6.5 Elinkiertotaktiikat
Lajin säilymisen elinehtona on lisääntyminen ja lisääntymiskykyisten jälkeläisten tuottaminen. Jotkut lajit saavat vain yhden jälkeläisen kerrallaan, kun taas toiset lajit tuottavat suuren määrän jälkeläisiä. Lajin kannalta keskeistä on se, että ainakin osa jälkeläisistä selviää lisääntymisikään asti ja pääsee lisääntymään. Eri lajeille on kehittynyt erilaisia elinkiertotaktiikoita. Oleellisinta on kuitenkin lajin kannalta kuinka moni jälkeläisistä selviää lisääntymisikään asti ja saavuttaa sukukypsyyden.
Elinkierrolla tarkoitetaan eliön elämänkaarta hedelmöityksestä seuraavan sukupolven vastaavaan vaiheeseen. Siihen sisältyy kaikki ne tapahtumat, joiden kautta eliö tuottaa itsensä kaltaisia jälkeläisiä. Tällaisia elinkierto-ominaisuuksia ovat lisääntymisen alkamisikä, lisääntymiskertojen lukumäärä, jälkeläisten luku lisääntymiskertaa kohden sekä jälkeläisten koko. Elinkiertotaktiikaksi kutsutaan elinkierron eri ominaisuuksista koostuvaa kokonaisuutta. Taktiikka voi liittyä optimaalisen pesyekoon (jälkeläisten määrä lisääntymiskerralla) määräytymiseen siten, että mahdollisimman moni jälkeläisistä selviytyy lisääntymisikään asti. Kyse voi olla myös puolustuskeinojen kehittymisestä siten, että syödyksi tulemisen todennäköisyys jää mahdollisimman pieneksi. Taktiikkaan ei liity eliön harkittua toimintaa, vaan taktiikkaan liittyvät ominaisuudet ovat kehittyneet luonnonvalinnan kautta.
Lisääntymiskustannuksilla tarkoitetaan sitä, että jos eliö lisää resurssejaan lisääntymiseen kasvattamalla suuremman pesuekoon tai lisääntymällä useammin, se samalla lisää oman kuolemisen riskiä ja vähentää oman kasvun mahdollisuutta. Nämä puolestaan vaikuttavat eliön tulevaan lisääntymistulokseen.

Norsu on esimerkki lajista, joka tuottaa vähän jälkeläisiä, mutta hoitaa niitä pitkään. Lohi puolestaan tuottaa paljon jälkeläisiä eikä huolehdi niistä.
Ominaisuus | Esimerkiksi lohi | Esimerkiksi elefantti eli norsu |
---|---|---|
Sukusolujen määrä | Suurempi, esim. monilla kaloilla miljoonia | Pienempi, kaikilla lajeilla sisäinen hedelmöitys |
Lisääntymiskertojen lukumäärä | Yleensä yksi | Useita |
Jälkeläisten määrä | Suurempi |
Pienempi, monella lajilla vain muutamia elämän aikana |
Jälkeisten syntymäkoko | Pieni |
Suuri |
Jälkeläisten kuolleisuus | Suurempi | Pienempi |
Jälkeläisten elinikä | Lyhyempi | Pidempi, kuolleisuus nuorissa ikäluokissa ei suurta |
Jälkeläisten hoitaminen | Hoidetaan lyhyen aikaa tai ei lainkaan | Hoidetaan pitkään |
Muita esimerkkilajeja | Hiiri, rotta | Ihminen, gorilla |