18. Neuvostoliiton varjosta Euroopan unioniin (ti 31.3.)
Suomi idän ja lännen välissä (Sisältää myös päivitettyä tietoa - ks. kaksi viimeistä kappaletta)
Suomi on aina sijainnut itäisen ja läntisen kulttuurin rajalla. Vuosisatojen kuluessa suomalaiset ovat liittyneet enemmän osaksi läntistä kulttuuria. Talousjärjestelmä ja elämäntyyli ovat länsimaisia, ja yhteiskunta perustuu läntisen demokratian ihanteille.
Toisen maailmansodan jälkeen Suomen poliittinen ja yhteiskunnallinen asema muuttui. Suhteet sekä Neuvostoliittoon että länsimaihin haluttiin pitää kunnossa. Suomen linjaksi tuli puolueettomuus, vaikka YYA-sopimus sitoikin Suomea Neuvostoliittoon. Kylmän sodan aikana puolueettomuus iskostui voimakkaasti kansalaisten mieliin, ja siitä luopuminen Euroopan unionin jäsenyyden myötä oli monelle vaikeaa.
Suomi korosti useilla toimillaan puolueettomuuttaan ja pyrkimystään pysytellä poissa kylmän sodan leireistä. Suurvallat kiistelivät esimerkiksi Itä- ja Länsi-Saksan tunnustamisesta. Suomi taiteili välimaastossa eikä tunnustanut Saksoja ennen kuin muut Euroopan maat tekivät niin vuonna 1973, vaikka piti molemmissa Saksoissa kaupallisia edustustoja.
Suomen puolueettomuuspyrkimykset tulivat esiin myös silloin, kun suurvallat boikotoivat olympiakisoja poliittisten syiden vuoksi. Yhdysvallat liittolaisineen boikotoi Moskovan olympialaisia vuonna 1980 vastalauseena Neuvostoliiton toimille Afganistanissa. Tälle vastavetona Neuvostoliitto liittolaisineen boikotoi Los Angelesin olympialaisia vuonna 1984. Suomi osallistui molempiin kisoihin.
Puolueettomuuden lisäksi suomalaisten identiteettiin on vaikuttanut näkemys Suomesta sillanrakentajana. Tätä ajatusta Suomi ja suomalaiset korostivat myös kylmän sodan aikana.
Suomi tarjosi puolueettomana maana suurvalloille mahdollisuuden keskusteluille ja toimi niiden välillä rauhantahtoisena sillanrakentajana. Presidentti Kekkosen aloite ydinaseettomasta Pohjolasta 1960-luvulla ja etenkin Helsingissä vuonna 1975 järjestetty Etykin huippukokous vahvistivat kuvaa puolueettomasta Suomesta. Tätä on tukenut myös suomalaisten rauhanturvaajien toiminta. Suomi osallistui heti YK:n ensimmäiseen rauhanturvaoperaatioon Suezin kriisin yhteydessä vuonna 1956 ja on sen jälkeen osallistunut aktiivisesti rauhanturvaamiseen. Lisäksi moni suomalainen poliitikko, muun muassa Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2008 saanut presidentti Ahtisaari, on toiminut kansainvälisenä rauhanvälittäjänä.
Suomen taloudellinen integroituminen länteen ja liittyminen Euroopan unioniin on merkinnyt uudenlaisen identiteetin luomista. Julkisissa puheissa ei enää korostu, että Suomi on pieni puolueeton pohjoinen valtio, vaan Suomi nähdään osana eurooppalaista perhettä. Tämä näkyi selvästi vuonna 2022, kun Suomi tuomitsi muiden EU-maiden kanssa jyrkästi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan.
Suomen sijainti idän ja lännen välissä vaikutti kansalaisten ajatteluun ja maan ulkopolitiikkaan, vaikka Suomi liittyi Euroopan unioniin. Suomen tärkeänä tavoitteena oli pitää yllä hyviä suhteita Venäjään. Suomen erityinen rooli näkyi esimerkiksi vuonna 2014, kun Venäjän ja lännen suhteet huononivat, koska Venäjä miehitti Krimin. Suomi seisoi kyllä tiukasti EU:n pakoterintamassa Venäjää vastaan, mutta pyrki samaan aikaan presidentti Niinistön johdolla pitämään yllä keskusteluyhteyttä Putinin hallintoon. Kun Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan vuonna 2022, Suomen ja Venäjän suhteet kuitenkin lähes katkesivat. Kansa ja poliittinen johto kääntyivät nopeasti Nato-jäsenyyden kannalle, ja Suomi liittyi sotilasliitto Natoon vuonna 2023.
Toisen maailmansodan jälkeen Suomen poliittinen ja yhteiskunnallinen asema muuttui. Suhteet sekä Neuvostoliittoon että länsimaihin haluttiin pitää kunnossa. Suomen linjaksi tuli puolueettomuus, vaikka YYA-sopimus sitoikin Suomea Neuvostoliittoon. Kylmän sodan aikana puolueettomuus iskostui voimakkaasti kansalaisten mieliin, ja siitä luopuminen Euroopan unionin jäsenyyden myötä oli monelle vaikeaa.
Suomi korosti useilla toimillaan puolueettomuuttaan ja pyrkimystään pysytellä poissa kylmän sodan leireistä. Suurvallat kiistelivät esimerkiksi Itä- ja Länsi-Saksan tunnustamisesta. Suomi taiteili välimaastossa eikä tunnustanut Saksoja ennen kuin muut Euroopan maat tekivät niin vuonna 1973, vaikka piti molemmissa Saksoissa kaupallisia edustustoja.
Suomen puolueettomuuspyrkimykset tulivat esiin myös silloin, kun suurvallat boikotoivat olympiakisoja poliittisten syiden vuoksi. Yhdysvallat liittolaisineen boikotoi Moskovan olympialaisia vuonna 1980 vastalauseena Neuvostoliiton toimille Afganistanissa. Tälle vastavetona Neuvostoliitto liittolaisineen boikotoi Los Angelesin olympialaisia vuonna 1984. Suomi osallistui molempiin kisoihin.
Puolueettomuuden lisäksi suomalaisten identiteettiin on vaikuttanut näkemys Suomesta sillanrakentajana. Tätä ajatusta Suomi ja suomalaiset korostivat myös kylmän sodan aikana.
Suomi tarjosi puolueettomana maana suurvalloille mahdollisuuden keskusteluille ja toimi niiden välillä rauhantahtoisena sillanrakentajana. Presidentti Kekkosen aloite ydinaseettomasta Pohjolasta 1960-luvulla ja etenkin Helsingissä vuonna 1975 järjestetty Etykin huippukokous vahvistivat kuvaa puolueettomasta Suomesta. Tätä on tukenut myös suomalaisten rauhanturvaajien toiminta. Suomi osallistui heti YK:n ensimmäiseen rauhanturvaoperaatioon Suezin kriisin yhteydessä vuonna 1956 ja on sen jälkeen osallistunut aktiivisesti rauhanturvaamiseen. Lisäksi moni suomalainen poliitikko, muun muassa Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2008 saanut presidentti Ahtisaari, on toiminut kansainvälisenä rauhanvälittäjänä.
Suomen taloudellinen integroituminen länteen ja liittyminen Euroopan unioniin on merkinnyt uudenlaisen identiteetin luomista. Julkisissa puheissa ei enää korostu, että Suomi on pieni puolueeton pohjoinen valtio, vaan Suomi nähdään osana eurooppalaista perhettä. Tämä näkyi selvästi vuonna 2022, kun Suomi tuomitsi muiden EU-maiden kanssa jyrkästi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan.
Suomen sijainti idän ja lännen välissä vaikutti kansalaisten ajatteluun ja maan ulkopolitiikkaan, vaikka Suomi liittyi Euroopan unioniin. Suomen tärkeänä tavoitteena oli pitää yllä hyviä suhteita Venäjään. Suomen erityinen rooli näkyi esimerkiksi vuonna 2014, kun Venäjän ja lännen suhteet huononivat, koska Venäjä miehitti Krimin. Suomi seisoi kyllä tiukasti EU:n pakoterintamassa Venäjää vastaan, mutta pyrki samaan aikaan presidentti Niinistön johdolla pitämään yllä keskusteluyhteyttä Putinin hallintoon. Kun Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan vuonna 2022, Suomen ja Venäjän suhteet kuitenkin lähes katkesivat. Kansa ja poliittinen johto kääntyivät nopeasti Nato-jäsenyyden kannalle, ja Suomi liittyi sotilasliitto Natoon vuonna 2023.
Kpl 18
Koivisto pääministerinä: https://yle.fi/aihe/a/20-79105
Henkilökuvaa Koivistosta, osin venäjäksi: https://yle.fi/aihe/a/20-120487 (esim. kohdalta 3 min ja 5.45)
-
- Tuntimuistiinpanot
- Puna-armeijan kuoro 'Kalinka':
- Leningrad Cowboys
- Mato Valtonen Helsingin yhteiskonsertista: https://www.mtv.fi/lyhyet/8d6a99de55dd1a22ac45/video-mato-valtonen-muistelee-leningrad-cowboysin-ja-puna-armeijan-kuoron-jattikonserttia-joka-kerasi-senaatintorille-70-000-ihmista
- Taitoaukeama
- Kuunnellaan Historian ja identiteetti -sivu. Siihen on myös päivitetty uusinta tapahtunutta.
- presidenttiparit sivulla 159
0 kommenttia