täyttyy vedellä.

Veden hidas virtaus aiheuttaa aineksen kasautumista esimerkiksi joen sisäkurviin tai kahden saaren väliin.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

5. Väittämiä

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Merkitse onko väittämä oikein vai väärin.

1=Oikein
2=Väärin

Väite12
Rapautuminen tarkoittaa sitä, että kiviaines hajoaa pienemmäksi.
Rapautuminen on edellytys eroosiolle.
Sienikallio syntyy, kun aallokko kuluttaa kalliota.
Eroosiovoimat kuluttavat, kuljettavat ja kasaavat maa-ainesta.
Tuuli on tärkein Suomessa vaikuttanut eroosiovoima.
Eroosio tasaa ympäristön korkeuseroja.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Vastaa

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Sienikallio

Meanderoiva joki hiekkasärkkineen ja makkarajärvineen.

U-laakso

Dyyni

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

7. Väittämiä

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Valitse onko väittämä oikein vai väärin.

1=Oikein
2=Väärin

Väite12
Suomessa tyypillisin rapautumismuoto on kemiallinen rapautuminen.
Lumi on tehokkain Suomen rantoja muokkaava voima.
Joki alkaa mutkitella virtauksen hidastuessa.
Tippukiviluolia syntyy kalkkikivikallioihin.
Lämpörapautuminen on yleistä aavikoilla.
Tippukiviluolia esiintyy yleensä rakkakivikoiden yhteydessä.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

8. Maastokartta

Tarkastele maastokarttaa ja vastaa kysymyksiin.

Oulankajoki, Kuusamo.LÄHDE: MAANMITTAUSLAITOKSEN MAASTOTIETOKANTA 10/2017 (CC-BY-4.0)

Vastaa

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Mitä termiä käytetään Oulankajoen mutkittelusta? 

Mikä muodostuma on Säynäjälampi? 

Mikä muodostuma on Nurmisaarenniemi? 

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

9. Käsitteet

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Lisää laatikkoon oikea käsite.

1. Mitä nimitystä käytetään maaperän kulumisesta, jossa jokin voima irrottaa maaperää, kuljettaa irronnutta materiaalia ja kasaa sen uuteen paikkaan?

2. Mikä on tuulen kasaama ja kuljettama hiekkakumpu?

3. Mikä on jäätikön kuluttama U-laakso, joka on täyttynyt merivedellä?

4. Mikä on yleisnimitys toiminnalle, jossa kallioperä murenee paikallaan palasiksi?

5. Mikä on viuhkamainen kerrostuma kohdassa, jossa joki laskee mereen? Toinen nimitys tälle on delta.

6. Mitä nimeä käytetään rapautumistyypistä, jossa kallion ja kivien rakoon valuva vesi jäätyy ja kiilan tavoin murtaa kalliosta palasia? Tämä on tyypillinen rapautumismuoto Suomessa.

7. Mitä nimeä käytetään aaltojen ja virtausten mukana kulkeutuvien maa-aineksen kasautumasta, joka syntyy virtauksen hidastuessa?

8. Mitä on rapautuminen, jossa hapan vesi liuottaa kallion mineraaleja?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

10. Laituri kateissa

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Suomi on satojentuhansien kesämökkien maa. Monet kesämökit sijaitsevat järvien rannoilla. Monia kesämökkiläisiä odottaa keväällä kuitenkin yllätys - laituri on poissa.

Lukemasi eroosio-luvun perusteella, mikä voisi olla selitys laiturin katoamiselle?

Mistä voisi ennakoida, että oman kesämökin laituri saattaisi olla vaarassa?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen