YH01
Minkä asian haluat kerrata?
YH01-asia?
Valitse opintojakson sisällöistä yksi asia, jonka haluat kerrata (esim. oppikirjan sisällysluettelo).
Kirjoita se vastauslaatikkoon.
Vastaus
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Käsitekartta YH01-opintojakson YO-kysymyksistä ja aiheista
Käsitekartta YH:n YO-kysymyksistä ja aiheista
Pienryhmissä:Tutustukaa aikaisempien YO-kokeiden YH01-opintojakson kysymyksiin (K2018 - S2023).
Tehkää käsitekartta, johon jäsentelette vuosien 2018-2023 kysymykset samojen kategorioiden/aihepiirien alle:
Kategoriat ovat:
- Hyvä yhteiskunta
- Muutokset väestössä
- Hyvinvointivaltio
- Politiikka
- Valta ja vaikuttaminen
- Poliittinen päätöksenteko
- Muut (jos ei sovi oikein mihinkään edellisistä)
Merkitkää käsitekarttaan sekä tehtävän otsikko että ajankohta, esim. YH2018S: 1. Suhteelliset ja enemmistövaalit
Ottakaa lopuksi kuva ja palauttakaa palautuskansioon!
Käsitekartat
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
YH01 aiheet (ja kysymykset)?
Mitä kerrataan?
Valitkaa edellisen tehtävän perusteella, mitä haluatte kerrattavan?
- Tehkää kolme (tärkeimmän) kohdan luettelo, mitä asioita haluatte kerrattavan opintojaksosta YH01.
- Yksi 20 pisteen tehtävä
- Yksi 30 pisteen tehtävä
Vastaukset
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
7.12.2023 1. Tehtävä: Esseeharjoitus "K2017/1 (presidentin valinta)" 20p - OSA1
Presidentin valinta
Miten perustuslain mukaan Suomen tasavallan presidentti valitaan?
Kirjoita aiheesta n. 300-500 sanan mittainen essee, aikaa n. 30 min.). Voit käyttää apunasi YH01-opintojakson kirjaa esim. faktojen tarkistamiseen tai pikakertaukseen.
Tehtävän palautus
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
7.12.2023 1. Tehtävä: Esseeharjoitus "K2017/1 (presidentin valinta)" 20p - OSA2
Presidentin valinta
I. Esseen palautuksen jälkeen.
- Kirjaudu ChatGPT:n https://chat.openai.com/auth/login
- Pyydä vastausta kirjoittamasi esseen aiheeseen otsikolla: Kirjoita n. 300 sanan mittainen essee otsikolla "Miten perustuslain mukaan Suomen tasavallan presidentti valitaan?"
- Send a message
- Vertaile omaa kirjoitustasi ChatGPT:n antamaan vastaukseen.
- Kumpi oli parempi, mitä yhtäläisyyttä ja erilaisuutta on sinun esseesi ja ChatGPT:n välillä. Minkä pistemäärän antaisit itsellesi (0-20), kun pidät mallivastauksena/vertailukohteena ChatGPT:ä.
II. Lopuksi pyydä ChatGPT:tä arvioimaan työtäsi. Kirjoita ChatGPT:en alla oleva teksti:
Arvioi alla oleva esseevastaus. Arviointiasteikko on 0-20 pistettä. 0 on huonoin, 20 on paras vastaus.
Vastaus on essee lukion yhteiskuntaopin kurssin "Suomalainen yhteiskunta" ylioppilaskokeeseen.
Anna vastauksen pistemäärä (0-20) sekä lyhyt, noin kahden lauseen pituinen sanallinen arvio vastauksesta.
Kysymys eli tehtävänanto kuuluu: "Tasavallan presidentin valinta (20 p.). Miten perustuslain mukaan Suomen tasavallan presidentti valitaan? "
Vastaus, joka sinun pitää arvioida on tässä: Kopioi oma esseesi tähän!
Pistemäärä, jonka antaisit itsellesi
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
K2017t1 Presidentin valinta
Ma 11.12.2023 - 2020S Tehtävä 1 "Eduskunnan ja hallituksen välinen vallanjako Suomessa".
Eduskunnan ja hallituksen välinen vallanjako Suomessa
Tarkastele eduskunnan ja hallituksen (valtioneuvosto) välistä vallanjakoa Suomessa.
1. Miten ja mistä aloitat? -> Miten vallanjako on Suomessa järjestetty perustuslain mukaan.
2. Miten "tarkastelet"? -> Mitkä ovat otsikon toimielinten tehtävät, mistä saavat "mandaatin" (oikeutuksen tehtävälleen)?
3. Miten päättäisit? -> Miten toimii, onko ristiriitoja, mitä hyvää, mitä huonoa (kritiikkiä, konkretiaa)?
Vastaushahmotelman palautus
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
S2020t1 Eduskunnan ja hallituksen välinen vallanjako Suomessa
Ti 12.12.2023 - 2021K/1: Kansanedustajan tehtävät
Kansanedustajan tehtävät
Eduskunnan verkkosivuilla otsikon ”Kansanedustajan työ ja tehtävä” alla todetaan seuraavasti: ”Kansanedustaja on lainsäätäjä, yhteiskunnallinen vaikuttaja, alueensa edusmies ja kansainvälinen toimija.”
→Erittele, miten kansanedustajat käytännössä toteuttavat näitä neljää perustehtäväänsä.K202t1 Kansanedustajan tehtävät
Ti 12.12.2023 - 2019S/1: lainsäädäntöprosessi ja 2020K/1: Perustuslakien säätäminen
2019S/1, lainsäädäntöprosessi:
Selitä lainsäätämisprosessin vaiheet, kun kyseessä ovat muut kuin perustuslakeina säädettävät lait.
2020K/1, Perustuslakien säätäminen:
Miten perustuslait säädetään, ja mikä on perustuslakivaliokunnan tehtävä osana lainsäädäntöprosessia?
Ti 12.12.2023 - 2021S/1: Hallituksen muodostaminen?
Hallituksen muodostamistavat 20 p.
Suomalaisessa monipuoluejärjestelmässä kaikki hallituskoalitiot ovat periaatteessa mahdollisia. Joissakin monipuoluejärjestelmän maissa hallitusvallan jakavat vaaleissa enemmistön saaneeseen yhteisrintamaan (vasemmistoblokki tai oikeistoblokki) kuuluvat puolueet.
Erittele, mitä hyviä ja huonoja puolia suomalaiseen hallituksen muodostamisen tapaan ja toisaalta yhteisrintamaan (blokkipolitiikkaan) perustuvaan hallituksen muodostamisen tapaan liittyy.
Lisäksi opettele, miten hallitus muodostetaan.
Liitteenä tehtävämoniste!
Hallituksen muodostaminen.doc
S2021t1 Hallituksen muodostaminen
K2019/1: puoluekuri
Puoluekuri
Selitä esimerkin avulla, mitä puoluekurilla tarkoitetaan, ja pohdi, millaisia positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia puoluekurilla on suomalaiseen poliittiseen päätöksentekoon.K2019t1 Puoluekuri
Ti 12.12.2023 - 2020S/7 Puolueiden vaalimenestys eri alueilla ja eri väestöryhmissä (30p)
Puolueiden vaalimenestys eri alueilla ja eri väestöryhmissä
Keväällä 2019 Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit. Taulukko 7. A kertoo vaaleissa suurimman kannatuksen saaneiden viiden puolueen ääniosuudet täysinä prosentteina (%) erityyppisillä äänestysalueilla ja koko maassa. Alueet on eroteltu väestön tulotason ja eläkeikäisen väestön osuuden mukaan sekä sen mukaan, onko alueella kaupunkimaista, taajama- vai haja-asutusta.
7.1. Vertaile taulukon 7. A pohjalta puolueita keskenään sen suhteen, miten ne menestyivät erityyppisillä äänestysalueilla, ja pohdi syitä niiden vaalimenestyksen alueellisiin eroihin ja yhtäläisyyksiin. 20 p.
7.2. Väitetään, että äänestäjien poliittiset kannat liittyvät nykyisin paljolti arvo- ja identiteettikysymyksiin, kun ne aikaisemmin liittyivät etenkin taloudellisiin kysymyksiin. Arvioi väitteen osuvuutta taulukon 7. A pohjalta. 10 p.
Vastaa:
1. Vertaile miten puolueet menestyivät erityyppisillä äänestysalueilla.
2. Pohdi syitä niiden vaalimenestyksen alueellisiin eroihin ja yhtäläisyyksiin.
1. Vertaile miten puolueet menestyivät erityyppisillä äänestysalueilla. 2. Pohdi syitä niiden vaalimenestyksen alueellisiin eroihin ja yhtäläisyyksiin.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
2020St7 Puolueiden vaalimenestys eri alueilla ja eri vaestoryhmissa
T1 12.12.2023 - K2023/7: Demokratian tila maailmassa
Demokratian tila maailmassa 30 p.
Kuviossa 7.A on kuvattu erilaisten hallintotyyppien aseman muutosta maailmanlaajuisesti vuosina 1972–2020 ja kuviossa 7.B liberaalin demokratian tilannetta maailmassa vuonna 2020.
7.1 Erittele kuvioiden 7.A ja 7.B perusteella, miten demokraattisesti hallittujen ja autoritaarisesti hallittujen maiden lukumäärä ja osuus maailman väestöstä muuttui vuosina 1972–2020 ja miltä liberaalin demokratiantilanne näytti vuonna 2020. 14 p.
7.2 Esitä perusteltu arviosi liberaalin demokratian tulevaisuudesta seuraavien 20 vuoden aikana. 16 p.
Vastaus kohtaa 7.1
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
K2023/7: Demokratian tila maailmassa
To 14.12.2023 - Demokratian muodot (2020K/7)
7. Demokratian muodot. 30 p.
7.1.Tarkastele, minkälaista demokratiakäsitystä Victor Orbán videokatkelman 7. A perusteella edustaa ja miten hän sitä videokatkelmassa perustelee. 12 p.
7.2.Vertaile Victor Orbánin demokratiakäsitystä liberaaliin demokratiakäsitykseen ja pohdi, mitä riskejä Orbánin demokratiamalliin liittyy. 18 p.
7. A Videokatkelma: Viktor Orbánin esiintymisiä:
https://www.youtube.com/watch?v=0LdG7CSv8No
Vastaa lyhyesti (esim. luettelo) kohtaan 7.1.
Vastaus kohtaan 7.1
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
K2020t7Demokratianmuodot
To 14.12.2023 - S2020/3: Syntyvyys Suomessa
Syntyvyys Suomessa
Kun syntyneiden määrä suhteutetaan synnytysikäisiin naisiin, voidaan tarkastella syntyvyyttä. Syntyvyyden mittaamisessa käytetään yleisesti kokonaishedelmällisyyslukua, joka kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla. Kuvio 3. A kuvaa kokonaishedelmällisyysluvun muutoksia Suomessa vuosina 1900–2018.
3.1. Tarkastele syitä kuvion 3. A osoittamaan kehitykseen Suomessa. 10 p.
3.2. Pohdi, mitä yhteiskunnallisia seurauksia 2010-luvun aikana tapahtuneella syntyvyyden laskulla on. 10 p.
Kuvio 3.A: Kokonaishedelmällisyysluku Suomessa vuosina 1900–2018
Vastaa kahtena luettelona havaintosi kuviosta ja syyt sekä pohtimasi seuraukset ilmiöstä:
3.1 Havainnot kuviosta ja syyt
3.2 Mitä seurauksia
Palauta tähän yhtenäisenä vastauksena sekä 3.1 ja 3.2
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
S2020t3 Syntyvyys Suomessa
To 14.12.2023 - 2019K/7 Tuloerot ja työttömien oikeudet (30p)
Tuloerot ja työttömien oikeudet (30p)
Vuosina 2011–2015 tehdyssä tutkimuksessa 16–25-vuotiailta suomalaisilta kysyttiin heidän käsityksiään tuloeroista ja työttömien oikeuksista. Taulukot (aineistot 7.A ja 7.B) kertovat vastaajien suhtautumisen kahteen väittämään. Vastaajat on eroteltu taulukoissa sen mukaan, minkä he ilmoittivat suosikkipuolueekseen.
7.1 Vertaile taulukkojen (aineistot 7.A ja 7.B) pohjalta, millaisia eroja eri puolueita kannattavilla nuorilla aikuisilla on suhtautumisessaan esitettyihin väittämiin. (14 p.)
7.2 Pohdi, millaiset tekijät selittävät eroja eri puolueita kannattavien nuorten aikuisten suhtautumisessa taulukoissa (aineistot 7.A ja 7.B) esitettyihin väittämiin. (16 p.)
Vastaa: 7.1 Havainnot taulukosta ja 7.2 Mitä syitä (luetteloa molemmista)
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
2019Kt7 Tuloerot ja työttömien oikeudet
To 14.12. - S2019/4: Sosiaalinen liikkuvuus
Sosiaalinen liikkuvuus
Taulukossa (aineisto 4.A) on kuvattu suomalaisten 32–36-vuotiaiden miesten ja naisten tulojen sekä heidän lapsuudenkotinsa tulojen välisiä yhteyksiä.
4.A Taulukko: Tuloluokasta toiseen siirtyminen desiiliryhmittäin (= 10 % joukosta) 32–36-vuotiaiden vuosina 1976–1978 syntyneiden miesten ja naisten keskuudessa
Tiedot on esitetty kymmenyksittäin, tulotasokymmenykset 4–7 on tiivistetty yhteen luokkaan. Lähde: Outi Sirniö, Constrained life chances: Intergenerational transmission of income in Finland. Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitiete iden laitos 2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978 951 51 1098 5. Viitattu 17.9.2018. Käännös ja muokkaus: YTL.
4.1 Erittele taulukon (aineisto 4.A) perusteella, millaisia keskeisiä yhteyksiä lapsuudenkodin tulojen ja henkilöiden myöhempien tulojen välillä on. (8 p.)
4.2 Pohdi, mitkä tekijät selittävät lapsuudenkodin tulojen ja henkilöiden myöhempien tulojen välisiä yhteyksiä. (12 p.)
Vastaa molemmat luettelo palautuskansioon eli: 4.1 Havinnot taulukosta ja 4.2 Mikä selittää havaintojasi?
Vastaa tähän 4.1 ja 4.2
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
S2019t4 Sosiaalinen liikkuvuus
K2021/7 Asuntopolitiikka
7. Asuntopolitiikka 30 p.
Kuviossa 7.A on tietoja asuntojen hintakehityksestä ja kuviossa 7.B omistusasunnossa asuvien asuntokuntien määrästä Suomessa 2000-luvun ensimmäisellä ja toisella vuosikymmenellä.
Lähde: @JuhanaBrotherus (Juhana Brotherus). Twitter-mikroblogipalvelu. Tviitti. Julkaistu: 1.3.2019. Viitattu: 3.2.2020. JuhanaBrotherus toimii pääekonomistina Suomen Hypoteekkiyhdistyksessä.
7.B Kuvio: Omistusasunnossa asuvat asuntokunnat vanhimman henkilön iän mukaan vuosina 2008 ja 2018 (osuus prosentteina saman ikäryhmän asuntokunnista)
Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT). Tilastokeskus. Asunnot ja asuinolot [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-6745. Yleiskatsaus 2018. http://www.stat.fi/til/asas/2018/01/asas_2018_01_2019-10-10_tie_002_fi.html. Viitattu: 3.2.2020.
7.1 Analysoi kuvioiden 7.A ja 7.B havainnollistaman kehityksen päälinjoja ja pohdi kehityksen syitä. 8 p.
7.2 Mitä seurauksia kuvioiden 7.A ja 7.B esittämällä kehityskululla on yhteiskunnalle ja yksilölle? 14 p.
7.3 Esitä arviosi asuntojen hintakehityksestä ja omistusasunnossa asuvien määrän kehityksestä 2020-luvulla. Perustele vastauksesi. 8 p.
Liitteet:
S2022 tehtävä 7. Kuntavaalit 2021 30 p
Kuntavaalit 2021
7.1 Vuoden 2021 kuntavaaleissa koko maan äänestysprosentin keskiarvo jäi alhaisimmaksi sitten vuoden 1945. 16 p.
1. Kuvaa, miten alueellinen äänestysaktiivisuus vaihteli pääpiirteissään vuoden 2021 kuntavaaleissa.
2. Pohdi, mitkä seikat yleensä vaikuttavat äänestysaktiivisuuteen kuntavaaleissa. Hyödynnä vastauksessasi kuviota 7.A.
1. Vertaile esittämistapojen antamaa kuvaa kuntavaalien 2021 tuloksesta. Hyödynnä vastauksessasi kuviota 7.B.
Vastaus 7.2
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
2021S/7: Eri väestöryhmien äänestysaktiivisuuden eroja (30p)
7. Eri väestöryhmien äänestysaktiivisuuden eroja 30 p.
Kuviot 7.A ja 7.B liittyvät kansalaisten äänestyskäyttäytymiseen Suomen eduskuntavaaleissa.
7.1 Tarkastele vuoden 2015 eduskuntavaalien äänestysaktiivisuutta kuvioiden 7.A ja 7.B pohjalta ja pohdi, mitkä syyt selittävät väestöryhmien välisiä eroja äänestysaktiivisuudessa. Pohdi myös, miksi näitä eroja voidaan pitää ongelmana. 18 p.
7.A Kuvio: Äänestysaktiivisuus vuoden 2015 eduskuntavaaleissa tulotason mukaan (%)
Eri tulokymmenyksiä edustavien äänioikeutettujen äänestysaktiivisuus vuoden 2015 eduskuntavaaleissa prosentteina (%). Tulokymmenys 1 on suurituloisin ja tulokymmenys 10 pienituloisin äänioikeutettujenkymmenesosa.
Lähde: Anu Kantola, Hanna Wass, Hannu Lahtinen, Johanna Peltoniemi, Tuomas Heikkilä. Vaalinavigaattori. Kansalaisuuden kuilutja kuplat -tutkimushanke (BIBU). https://www.aka.fi/globalassets/3-stn/1-strateginen-tutkimus/tiedonkayttajalle/politiikkasuositukset/politiikkasuositukset/19_03_vaalinavigaattori_mista_loytyy_kayttamattomia_aania.pdf. Julkaistu: 2019. Viitattu: 14.10.2020
7.B Kuvio: Äänestysaktiivisuus vuoden 2015 eduskuntavaaleissa sukupuolen ja iän mukaan (%)
Mies- ja naispuolisten 18–90-vuotiaiden äänioikeutettujen äänestysaktiivisuus vuoden 2015eduskuntavaaleissa prosentteina (%) kunkin ikäluokan äänioikeutetuista miehistä ja naisista.
Lähde: Anu Kantola, Hanna Wass, Hannu Lahtinen, Johanna Peltoniemi, Tuomas Heikkilä. Vaalinavigaattori. Kansalaisuuden kuilut
ja kuplat -tutkimushanke (BIBU). https://www.aka.fi/globalassets/3-stn/1-strateginen-tutkimus/tiedonkayttajalle/politiikkasuositukset/politiikkasuositukset/19_03_vaalinavigaattori_mista_loytyy_kayttamattomia_aania.pdf. Julkaistu: 2019. Viitattu: 14.10.2020.
7.2 Laadi perusteltu ehdotus toimenpideohjelmaksi, jolla äänestysaktiivisuus Suomessa lisääntyisi nykyisestä. 12 p.
2022K/7: Keskiluokka (30p)
Keskiluokka (30p)
Kuviossa 7.A on esitetty, kuinka eri tuloluokkiin tilastoitujen henkilöiden määrä tuhansina muuttui Suomessa vuosina 1995–2016. Kuviossa on eroteltu työlliset, työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat.
7.A Kuvio: Keskiluokan koon muutos vuosina 1995–2016
Lähde: Ilkka Haavisto. Vankistuva keskiluokka. EVA analyysi 63. https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2018/05/eva_analyysi_no_63.pdf. Julkaistu: 29.5.2018. Viitattu: 1.2.2021. Muokkaus: YTL
7.1 Analysoi kuvion 7.A pohjalta:
a) miten eri tuloluokkien koko muuttui vuosina 1995–2016
b) mitä syitä muutosten taustalla on ollut.
Kuviossa 7.B on esitetty, kuinka suuri prosenttiosuus 15 vuotta täyttäneistä miehistä ja naisista Suomessa katsoi kuuluvansa mihinkin yhteiskuntaluokkaan vuosina 2002 ja 2017. Taulukossa luokat on eroteltu seuraavasti: alaluokka, työväenluokka, alempi keskiluokka, keskiluokka, ylempi keskiluokka, yläluokka, ei mikään näistä.
7.B Kuvio: Yhteiskuntaluokkaan tai -ryhmään samastuminen
Lähde: Tilastokeskus. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/356908d5-df8a-46b1-926f-325ca83ef9f2. Julkaistu: 30.8.2018. Viitattu: 1.2.2021. Muokkaus: YTL.
7.2 Pohdi, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, mihin yhteiskuntaluokkaan ihminen katsoo kuuluvansa, ja erittele kuvion 7.B perusteella, miten suomalaisten samastuminen eri yhteiskuntaluokkiin muuttui vuosina 2002–2017. 10 p.
7.3 Arvioi, mitä myönteistä ja kielteistä kuvioiden 7.A ja 7.B esittämässä kehityksessä voi olla yhteiskunnalliselta kannalta. 10 p
Vaaliharjoituksia
S2018/1(vaalit):
- a) Selosta, miten suhteelliset vaalit ja enemmistövaalit eroavat vaalijärjestelminä toisistaan.
- b) Erittele, mitä etuja ja heikkouksia niillä on toisiinsa verrattuna.
2018S/9: Eduskuntapuolueiden ääniosuus vuoden 2015 eduskuntavaaleissa vaalipiireittäin (aineistona taulukko)
9. Eduskuntapuolueiden ääniosuus vuoden 2015 eduskuntavaaleissa vaalipiireittäin (30 p.)Taulukossa (aineisto 9.A) on suurimpien eduskuntapuolueiden ääniosuus prosentteina eräissä vaalipiireissä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.
9.1 Miten Vasemmistoliiton ja Vihreän liiton kannatus vaihteli vaalipiireittäin (aineisto 9.A)? (4 p.)
9.2 Vertaile eri vaalipiirien vaalitulosten olennaisia piirteitä (aineisto 9.A). (8 p.)
9.3 Pohdi syitä puolueiden vaalimenestyksen alueellisiin eroihin vuoden 2015 vaaleissa. (10 p.)
9.4 Esitä perusteltu arvio väitteestä, että Suomi on jakautunut puoluepoliittisesti kahtia. (8 p.)
Tehtävä liitteenä.
Liitteet:
Populismi ja politiikka
S2020/9. Populismi ja politiikka 30 p.
Tekstikatkelmassa 9. A tarkastellaan populismia poliittista elämää muovaavana ilmiönä.
9.1. Erittele, miten tekstikatkelmassa 9. A luonnehditut populismin piirteet ovat ilmenneet viime vuosina Suomessa ja kansainvälisessä politiikassa. 14 p.
9.2. Mitkä seikat puhuvat tekstikatkelmassa 9. A hahmoteltuja tulevaisuuden kehityssuuntia vastaan ja mitkä niiden puolesta? Pohdi asiaa suomalaisten ja ulkomaisten esimerkkien avulla. 16 p
Teksti ja tehtävät löytyvät liitteenä.
Palauta kansioon pelkkä vastaus (ei tekstikatkelmaa). Mieluiten pdf:nä.
Liitteet:
S2019/7: Sote-uudistus (aineistona kolme tekstikatkelmaa)
S2019/7: Sote-uudistus (aineistona kolme tekstikatkelmaa, liitteenä)
Suomessa on jo vuosien ajan pyritty uudistamaan sosiaali- ja terveydenhuolto-järjestelmää (sote-uudistus). Uutistekstit (aineistot 7.A–7.C) koskevat sosiaali- ja terveydenhuoltouudistusta. Niiden lähteinä ovat keskustapuoluetta lähellä oleva sanomalehti Suomenmaa (aineisto 7.A), vasemmistoa lähellä oleva sanomalehti Kansan Uutiset (aineisto 7.B) ja itsensä riippumattomaksi luokitteleva verkkolehti Uusi Suomi(aineisto 7.C).
7.1 Vertaile tekstikatkelmien (aineistot 7.A–7.C) antamaa kuvaa sote-uudistuksen valmistelusta ja pohdi, mitkä tekijät selittävät tekstikatkelmien eroja. (16 p.)
7.2 Erittele syitä, miksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista on pidetty välttämättömänä. (14 p.)
Liitteet:
Ikärakene ja kuntatalous
K2017/9: Kunnan väestön ikärakenne ja kuntatalous
Tehtävänanto:
Avaa liiteenä oleva word-asiakirja ja vastaa siihen suoraan. Palauta sitten palautuskasioon.
c) Vertaile taulukon (aineisto 9.1) kuntien väestön ikärakennetta ja erittele ikärakenteen etuja ja haittoja kussakin kunnassa. (8 p.)
d) Esitä taulukon (aineisto 9.1) pohjalta perusteltu kehityssuunnitelma kyseisten kuntien päättäjille. Millaisia toimenpiteitä suosittelet? (16 p.)
Liitteet:
Demokratia
Harjoitus K2018/9: Välitön ja välillinen demokratia
9.1. Mitä demokratialla tarkoitetaan? (6 p.)
9.2. Tarkastele välittömän ja välillisen demokratian eroja. (12 p.)
9.3. Miten Walter Lippmannin tekstikatkelmassa (aineisto 9.A) mainitsemia ongelmia on pyritty ratkomaan nykyisissä välittömään ja välilliseen demokratiaan perustuvissa poliittisissa järjestelmissä?
(12 p.)
9.A Tekstikatkelma: Walter Lippmann, The Phantom Public
Tehtävänanto
1. Pohdi tehtävää 9.1, lyhyt selkeä määritelmä, max. muutama virke.
2. Käytä apuna liitteenä olevaa taulukkoa välillisen ja välittömän demokratian eroista (tehtävä 9.2). Miten käytännössä toimivat, mitä hyvää ja huonoa niissä on?
3. Pohdi mitä on tehty/ehdotettu ongelmien ratkaisemiseksi kummassakin tapauksessa.
Liitteet:
Väkiluvun kehitys
YO-tehtävä S2016/1:
Eräiden Suomen paikkakuntien väkiluku on viime vuosina pienentynyt, toisten taas on kasvanut
ripeästi. Mitkä syyt selittävät tätä kehitystä, ja mitä vaikutuksia sillä on kasvukeskuksiin ja
väkimäärältään pieneneviin alueisiin?
Tehtävänanto:
Jäsentele wordilla tehtävä seuraavasti:
1. Mieti syitä, jotka selittävät joiden Suomen paikkakuntien väkiluvun pienentymistä (ja toisten kasvamista).
2. Mikä vaikutus sillä on kasvukeskuksiin?
3. Mikä vaikutus sillä on muuttotappioalueisiin?
YH5.1 palautus
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
S2022/4. Kuntaliiton väestöennuste vuonna 2019
4. Kuntaliiton väestöennuste vuonna 2019
Kuntaliitto julkaisi 30.9.2019 ennusteen Suomen väestökehityksestä alueittain. Kuviossa 4.A ennustetaan väkiluvun muutos prosentteina kunnittain vuosina 2019–2040. Erittele kuviossa 4.A ennustetun kehityksen piirteitä. Pohdi sitten, mitä syitä ennustettuun kehitykseen on ja mitä seurauksia ennusteen mukaisella kehityksellä olisi.
1. Erittele kuviossa 4.A ennustetun kehityksen piirteitä.
2. Pohdi sitten, mitä syitä ennustettuun kehitykseen on.
3. Mitä seurauksia ennusteen mukaisella kehityksellä olisi?
Lähde: Kuntaliitto. Väestöennuste 2019–2040: Väestökato on voimakkainta pienissä kunnissa.
https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2019/vaestoennuste-2019-2040-vaestokato-voimakkainta-pienissa-kunnissa. Julkaistu: 30.9.2019. Viitattu: 23.8.2021.
K2017/1: Presidentin valinta
Tasavallan presidentin valinta (20 p.)
Miten perustuslain mukaan Suomen tasavallan presidentti valitaan?Tee kronologinen luettelo.
- Mitä kaikkea pitää tapahtua, että presidentti tulee lopulta valituksi, alusta loppuun.
Vaalit -taulukko
K2022 tehtävä 1. Kunnallinen päätöksenteko ja kuntien tehtävät Suomessa 20 p
Kunnallinen päätöksenteko ja kuntien tehtävät Suomessa 20 p.
Kunnilla sanotaan olevan Suomessa paljon itsenäistä valtaa.
1.1 Esittele kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien rooleja kunnan
päätöksentekojärjestelmässä. 8 p.
1.2 Erittele, mitä tehtäviä kunnalla on, ja arvioi, kuinka tärkeitä kunnan tuottamat palvelut ovat kunnan
asukkaan näkökulmasta. 12 p.