4.2 Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena
Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Arviointi on kiinteä osa esiopetusta. Arvioinnilla on esiopetuksessa kaksi tehtävää: sen avulla suunnitellaan ja kehitetään opetusta sekä tuetaan kunkin lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Arviointi on havainnoinnin, dokumentoinnin, arviointipäätelmien ja palautteen muodostama kokonaisuus, johon osallistuvat opettajien lisäksi muu esiopetuksen henkilöstö sekä lapset ja huoltajat.
Esiopetuksen tehtävänä on edistää yhteistyössä huoltajien kanssa lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiä[1]. Tavoitteellisen ja lasten kehitystä tukevan opetuksen edellytyksenä on, että opettaja saa tietoa lasten aiemmista kasvuympäristöistä, kehittymisestä ja oppimisesta sekä mielenkiinnon kohteista. Keskeisiä tiedonlähteitä ovat lapsen huoltaja, aiemman varhaiskasvatuksen henkilöstö sekä lapsi itse. Esiopetuksen opettaja hyödyntää tietoja lapsen henkilökohtaisten tavoitteiden suunnittelussa yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa. Suunnittelun apuna voidaan käyttää lapsikohtaista esiopetuksen oppimissuunnitelmaa.
Opettaja seuraa kunkin lapsen kehittymistä ja oppimista esiopetuksen aikana. Seurannan kohteena ovat lasten työskentely, käyttäytyminen ja heidän oppimisensa edistyminen eri tiedon- ja taidonaloilla. Seuranta perustuu jatkuvaan havainnointiin sekä monipuoliseen dokumentointiin. Lasten tekemät työt ja omat kokemukset ovat osa dokumentointia ja arviointia. Myös huoltajan havainnot lapsensa oppimisesta ja hyvinvoinnista ovat tärkeitä. Kootun seurantatiedon ja siitä johdettujen arviointipäätelmien pohjalta opettaja suuntaa opetusta ja oppimisympäristöjä sekä lasten mahdollisesti saamaa tukea.
Opettaja ja lasta ohjaava muu henkilöstö antavat lapsille päivittäin rohkaisevaa ja kannustavaa palautetta lasten vahvuuksista ja kehittämisalueista. Koottua dokumentaatiota käytetään niin, että kukin lapsi voi havaita edistymistään. Tämä rakentaa lasten myönteistä käsitystä itsestään oppijana. On tärkeää, että huoltajat saavat usein palautetta lapsensa työskentelystä, käyttäytymisestä ja oppimisen edistymisestä, jotta he voivat osaltaan tukea lastaan.
Esiopetuksessa kehitetään lasten edellytyksiä itsearviointiin. Lapsia rohkaistaan kuvaamaan, mistä he esiopetuksessa pitävät, missä he ovat omasta mielestään onnistuneet ja mitä he haluaisivat opetella jatkossa. Opettaja ohjaa lapsia myös pohtimaan yhteisten tehtävien onnistumista. Lasten oppimisen polun aikana vähitellen kehittyvä itsearviointitaito on osa oppimisen taitoja.
On tärkeää, että tarpeelliset tiedot kunkin lapsen esiopetuksen aikaisesta työskentelystä sekä kasvun ja oppimisen etenemisestä ovat opettajan käytettävissä lapsen siirtyessä ensimmäiselle luokalle. Tämä varmistetaan esiopetuksen ja koulun henkilöstön sekä huoltajien ja lasten yhteistyöllä. Tietojen siirtämisessä voidaan hyödyntää esiopetuksen aikana koottuja kunkin lapsen etenemistä kuvaavia dokumentteja sekä lapselle mahdollisesti laadittua oppimissuunnitelmaa tai HOJKSia. Opetuksen järjestäjä vastaa toimivien siirtymävaiheen käytäntöjen luomisesta. Tietojen siirrossa noudatetaan voimassa olevia säännöksiä.
Opetushenkilöstön tavoitteellinen itsearviointi on esiopetuksen laadun ylläpitämisen ja kehittämisen ehto. Opettajat käyttävät lasten kasvun ja oppimisen seurannasta saamaansa arviointitietoa ja dokumentaatiota pedagogisessa suunnittelussa ja opetuksen uudelleen suuntaamisessa. Lapsilta ja huoltajilta saatu palaute otetaan huomion toiminnan kehittämisessä.
Lapsille annetaan lukuvuoden päätteeksi esiopetuksen osallistumistodistus. Todistukseen merkitään todistuksen, opetuksen järjestäjän, koulun/päiväkodin ja lapsen nimi, lapsen henkilötunnus sekä todistuksen antamispäivä. Lisäksi todistukseen merkitään, että todistus on Opetushallituksen 22.12.2014 hyväksymien esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen. Todistus voi sisältää yleiskuvauksen toteutuneesta esiopetuksesta. Todistukseen ei merkitä lapsen persoonaan, oppimisen etenemiseen tai lapsen toimintaan liittyviä kuvauksia.
Arviointi Jyväskylän esiopetuksessa
Jyväskylän esiopetuksessa pidetään yllä jatkuvan ja monipuolisen arvioinnin kulttuuria. Arviointi suuntautuu ennenkaikkea lasten oppimisympäristöön sekä henkilöstön toimintaan esiopetuksen laadun ylläpitäjänä ja kehittäjänä. Havainnointeja ja dokumentointeja lasten kasvusta ja oppimisesta käytetään pedagogiikan ja pedagogisen oppimisympäristön kehittämiseen. Tärkeää on myös lapsilta ja huoltajilta saatu palaute. Oppimisympäristöllä ymmärretään fyysisen ympäristön lisäksi myös lasten kanssa työskentelevien aikuisten toiminta ja eri toimijoiden välinen vuorovaikutus.
Esiopetusvuoden alussa laaditaan jokaiselle lapselle, huoltajan kanssa keskustellen, lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan yhdessä sovitut tavoitteet ja toimintatavat, joilla lapsen kehitystä ja oppimista tuetaan. Oppimissuunnitelman toteutumista arvioidaan huoltajien kanssa vähintään kerran toimintavuoden aikana. Lapsi osallistuu oman oppimissuunnitelmansa laadintaan ja arviointiin esiopetusyksikössä sovitulla tavalla.
Lapset ovat mukana toiminnan, oppimisympäristön ja tavoitteiden suunnittelussa ja arvioinnissa, jolloin lapselle tulee kokemus vaikuttamisesta itseään koskevissa asioissa. Esiopetuksessa lapsia ohjataan aktiiviseen itsearviointiin, monipuolisin tavoin. Myös tablet-laitteet toimivat ohjatusti lasten itsearvioinnin välineinä. Lapsia kannustetaan harjoittelemaan palautteen antamista toisille lapsille ja myös sen pyytämistä toisilta. Jyväskylässä kaikki esioppilaat saavat yhtenäisen osallistumistodistuksen esiopetuksen päätteeksi.
Kasvattajatiimin yhteiseksi työvälineeksi luotu Pedagoginen suunnitelma on lasten esiopetuksen oppimissuunnitelmien pohjalta tehty suunnitelma tavoitteista ja arjen käytännöistä. Pedagogiseen suunnitelmaan kuvataan kasvattajayhteisössä tehdyt sopimukset esiopetuksen aloittamisvaiheeseen liittyvistä käytännöistä, yhteistyöstä, lasten kuulemisesta ja heidän mahdollisuuksistaan toimia omin luontaisin tavoin, tuen järjestämisestä lapsille, arjen turvallisesta sujumisesta ja monialaisesta yhteistyöstä. Suunnitelmaa hyödynnetään myös uusien työntekijöiden perehdyttämisessä sekä tiimipalavereissa. Pedagogiseen suunnitelmaan kirjataan konkreettiset sopimukset siitä, miten pedagoginen toiminta järjestetään esiopetusryhmässä. Suunnitelman päivittämisestä vastaa varhaiskasvatuksen opettaja.
Eskarin arki -materiaali toimii lasten havainnoinnin ja arvioinnin välineenä. Sen avulla voidaan tunnistaa lapsen hyvinvointiin ja oppimiseen liittyviä riskitekijöitä ja vahvuuksia sekä kehittää sen myötä kasvattajayhteisön yhteisiä tapoja, yhteistä lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaavaa toimintakulttuuria. Eskarin arki-materiaalipakettiin on koottu erilaisia käytäntöjä lapsen yksilölliseen huomioimiseen esiopetuksessa. Sitä käytetään välineenä myös monialaisessa yhteistyössä.
Pedagogisen toiminnan arvioimiseen Jyväskylän esiopetuksessa käytetään valtakunnallista Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset (Karvi 2018) -asiakirjaa. Sen pohjalta Jyväskylän varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen on laadittu laatukriteerit (luku 3.1). Laatukriteerit on rakennettu asiakirjassa mainittujen, seitsemän pedagogisen asiakokonaisuuden alle:
1. Henkilöstön ja lapsen välinen vuorovaikutus
2. Pedagoginen suunnittelu, dokumentointi, arviointi ja kehittäminen
3. Pedagoginen toiminta ja oppimisympäristöt
4. Johtaminen pedagogisen toiminnan tasolla
5. Vertaisvuorovaikutus ja ryhmän ilmapiiri
6. Henkilöstön sisäinen vuorovaikutus ja monialainen yhteistyö
7. Henkilöstön ja huoltajien välinen vuorovaikutus
Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän varhaiskasvatuksen yhdessä laatimat Tiimikortit toimivat kasvattajayhteisöissä arvioinnin tukena. Kortit sisältävät 25 varhaiskasvatuksen laatuun liittyvää väittämää, kuten "Tärkeää on, että kasvattaja luo kiirettömän arjen suunnittelemalla päivän kulkua" tai " Tärkeää on kaikkien kunnioittava kohtaaminen työympäristössä ja hyvä työilmapiiri". Tiimikorttien pohjalta jokainen työntekijä voi henkilökohtaisesti arvioida omaa työskentelyään ja tapaansa olla vuorovaikutuksessa. Henkilökohtaisen pohdinnan jälkeen keskustelut käydään yhdessä omassa työtiimissä tai työyhteisössä. Keskustelun tukena voi käyttää Tiimikorttien ohessa olevaa alustaa, johon kortit voi asetella siinä järjestyksessä, kuinka ajankohtainen ja kehittämistä vaativa korttiin kirjattu väittämä on. Keskustelussa jokainen tiimin jäsen saa tuoda esiin väittämiin liittyviä henkilökohtaisia näkemyksiään. Sen lisäksi pyritään löytämään kasvattajatiimin yhteisiä arvoja. Keskustelu on tärkeä osa varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittämistä.
Kasvattajayhteisön työskentelyn taustalla olevia arvoja pohditaan myös mentor-ryhmissä, mikä on yksi henkilöstön osaamisen ja ammatillisuuden vahvistamisen toimintatapa. Mentoreina toimivat Jyväskylän varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen omat työntekijät, jotka ovat saaneet tähän koulutuksen. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus osallistua mentorointiin, joko vertaisryhmässä tai kahden keskisesti oman mentor-valmentajan kanssa. Mentoroinnille on ominaista vapaaehtoisuus, sitoutuneisuus, aitous ja joustavuus. Jokaisella esimiesalueella tehdään mentorointisuunnitelma toimintavuosittain.
Jyväskylän varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa on käytössä Suomen mielenterveysseuran toimesta kehitetty Lapset puheeksi -menetelmä yhteisen ymmärryksen rakentamiseksi lapsen, huoltajien ja muiden lapsen elämässä toimivien välille. Lapset puheeksi - menetelmään liittyvän keskustelun ja neuvonpidon avulla turvataan lapsen arkipäivän sujuminen mahdollisimman hyvin kaikissa hänen toimintaympäristöissään. Lapset puheeksi -keskustelua voidaan käyttää osana lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmakeskustelua, myös silloin kun lapsi tarvitsee arkeensa enemmän tukea.
Jyväskylän varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa keväisin toteutettavien asiakas- ja henkilöstökyselyjen tulokset käsitellään yksiköissä henkilöstön kanssa ja ne toimivat arvioinnin pohjana Jyväskylän varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskyselyjen tulokset julkaistaan huoltajille.
Jokaisessa esiopetusyksikössä tai useamman yksikön muodostamalla esimiesalueella laaditaan toimintasuunnitelma, joka pitää sisällään laadulliset tavoitteet ja toimenpiteet. Ne rakentuvat eri tahoilta saadusta arviointitiedosta. Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan toimintavuoden aikana. Kirjallinen arviointi laadullisten tavoitteiden toteutumisesta tapahtuu kunkin kalenterivuoden lopussa. Laadullisten tavoitteiden asettaminen, toteuttaminen ja arviointi muodostavat jatkuvan kehittämisen kehän.
Asiakasraati on kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatus- ja esiopetuspalvelujen asiakkaista koottu foorumi, jossa keskustellaan ajankohtaisista asioista, arvioidaan toimintaa ja tehdään kehittämisehdotuksia. Asiakasraati kokoontuu kuukausittain eri yksiköissä, tutustuen samalla niiden toimintaan. Tavoitteena on, että asiakasraadissa olisi edustus kaikista varhaiskasvatuksen palvelumuodoista sekä edustajia eri puolilta kaupunkia.
Kiitos kaveruudelle-työryhmässä on kehitetty Jyväskylän varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja perusopetukseen yhtenäistä toimintamallia kiusaamisen ennaltaehkäisemiseen ja siihen puuttumiseen. Yhtenäiset toimintatavat ja selkeät toimintaohjeet lapselle, huoltajalle ja henkilöstölle on koettu tärkeäksi askeleeksi lapsen eheän opinpolun tukemisessa. Yhtenäinen toimintamalli toimii myös konkreettisena työvälineenä toimintakulttuurin arvioimisessa lapsen oppimisympäristössä.
Henkilöstön oman työn arviointi pohjautuu jatkuvaan reflektointiin ja vuorovaikutukseen. Sen mahdollistaminen on johtajan vastuulla. Henkilöstölle ja esimiehille järjestetään arvioinnin tueksi erilaisia keskustelufoorumeita. Tällaisia ovat muun muassa pedagogiset aamukahvit, talouden- ja toiminnanohjauskeskustelut, mentorointiin sisältyvät arviointikeskustelut ja paneelikeskustelut työkokousten yhteydessä.
Yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa Jyväskylän varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on alettu kehittää uutena arviointimenetelmänä laadullista peilaamista. Peilaamisen teemat nousevat valtakunnallisista Varhaiskasvatussuunnitelman perusteista (2018) ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteista (2016).
Jyväskylän varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on yhteisenä tavoitteena arviointikulttuurin kehittäminen sekä siihen liittyen henkilöstön osaamisen kehittämien. ArvosTa-hanke (OPH) on vuosina 2018-2019 toteutettava hanke henkilöstön osaamisen kehittämiseksi ja yhtenäisen toimintakulttuurin rakentamiseksi. Henkilöstökoulutus rakentuu arviointiosaamisen oppimisen poluista, missä polun lähtöpiste on yhteinen (käsitykset tiedosta, oppimisesta ja tavoitteista). Oppimisen polut ovat yksilöllisiä johtuen eri näkökulmista: arviointiosaamisen johtaminen, huoltajien osallistaminen arviointiin, esiopetus, kriteeriperusteisuus, monialaisten kokonaisuuksien arviointi, taitotasotaulukoiden käyttö ja tukea tarvitsevan oppilaan arviointi. Eri koulutusmoduulit tarjoavat näistä erilaisia näkökulmia.