SOSIAALITURVA SUOMESSA
Luotu to 23.10.2025


1. Sosiaaliturvan perusajatus






Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata
ihmisten toimeentulo ja hyvinvointi eri
elämäntilanteissa.




Perustuu sosiaalisen oikeudenmukaisuuden
ja yhdenvertaisuuden periaatteisiin.






[Oikeistopuolueet ja oikeistolaisesti
ajattelevat ihmiset eivät kannata
sosiaalista oikeudenmukaisuutta vaan
hyväksyvät tulo- ja luokkaerot.]


[Tämä asenne on yleistynyt maailmassa
ja Suomessa, ainakin 1990-luvulta
lähtien.]



[Tämän mielipiteen taustalla uuslibera-
lismin ideologia: jokainen on oman
onnensa seppä eikä valtio saa mitenkään
puuttua yksilön elämään]



Rahoitetaan pääosin veroilla ja
sosiaalivakuutusmaksuilla.




Tavoitteena on ehkäistä köyhyyttä,
syrjäytymistä ja lisätä hyvinvointia.

[Oikeiston mielestä tämä vain johtaa
siivelläelämiseen ja laiskistumiseen ja
sitä kautta koko yhteiskunnan talous-
vaikeuksiin.]



2. Sosiaaliturvan järjestelmä Suomessa




Sosiaaliturva koostuu kahdesta pääosasta:




Perusturva (verorahoitteinen)




Rahoitetaan valtion ja kuntien varoista
(verot).



[Myös kirkko (kirkollisvero) auttaa
pienituloisia ja syrjäytyneitä.]




Tavoitteena turvata vähimmäistoimeentulo.

[Mikä sitten on vähimmäistoimeentulo? Ei
se ole mitään kivaa elämää.]



[Käytännön todellisuudessa nykyinen vähimmäis-
toimeentulo ei riitä elämiseen, vaan pienituloi-
simmat joutuvat hakemaan apua esim. kirkon
leipäjonoista yms. hyväntekeväisyysjärjestöiltä.]





Esim. asumistuki, toimeentulotuki, työttömyysturvan
peruspäiväraha, opintotuki (opintoraha ja asumislisä).





[Todellisuudessa monet sosiaalietuudet ovat alkaneet
muistuttamaan sosiaalilainoja, kun etuuksien myöntä-
minen on tarkkaan sidottu hakijan tuloihin, ts. kun
pienituloinen ihminen saa vähänkin jotain palkkatuloa
pätkätöistä, niin jo myönnetty ja maksettu etuus vaadi-
taan takaisin ja jopa viivästyskorkoineen.]





Sosiaalivakuutus (maksuperusteinen)




Rahoitetaan työntekijöiden ja työnantajien
vakuutusmaksuilla.




Taso riippuu usein tuloista tai työuran
pituudesta.




Esim. työeläke, sairauspäiväraha,
työttömyyskassaetuudet, tapaturmavakuutus.



[Yhä useampi ihminen hankkii oman yksityisen
sairausvakuutuksen, koska heillä on siihen varaa
ja he eivät halua käyttää tehottomia ruuhkautuneita
julkisia sairaanhoitopalveluita.]


[Suomi ei ole enää hyvinvointivaltio monien tutkijoiden
mielestä]






[Tässäkin näkyy yhteiskunnan muuttuminen kahden
kerroksen väeksi.]




3. Sosiaaliturvan osa-alueet




a) Perustoimeentulo




Toimeentulotuki (viimesijainen tuki, Kela)


[Kun muita sosiaalietuuksia Orpon-Purran hallitus on
2020-luvulla heikentänyt niin seurauksena ollut että
yhä useampi pienituloinen ja syrjäytynyt joutuu anomaan
toimeentulotukea Kelalta]



Asumistuki (yleinen, opiskelijoiden,
eläkkeensaajien asumistuki)


[Asumistuen pienentäminen ja saannin vaikeuttaminen
Orpon-Purran hallituksen toimesta johtanut asunnotto-
muuden lisääntymiseen ja inhimillisiin tragedioihin]



[Asumistuki käytännössä menee suurituloisille koroillaan-
eläville asuntosijoittajille, jotka vuokraavat asuntoja
pieni- ja keskituloisille ihmisille, joilta asumistuki menee
suoraan näille eikä vuokra-asujille.]


[Suomessa omistusasuminen on yliarvostettua, rakenteellisesti
vinoutunut systeemi.]



Opintotuki (opintoraha, asumislisä /
asumistuki, opintolainan takaus)




[Opintoraha ei ole enää 1990-luvulta lähtien riittänyt
kattamaan opiskelijoiden elinkustannukset, mikä on
pakottanut opiskelijat joko ottamaan opintolainaa tai
menemään töihin, mikä taasen on vaikeuttanut keskitty-
mistä opintoihin, samalla kun opiskelun pakkotahtisuutta
on lisätty, esim. enimmäisaika opiskella tutkintoon]




b) Työttömyysturva


[Työttömien hallinnollinen paapominen on lisääntynyt.
Työttömien työnhakijoiden pitää tehdä kuukaudessa
vähintään 4 työhakemusta, jotta he eivät menettäisi
työttömyyskorvausta. Tämä johtanut hakemusten tulvaan
ja taasen työnantajat vetämään pois työpaikat julkisesta
hausta "tiskin alle", koska eivät pysty käymään läpi tuhansia
turhia työhakemuksia.]


[Rakenteellista työttömyyttä ei ole sitten 1990-luvun laman
kyetty vähentämään merkittävästi ja nyt 2025 Suomella
on EU-maista 2. suurin työttömyys Espanjan jälkeen]


Peruspäiväraha (Kela)




Ansiopäiväraha (työttömyyskassa)


[Ansiosidonnainen työttömyysturva on heikentynyt mm. siten,
että sitä maksetaan aiempaan vähäisemmiltä työttömyyspäiviltä.]



Työmarkkinatuki (niille, joilla ei ole
työssäoloehtoa)




c) Sairaus- ja terveysetuudet




Sairauspäiväraha (Kela)




Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat




Kela-korvaukset lääkkeistä ja
yksityislääkäripalveluista




Vammaisetuudet ja kuntoutusraha




d) Eläketurva


[Eläkepommi, ei ole varaa maksaa eläkkeitä yhä suurenevalle
vanhusten joukolle. Eläkkeitä on jo pienennetty. Eläkeläiset
jakautuvat kahteen kastiin: pienituloisilla eläke ei riitä, ansio-
eläkkeellä ym. järjestelyin hyvätuloiset eläkeläiset nauttivat
kaikenlaisista kulttuuri- ja sosiaali-terveyspalveluista.]




Työeläke (riippuu ansioista ja
työvuosista)




Kansaneläke ja takuueläke (jos
työeläke on pieni tai sitä ei ole)




e) Perhe-etuudet




Lapsilisä

 [Ehdotettu poistaa lapsilisät suurituloisilta.]


Elatustuki




Vanhempainetuudet




Lasten kotihoidon ja
yksityisen hoidon tuet




4. Sosiaaliturvaa hallinnoivat tahot




Kela (Kansaneläkelaitos): hoitaa
suurimman osan perusturvasta.

[KELA on äärettömän byrokraattinen ja tehoton
ja poliittisesti korruptoitunut virasto; kuin
valtio valtiossa.]


Työttömyyskassat: maksavat
ansiosidonnaisia työttömyysetuuksia.


[Ammattiyhdistyksiin kuuluminen vähentyy
palkansaajissa, mutta työttömyyskassoissa
pysyminen lisääntyy. Tämä ei kuitenkaan paranna
työntekijöiden asemaa vaan esim palkkatasot
ja irtisanomissuoja ovat heikentyneet.]



Eläkeyhtiöt ja -laitokset: huolehtivat
työeläkkeistä.


[Valtio (hallitus) haluaisi alkaa käyttämään
eläkerahastojen miljardeja Suomen valtio-
velan ja kestävyysvajeen maksamiseen.]



Kunnat: vastaavat sosiaali- ja
terveyspalveluista sekä
toimeentulotuen perusosasta.


[Kunnat talousvaikeuksissa ja täten
sosiaaliturvan taso vaihtelee suuresti
kuntien välillä. Silti yleisesti ottaen
kunnissa julkiset palvelut huonontuneet
1990-luvulta lähtien.]



5. Sosiaaliturvan ongelmia ja kehittämistä




Monimutkainen järjestelmä →
vaikea hahmottaa.





Byrokratia ja etuuksien
yhteensovittaminen voivat
olla hankalia.



[On sanottu, että 5 miljoonan
väestön Suomen hallinto vastaa
todellisuudessa 20 miljoonan
väestöä.]


[Byrokratian tehottomuuteen on monta
syytä mutta yksi johtuu huonosta
johtamistaidosta ja työilmapiiristä, liian
monista kunnista ja poliittisesta korruptiosta]


Kannustinloukkuja (tulojen nousu
voi vähentää tukia liikaa).

[Näiden takia oikeiston mielestä on
perusteltua pienentää sosiaaliturvaa,
jolloin työntekeminen tehdään muka
rahallisesti ihmiselle paremmaksi.]



[Samalla kuitenkin palkat ovat polarisoitu-
neet eli pienet palkat pienenee ja suuret
suurenee.]


Digitalisaatio ja perustulokeskustelu:
tavoitteena selkeyttää ja
yksinkertaistaa järjestelmää.

[Jäänyt teoreettisen keskustelun tasolle.]

[Todellisuudessa esim. digitalisaatio
lisännyt valtavasti kustannuksia ja byrokratiaa
ja tehottomuutta... mm. liikaa aikaa kuluu
hallinnollisiin kirjauksiin ym.]


6. Ajankohtaisia kehityssuuntia




Keskustelu yhtenäisestä
sosiaaliturvamallista (esim.
perusturva tai perustulo).




Sote-uudistus (hyvinvointialueet)
vaikuttaa sosiaalipalveluiden
järjestämiseen.

[Hyvinvointialueet kriisissä, järjestelmä
johtanut inhimillisiin tragedioihin,
potilasturva vaarantunut, mm. päivystyk-
siin kuolee ihmisiä jonoihin, lääkäri- ja
sairaanhoitajapula]


Painopiste ennaltaehkäisevissä
palveluissa ja aktiivisessa¨työllistämisessä.

[Kolmas sektori eli yksityiset ja yleishyödylliset
järjestöt eivät voi riittää korvaamaan virallista
sote-sektoria.]