2.2. Esiopetuksen tehtävä osana oppimisen polkua
Kyyjärven paikallisen esiopetussuunnitelman luku 2.2.
Esiopetuksen tehtävänä on tarjota joustava, lapsen tarpeista lähtevä oppimisen polku varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen. Jokaisen lapsen omia, yksilöllisiä kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin edellytyksiä tuetaan. Lapsen oppimisen ja kehityksen tuen tarpeen varhainen havaitseminen ja tuen antaminen on esiopetuksessa tärkeää.
Kyyjärvellä lapset tulevat esiopetukseen kunnan päiväkodista tai kotihoidosta ja jatkavat perusopetukseen Nopolan kouluun. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstön kanssa tehdään säännöllistä yhteistyötä, jotta oppimisen polun eri vaiheet ja tavoitteet tulevat kaikille tutuiksi. Yhteisiä käytäntöjä suunnitellaan, niistä keskustellaan ja niitä kehitetään. Eritysesti nivelvaiheet opetuksesta toiseen ovat tärkeitä kehittämisen kohteita.
Yksilöllisen tavoitteellisuuden lisäämiseksi kullekin lapselle voidaan laatia tarvittaessa esiopetuksen oppimissuunnitelma (Leops) yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa. Täydentävässä varhaiskasvatuksessa lapselle laaditaan lisäksi varhaiskasvatussuunnitelma. Mikäli lapsi tarvitsee lapsikohtaista tukea, suunnitelma tehdään yhteistyössä esiopetuksen opettajan, huoltajan, lapsen, erityisopettajan sekä mahdollisesti muiden yhteistyötahojen kanssa. Suunnitelma laaditaan syksyllä ja sitä arvioidaan keväällä, ja tarvittaessa myös muulloin lukuvuoden aikana.
2.2. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet
2.2. Esiopetuksen tehtävä osana oppimisen polkua
On tärkeää, että varhaiskasvatus, siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lasten kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Laadukkaan kokonaisuuden lähtökohtana on, että opettajat sekä muu henkilöstö tuntevat oppimisen polun eri vaiheet, niiden keskeiset tavoitteet, ominaispiirteet ja käytännöt. Lasten kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi siirtymävaiheet suunnitellaan ja niitä arvioidaan yhteistyössä luvussa 3.3 kuvatulla tavalla. Opetus ja muu henkilöstö tekevät huoltajien kanssa yhteistyötä lasten oppimisen polun kaikissa vaiheissa. Tavoitteena on, että kunkin lapsen oppimisen polku varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen jatkuu joustavasti lapsen tarpeista lähtevänä. Tämän varmistamisessa henkilöstön yhteistyön ja osaamisen suunnitelmallisella johtamisella esiopetuksen toimipaikoissa ja opetuksen järjestäjän tasolla on tärkeä merkitys.
Valtioneuvoston asetuksen[53] mukaan esiopetuksen erityisenä tavoitteena on edistää yhteistyössä huoltajien kanssa lasten kehitys ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla. Esiopetuksessa käytetään varhaiskasvatukseen soveltuvaa pedagogiikkaa ja kunnioitetaan lasten mielenkiinnon kohteita opetuksen järjestämisessä. Leikki eri muodoissaan on vahvasti läsnä esiopetuksen toiminnassa. Huoltajat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Oppimisen ja esiopetukseen osallistumisen tuen sekä opiskeluhuollon järjestämisessä tehdään tarvittaessa yhteistyötä monialaisesti.
Esiopetus on tavoitteellista toimintaa. Opetuksen tavoitteet määrittyvät opetussuunnitelman perusteiden ja niiden pohjalta laaditun paikallisen opetussuunnitelman mukaan. Lasten osaamistasolle ei opetussuunnitelmassa aseteta yhteisiä tavoitteita. Yksilöllisesti pohditut tavoitteet hyödyttävät lasten oppimista, joten opettaja keskustelee kunkin lapsen yksilöllisistä tarpeista, toiveista ja oppimisesta lapsen ja hänen huoltajansa kanssa. Esiopetuksen henkilöstö ottaa nämä tarpeet ja toiveet huomioon opetusta suunniteltaessa sekä oppimisympäristöjen kehittämisessä. Tavoitteellisuuden lisäämiseksi opettaja voi yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa laatia kullekin lapselle oppimissuunnitelman.
Esiopetuksessa seurataan ja tuetaan kunkin lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä sekä hänen tietojensa ja taitojensa kehittymistä. Tavoitteena on samalla pyrkiä ennaltaehkäisemään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Lapsen minäkäsitys vahvistuu arvostavan vuorovaikutuksen, monipuolisten oppimiskokemusten sekä kannustavan palautteen avulla. Esiopetuksen aikana lapset tutustuvat lähiympäristöön, sen ihmisiin ja luontoon sekä näiden moninaisuuteen. Leikillä ja mielikuvituksen käytöllä on tärkeä merkitys lasten myönteisen kehityksen sekä uusien tietojen ja taitojen opettelun kannalta. Esiopetus tarjoaa lapsille tilaisuuksia vuorovaikutukseen, ilmaisun eri muotoihin ja uusiin kokemuksiin. Lasten mielenkiinnon kohteisiin tutustutaan yhdessä erilaisissa oppimisympäristöissä. Näin lapsille avautuu mahdollisuuksia ystävyyteen, oppimisen iloon ja uusiin kiinnostuksen kohteisiin.
Kun lapsi on aloittanut esiopetuksessa, lapsi osallistuu kaikkeen toimintaan[54] ellei kyseessä ole esiopetuksen poikkeava järjestäminen lapsen terveydentilasta johtuvasta syystä (kts. luku 5). Huoltaja, opettaja sekä esiopetuksen järjestämiseen osallistuva henkilöstö huolehtivat yhteistyössä lasten säännöllisestä osallistumisesta esiopetukseen.
[53] Valtioneuvoston asetus 5 §
[54] Perusopetuslaki 35 §