1. Hyvät maatalousalueet ovat tiheään asuttuja

Maatalous tuottaa ravintoa ihmisille. Ravinnontuotanto on tehokkainta alueilla, joissa ilmasto on riittävän lämmintä ja sateista sekä maaperä on hedelmällinen. Hyvillä maatalousalueilla asuu paljon ihmisiä.

Maanpeite Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. Harmaa tarkoittaa kasvitonta ja tummanvihreä metsää.LÄHDE: Boston University and NASA GSFC (PD)

Isoisälläni oli tapana sanoa, että kerran elämässäsi tulet tarvitsemaan lääkäriä, lakimiestä, poliisia ja pappia, mutta joka päivä, kolme kertaa päivässä sinä tarvitset maanviljelijää
– Brenda Schoepp

Tietyn paikan ilmasto määrää, millaista kasvillisuutta paikalla kasvaa. Eteläisellä ja pohjoisella pallonpuoliskolla voi hyvinkin kaukana toisistaan kasvaa samankaltaista kasvillisuutta, koska kasvit ovat sopeutuneet samoihin ilmasto-olosuhteisiin. Myös maaperän hedelmällinen pintakerros on kasvillisuuden kannalta tärkeä. Vuoristojen jyrkillä kallioilla kasvillisuus ei menesty.

Myös maatalouden menestys on riippuvaista ilmastosta ja hedelmällisestä maannoksesta. Eri kasvillisuusvyöhykkeellä harjoitetaan erilaista maataloutta sen mukaan, mikä on milläkin alueella kannattavinta. Väestökeskittymät alkoivat muodostua jo vuosituhansia sitten maanviljelyn kannalta suotuisille alueille. Myöhemmin väestön tiheyteen on alkanut vaikuttaa liikenneyhteydet, teollistuminen ja kaupungistuminen.