Sienieläimet on maapallon vanhimpia eläimiä. Varhaiset biologit pitivät niitä kasveina, sillä ne muistuttavat ulkonäöltään kasveja ja niillä ei ole liikkumiskykyä. Sienieläimet ovat melko yksinkertaisia eläimiä, sillä niillä ei ole eri tehtäviin erikoistuneita kudoksia ja elimiä. Niillä ei ole hermostoa, verenkiertoelimistöä eikä kehittyneitä aisteja. Sienieläinten rakenne on säkkimäinen, tynnyrimäinen tai putkimainen.  

Sienieläimet muodostavat runkokuntia, joissa yksilöitä on vaikea erottaa toisistaan. Ne kiinnittyvät tyviosallaan pohjaan, joten sienieläimillä ei ole liikkumiskykyä niiden toukkamuotoa lukuun ottamatta. Sienieläimen yläosassa on suuaukko, jonka kautta vettä virtaa sienieläimen sisäkerrokseen. Sienieläimen keskellä olevan ontelon sisäpinnan solujen siimat saavat aikaan veden virtausta, minkä avulla sienieläimen solut saavat vedestä ravinnoksi planktoneliöitä.

Sienieläimet lisääntyvät suvullisesti sukusolujen avulla. Hedelmöityksen tuloksena kehittyneet, vedessä uivat toukat kiinnittyvät pohjaan ja kasvavat uudeksi yksilöksi. Sienieläimet voivat lisääntyä myös suvuttomasti kuroutumalla.


Sienieläinten runkokunta.

Sienieläimet elävät pääasiassa suolaisissa merissä. Monet sienieläimet ovat myrkyllisiä, koska paikallaan elävinä eliöinä niitä olisi muuten helppo saalistaa. Niihin koskeminen voi aiheuttaa ihmiselle voimakkaita iho-oireita.

Suomessa esiintyvä järvisieni ja Välimeressä elävä pesusieni ovat esimerkkejä sienieläimistä. Pesusientä on kerätty myös pesuvälineeksi, mikä on johtanut pesusienipopulaatioiden pienenemiseen. Nykyään myytävät pesusienet ovat usein viljeltyjä tai vaahtomuovista valmistettuja jäljitelmiä.