YH02

Käsitekartta YH02-opintojakson YO-kysymyksistä ja aiheista

Käsitekartta YH:n YO-kysymyksistä ja aiheista

Pienryhmissä:
Tutustukaa aikaisempien YO-kokeiden YH02-opintojakson kysymyksiin (K2018 - S2023).

Tehkää käsitekartta, johon jäsentelette vuosien 2018-2023 kysymykset samojen kategorioiden/aihepiirien alle. Kysymykset ovat yleensä 20p-tehtävissä numerot 2-4 ja 30p-tehtävissä 8-9 (ei aina).

Kategoriat ovat:
  • Talous on ihmistä varten: tarpeet, hyödykkeet, talouskasvu, kansantalous ja sen mittaaminen
  • Markkinahumua: hinnan muodostus, vapaa kilpailu, yrittäjyys, ulkomaankauppa
  • Julkinen talous ja verotus
  • Raha, sijoittaminen
  • Talouselämän häiriöt: suhdannevaihtelut, inflaatio, työttömyys, talouskriisit
  • Talouspolitiikka: rahapolitiikka, finanssipolitiikka, tulopolitiikka, talousteoriat (keynesiläisyys ja monetarismi)
  • Talous ja EU
  • Muut

Merkitkää käsitekarttaan sekä tehtävän otsikko että ajankohta 2023S/8: Inflaatio ja sen vaikutukset kotitalouksissa, 30 p.

Tässä malli (luokassa on paperiversioita):


Ottakaa lopuksi kuva ja palauttakaa palautuskansioon!

Käsitekartat

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Mitä aiheita haluat YH02-opintojaksosta käsiteltävän?

YH02-opintojakson kertausta

Mitä aiheita haluaisit erityisesti kerrattavan?

Valitse YH02-opintojakson sisällöistä yksi asia/aihe/tehtävä, jonka haluat kerrata (esim. oppikirjan sisällysluettelo).

Kirjoita se vastauslaatikkoon.

Aihe/asia/tehtävä?

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

K2019/2: Veroratkaisujen vaikutukset (20 p.)

Vastaa kevään 2019 tehtävä liitteenä olevaan taulukkoon ja palauta palautuskansioon.

K2019/2: Veroratkaisujen vaikutukset (20 p.)

Erittele, millaisia vaikutuksia seuraavilla veroratkaisuilla todennäköisesti olisi Suomen valtiontalouteen, yrityksiin ja kotitalouksiin:

  • Elintarvikkeiden arvonlisäveroa lasketaan.
  • Keskituloisten palkansaajien ansiotuloverotusta kiristetään.
  • Kotitalouksille verotuksessa myönnettävän kotitalousvähennyksen ylärajaa (enimmäismäärää) nostetaan.

Esim.


Liitteenä vastaava taulukko (word).

Liitteet:

K2019/2: Veroratkaisujen vaikutukset (20 p.)

11. Verotus (kopio YH02-opintojakson sivulta)

Verot - yhteiskunnan selkäranka


Oppikirjan s. 80-91.
Tehtävän anto, tee seuraavanlainen tehtävä joko wordilla (jolloin palauta se), tai suoraan palautuskansioon:





Omaksi iloksi/hyödyksi - verotulot:

Paljonko sinä maksat veroja ja mihin veroeurosi käytetään? Katso, miten Suomi käyttää maksamasi verot: Linkki

Lisäharjoitus: Veroprosenttilaskuri (Linkki)

Täytä seuraavat kohdat nettilomakkeessa (suurin osa jää tyhjäksi):

Ansiotulot ja ennakonpidätykset

  • Päätoimen palkat ja luontoisedut 3500 €/kk = 42000€/v

Ansiotuloista tehtävät vähennykset

  • Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut n. 1 %
  • Työeläkemaksut 6,35 %
  • Työttömyysvakuutusmaksut 1,90 %

Pääomatulot

  • Osingot julkisesti noteeratuista yhtiöistä 5000€
  • Muut pääomatulot (esim. vuokrat) 6000€

Pääomatuloista tehtävät vähennykset

  • Ensiasunnon velan korot 2000€

LASKE

Voit tehdä vertailevia laskelmia.

Tehtävien palautus

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

S2021/3: Hyödykkeen hinnanmuodostus

Hyödykkeen hinnanmuodostus


Erittele, mitkä tekijät vaikuttavat seuraavien hyödykkeiden hinnan muodostumiseen:
  • bensiini
  • maaseudulla sijaitseva vapaa-ajan asunto
  • kauraleipä
  • työväen- tai kansalaisopiston järjestämä kurssi


Yritä miettiä jokaisen hyödykkeen (tavara tai palvelu) kohdalta suurimmat sen valmistamiseen vaikuttavat kustannukset.

Tehtävän palautus

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

S2019/3 matalat korot

Matalien korkojen hyötyjä ja haittoja

Korot ovat olleet poikkeuksellisen matalia vuosien 2007–2009 finanssikriisin jälkeen. Pohdi, mitä etuja ja haittoja matalilla koroilla on yksityisten kansalaisten, yritysten ja valtiontalouden kannalta.

Tee itsellesi taulukko, johon on helppo analysoida. Tai lataa esimerkkitaulukko liitteestä. Tunnilla saat taulukon opelta.

Korkojen laskua odotellessa:
https://www.hs.fi/visio/art-2000009785837.html

Liitteet:

S2019t3 matalat korot

K2022/8: Sijoittaminen

Sijoittaminen


Kuvio 8.A esittää Helsingin pörssissä noteerattujen osakkeiden markkina-arvon ja pörssissä käydyn kaupan arvon vuosina 2015–2020. Taulukko 8.B esittää suomalaisten kotitalouksien sijoitusten ja säästöjen jakautumisen kohteittain vuoden 2020 syksyllä.

8.A Kuvio: Helsingin pörssin osakkeiden markkina-arvo


Kuvio 8.A kuvaa Helsingin pörssin osakkeiden markkina-arvon (kuvion vasemmanpuoleinen asteikko) ja vaihdon eli osakkeilla käydyn kaupan (kuvion oikeanpuoleinen asteikko) kuukausittain miljardeina euroina. Lähde: Suomen Pankki. https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/arvopaperitilastot/kuviot/arvopaperit-kuviot-fi/kanta_ja_vaihto_chrt_fi/.
Julkaistu: 16.8.2021. Viitattu: 10.9.2021. Muokkaus: YTL.

8.B Taulukko: Suomalaisten kotitalouksien sijoitukset ja talletukset Suomen Pankin mukaan suomalaisilla kotitalouksilla oli vuoden 2020 kolmannella vuosineljänneksellä sijoituksia ja talletuksia seuraavasti:

Lähde: Suomen Pankki. https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/saastaminen-ja-sijoittaminen/.
Julkaistu: 12.11.2020. Viitattu: 16.1.2021. Muokkaus: YTL.

8.1 Analysoi Helsingin pörssin kehitystä vuosina 2015–2020 kuvion 8.A pohjalta ja esitä syitä kuviossa näkyvään kehitykseen. 8 p.
Eli mitä näet ja miksi näin on?

8.2 Pohdi, miksi suomalaisten kotitalouksien sijoitus- ja talletusratkaisut painottuvat siten kuin taulukosta 8.B nähdään. 8 p.
Eli mitä näet ja miksi näin on?

8.3 Arvioi, mitä kansantalouden näkökulmasta myönteisiä ja kielteisiä piirteitä kuviossa 8.A ja taulukossa 8.B näkyvissä ilmiöissä on. 14 p.

K2020/3: korot ja pörssi

Ohjauskorko ja pörssikurssit. 20 p.


Vuonna 2018 Yhdysvaltojen keskuspankki nosti ohjauskorkoa muutamaan otteeseen. Arvioiden mukaan koron nostot vaikuttivat osaltaan siihen, että Yhdysvalloissa pörssiyhtiöiden osakkeiden hinnat laskivat. Yhdysvalloissa talouskehitys ja työllisyystilanne vuonna 2018 olivat melko hyvät.

Pohdi syitä Yhdysvaltojen keskuspankin ohjauskorkopäätöksiin vuonna 2018 ja sitä, miksi keskuspankin ohjauskoron nostot heijastuivat edellä mainitulla tavalla pörssikursseihin.
  1. Pohdi syitä Yhdysvaltojen keskuspankin ohjauskorkopäätöksiin vuonna 2018.
  2. Miksi keskuspankin ohjauskoron nostot heijastuivat edellä mainitulla tavalla pörssikursseihin?

K2021/3: Inflaatio taloudessa

Inflaatio

Erittele inflaation syitä ja sen vaikutuksia talouteen.


Tee kaksi listaa palatuskansioon:
A. Inflaation syyt
B. Inflaation vaikutukset
C. Etsi HS:n artikkeleita inflaatiosta
  • Pääset lukemaan HS:a näin: Mene Hesarin sivuille (www.hs.fi) ja etene seuraavaa reittiä: Kirjaudu>> Organisaatiot>> Oppilaitoskirjautuminen>> Etsi Kouvolan Yhteislyseo>> Sen jälkeen kirjaudu omilla Wilma-tunnuksillasi. 

Hintojen nousu on iskenyt etenkin pienituloisiin: https://www.hs.fi/talous/art-2000009798954.html 

Apua, apua, elintaso laskee: https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009799827.html 

2021S/8: Ansiotaso- ja reaaliansioindeksin vuosimuutoksia, aineisto 30p

Ansiotaso- ja reaaliansioindeksin vuosimuutoksia


8.1 Erittele ansiotaso- ja reaaliansioindeksin vuosi-muutoksia, palkansaajien ansiotasoindeksin kehitystä ja kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiotasoa vuonna 2018. Pohdi, mitkä tekijät selittävät ansiotaso- ja reaaliansioindeksin kehityksen eroa ja työnantajasektori- ja sukupuolikohtaisia eroja aineistoissa 8.A, 8.B ja 8.C. 18 p.
HUOM! Kerro jokaisesta kuviosta jotakin!

Eli vastaa 8.1
A: Erittele kahden ensimmäisen kuvion muutoksia.
B: Miksi näin on (kaikki aineistot)





8.2 Pohdi, miten kuvioiden 8.A ja 8.B kuvaajat ja tilastossa 8.C annetut luvut kehittyvät vuoteen 2025 mennessä. Perustele, millainen kehitys näissä suhteissa olisi yhteiskunnan ja talouden kannalta suotavaa. 12 p.

K2017/2: Kiista työehtosopimuksista

Kiista työehtosopimuksista


Työmarkkinajärjestöt ja poliittiset päättäjät ovat viime vuosina keskustelleet paljon siitä, miten työehtojen määräytymisestä tulisi sopia. Työntekijäjärjestöt ovat katsoneet, että työehdoista tulee sopia työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kesken niin, että työehdot sovitaan tietyn alan kaikkia työpaikkoja sitovasti. Työnantajajärjestöt taas ovat pitäneet tärkeänä, että palkoista ja työehdoista sovitaan paljolti paikallisesti ja niistä voidaan joustaa työpaikkakohtaisesti tilanteen niin vaatiessa.

Selitä, miksi työntekijäjärjestöt ja työnantajajärjestöt ajavat eri vaihtoehtoja, ja pohdi, mitä etuja ja heikkouksia vaihtoehdoilla on kansantalouden kannalta.

S2018/2: Kuntien talousvaikeudet (20 p.)

Kuntatalous

Monilla kunnilla Suomessa on ollut viime vuosina taloudellisia vaikeuksia. Erittele, mitä syitä vaikeuksien taustalla on, ja pohdi, millaisin keinoin talousvaikeuksissa kamppailevat kunnat voivat yrittää kohentaa talouttaan.
Mitä etuja ja ongelmia eri keinoissa on?

Huom!
  1. Ensin mahdollisimman monia keinoja (realistisia).
  2. Sitten niiden edut ja ongelmat.

Liitteet:

Taulukko

2018K/7: Kotitalouksien kulutusmenot

Kotitalouksien kulutusmenot


Kuvio (aineisto 7.A) esittää yksityisten kulutusmenojen rakenteen muutoksen Suomessa vuosina 1975–2014. Luvut kertovat, kuinka monta prosenttia kotitalouksien menoista käytettiin eri tarkoituksiin.


(Muokkaus: YTL). Lähde: EK, Tilastokeskuksen aineistojen pohjalta. Viitattu 15.11.2017.

7.1. Minkä kulutusmenojen suhteellinen osuus kasvoi vuosina 1975–2014, minkä taas pieneni? (4 p.)

7.2. Erittele, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet kuviossa (aineisto 7.A) näkyvään kehitykseen. (10 p.)

7.3. Pohdi, miksi seuraavien kotitaloustyyppien kulutusmenojen rakenteet yleensä poikkeavat toisistaan:
  • kahden nuoren aikuisen ja alle kouluikäisen lapsen kotitalous
  • kahden työssäkäyvän keski-ikäisen kaupunkilaisen kotitalous
  • yhden hengen eläkeläistalous (16 p.)

K2019/8: Kotitalouksien velkaantuneisuus

Kotitalouksien velkaantuneisuus


8.1 Tarkastele kuvioiden (aineistot 8.A ja 8.B) pohjalta kotitalouksien velkakehityksen olennaisia piirteitä. (10 p.)


Lähde: findikaattori.fi/Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2017.




8.2 Pohdi, mitkä tekijät selittävät kuvioissa (aineistot 8.A ja 8.B) näkyvää kehitystä 2000-luvulla. (10 p.)
  1. asuntoluotot?
  2. kulutusluotot?


8.3 Arvioi, miten Suomen hallitus voi vaikuttaa kotitalouksien velkakehitykseen. (10 p.)

2020K/8: Julkisen sektorin alijäämä ja velka

2020K/8: Julkisen sektorin alijäämä ja velka



Kuvio 8. A kertoo Suomen julkisen sektorin yli- ja alijäämän ja velan prosentteina suhteessa Suomen bruttokansantuotteeseen vuosina 1985–2017 ja kuvion laatimishetken ennusteen niistä vuoteen 2020 asti. Videokatkelmassa 8. B talousasiantuntijat tarkastelevat 13.2.2014 Suomen valtion budjetin tasapainottamisen eri keinoja vuoden 2014 tilanteessa.

8.1. Erittele, miten julkisen sektorin yli- ja alijäämä ja velka kuvion 8. A mukaan kehittyivät Suomessa vuosina 1985–2017 ja mitkä tekijät selittävät tuota kehitystä. 8 p. Eli:
  1. Kerro havaintoja
  2. Kerro syitä näille havainnoille



Lähde: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA. www.etla.fi/kultap/valik/kp12.html. Viitattu: 6.2.2019. Muokkaus: YTL.

8.2. Pohdi, mitä vaikeuksia talouskehityksen ennustamisessa on ja miten osuvalta kuvion 8. A ennuste vuosien 2018–2020 kehityksestä nykyhetken näkökulmasta vaikuttaa. 8 p.


8.3. Vertaile videokatkelmassa 8. B esiintyvien asiantuntijoiden käsityksiä valtiontalouden sopeuttamiskeinoista, ja arvioi yleisesti eri keinojen etuja ja haittoja valtiontalouden ja kotitalouksien kannalta. 14 p. Eli mitä mieltä ovat:
  • Seija Ilmakunnas (Palkansaajien tutkimuslaitos)
  • Pasi Holm (Pellervon taloustutkimus)
  • Juhani Vartiainen (VATT)

https://www.ruutu.fi/video/980372

S2018/8: Suomen julkisen sektorin alijäämä (30 p.)

Julkinen sektori ja sen ongelmat


Kuvio (aineisto 8.A) kertoo Suomen julkisen sektorin alijäämän ja velan prosentteina maan bruttokansantuotteesta vuosina 1985–2016.


Kuvio (aineisto 8.B) kertoo Euroopan unionin jäsenmaiden julkisen velan vuonna 2014 prosentteina maiden bruttokansantuotteesta.
Kuvion oikean laidan värjätty alue on kuvion laatimisajankohdan ennuste. Termi alijäämä selitteessä tarkoittaa yleisesti jäämää (ali- tai ylijäämää).


8.1 Miten julkisen sektorin alijäämä, ylijäämä ja velka ovat kehittyneet kuvion (aineisto 8.A) osoittamana ajanjaksona? (8 p.)

Kuvion oikean laidan värjätty alue on kuvion laatimisajankohdan ennuste. Termi alijäämä selitteessä tarkoittaa yleisesti jäämää (ali- tai ylijäämää). Lähde: ETLA/Tilastokeskus. www.tilastokeskus.fi. Viitattu 19.4.2016.

8.2 Miten julkisen sektorin alijäämää Suomessa voidaan pyrkiä pienentämään, ja minkälaisia vaikutuksia eri keinoilla on kotitalouksien kannalta? (12 p.)

8.3 Arvioi Suomen julkisen talouden haasteita suhteessa Euroopan unionin maihin. Hyödynnä kuvioita (aineistot 8.A ja 8.B) vastauksessasi. (10 p.)


EDP (Excessive Deficit Procedure) on julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka nimellisarvoisena. Siihen luetaan julkisyhteisöjen kansantalouden muilta sektoreilta ja ulkomailta saamat joukkovelkakirjalainat, lyhytaikaiset velkapaperit, lyhyt- ja pitkäaikaiset lainat sekä talletukset.
Lähde: Veronmaksajain Keskusliitto ry. www.veronmaksajat.fi. Viitattu 19.4.2016.


Vastaa palautuskansioon suoraan "Palauta merkintä", kaikki kohdat samalla kertaa (lyhyesti, luettelo).

S2020/8: Kuntatalous 8.3

Kuntatalous

8.3. Vuonna 2018 kaksi kolmasosaa Suomen kunnista teki alijäämäisen tuloksen.
Laadi kuvioita 8. C ja 8. D hyödyntäen tällaisten kuntien päättäjille suunnattu muistio, jossa eritellään kuntataloutta vahvistavien eri toimenpiteiden etuja ja heikkouksia.

Laadi kunnalle (esim. Kouvola) toimenpideohjelma, jossa ehdotat toimia, joilla kunnan talous saadaan tasapainoon.
1. Tee lista erilaisista keinoista.
2. Erittele jokaisen keinon hyviä ja huonoja puolia.


Liitteenä esimerkkitaulukko.

Liitteet:

Taulukko

S2020/8: Kuntatalous 30 p

Kuntatalous

Suomen Kuntaliitto ja Veronmaksajain Keskusliitto ovat yhteiskunnallisia etujärjestöjä, joiden toiminnan tavoitteita on esitelty tekstikatkelmissa 8. A ja 8. B. Kuvioissa 8. C ja 8. D on Suomen Kuntaliitolta peräisin olevia tietoaineistoja, jotka on julkaistu Veronmaksajain Keskusliiton verkkosivuilla. Niissä on kuvattu kuntien ja kuntayhtymien keskeiset tuloerät vuonna 2019 miljardeina euroina (kuvion laatimisajan ennuste) ja keskimääräisen kunnallisveroprosentin (%) kehitys Suomessa vuosina 1980–2019 sekä Manner-Suomen korkeimmat ja matalimmat kunnallisveroprosentit samoina vuosina.

8.1. Pohdi tekstikatkelmia 8. A ja 8. B hyödyntäen, mitä lähdekriittisiä näkökohtia on syytä ottaa huomioon, kun luetaan Kuntaliiton ja Veronmaksajain Keskusliiton tarjoamaa kuvioiden 8. C ja 8. D kaltaista informaatiota kuntien taloudesta. 6 p.
  1. A Tekstikatkelma: Veronmaksajain Keskusliiton esittely

Veronmaksajain Keskusliiton verkkosivuilla liitosta kerrotaan seuraavasti: Veronmaksajain Keskusliitto (Veronmaksajat) on kotitalouksien, yritysten ja yhteisöjen riippumaton järjestö. Liitto neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä elämäntilanteissa, ajaa kohtuullista verotusta sekä puolustaa kansalaisten oikeusturvaa verotuskysymyksissä.

Lähde: Veronmaksajain Keskusliitto.

  1. B Tekstikatkelma: Suomen Kuntaliiton esittely

Suomen Kuntaliiton verkkosivuilla liittoa luonnehditaan seuraavasti: Suomen Kuntaliitto on kuntasektorin edunvalvoja, kehittäjäkumppani sekä asiantuntija- ja tietopalvelujen tarjoaja. Kuntaliiton jäseniä ovat Suomen kunnat ja kaupungit. Toiminnassamme ovat mukana myös maakuntien liitot, sairaanhoitopiirit, muut kuntayhtymät sekä kuntataustaiset osakeyhtiöt.

Lähde: Suomen Kuntaliitto.


8.2. Erittele kuviossa 8. C näkyvää kunnallisveroprosenttien kehitystä ja pohdi syitä siihen, miksi kunnallisvero% suuruudessa on eroja kuntien välillä. 10 p. HUOM! TÄSSÄ ON YTL:n VIRHE. TARVITSEE KATSOA KUVIOTA 8.D! (alin kuvio)

8. C Kuvio: Kuntien ja kuntayhtymien keskeiset tuloerät vuonna 2019 (ennuste), mrd. euroa


Lähde: Kuntaliitto. Veronmaksajain Keskusliitto. https://www.veronmaksajat.fi/globalassets/ajankohtaista/lehdistotiedotteet/verotietoa_84_nettiin.pdf. Viitattu: 27.9.2019. Muokkaus: YTL

8. D Kuvio: Keskimääräinen kunnallisveroprosentti Suomessa ja Manner-Suomen kunnallisveroprosenttien
vaihteluväli 1980–2019

Lähde: Kuntaliitto. Veronmaksajain Keskusliitto. https://www.veronmaksajat.fi/globalassets/ajankohtaista/lehdistotiedotteet/verotietoa_84_nettiin.pdf. Viitattu: 27.9.2019. Muokkaus: YTL

8.3. Vuonna 2018 kaksi kolmasosaa Suomen kunnista teki alijäämäisen tuloksen. Laadi kuvioita 8. C ja 8. D hyödyntäen tällaisten kuntien päättäjille suunnattu muistio, jossa eritellään kuntataloutta vahvistavien eri toimenpiteiden etuja ja heikkouksia. 14 p.

2022K/3: Yrityksen perustaminen 20p ja 2017K/6: Erilaiset yritysmuodot

Yritykset


2022K/3: Yrityksen perustaminen20 p.
Erittele, mitä seikkoja yrittäjän on otettava huomioon yritystä perustaessaan.
  1. Eli tee yksinkertainen luettelo asioista
  2. Selitä laajemmin, mitä tarkoittavat


2017K/6: Erilaiset yritysmuodot

Määrittele lyhyesti seuraavat yritysmuodot ja anna perusteltuja esimerkkejä kuhunkin yritysmuotoon soveltuvasta yritystoiminnasta.

a) toiminimi (4 p.)

b) avoin yhtiö (4 p.)

c) kommandiittiyhtiö (4 p.)

d )osakeyhtiö (4 p.)

e) osuuskunta (4 p.)

S2017/2: Jakamistalous

S2017/2: Jakamistalous

Jakamistaloudessa kansalaiset lainaavat omistamiaan resursseja, kuten työvälineitä, vastavuoroisesti toistensa käyttöön tai vaihtavat keskenään palveluita. Viime aikoina jakamistaloudeksi on myös alettu nimittää liiketoimintaa, jossa liikeyritys omistaa palvelunjakoalustan ja yhdistää sen avulla palvelua ei-ammattimaisesti tarjoavat henkilöt palvelun ostajiin. Ostajat maksavat tällöin palvelusta rahalla. Tällaisia yrityksiä ovat muiden muassa taksipalvelua välittävä Uber ja lyhytaikaista majoitusta välittävä Airbnb. Liiketoimintamalli on herättänyt runsaasti julkista keskustelua niin puolesta kuin vastaan. Pohdi, millaisia etuja ja heikkouksia jakamistaloudella ja sen liiketoiminnallisilla sovelluksilla on. Tarkastele asiaa yksityisen palvelun tarjoajan ja ostajan sekä kansantalouden näkökulmasta.

Erittele liitteenä olevaan taulukkoon ja palauta palautuskansioon.

Liitteet:

S2017/2 Jakamistalous

K2020/2: EU-maiden talouserot

Euroopan maiden taloudellinen eriarvoisuus. 20 p.

2.1. Tarkastele kartan 2. A perusteella, miten Euroopan maat poikkeavat kotitalouksien mediaaninettotuloiltaan toisistaan, ja pohdi, mistä nämä erot johtuvat. 8 p.


2.2. Miten Euroopan unioni pyrkii vaikuttamaan jäsenmaidensa väliseen ja niiden sisäiseen taloudelliseen eriarvoisuuteen? 12 p.