suurlakko 1905: Venäjältä Suomeen levinnyt lakko; taustalla suomalaisten tyytymättömyys venäläistämistoimiin ja työläisten halu parantaa omaa asemaansa; johti eduskuntauudistukseen ja marraskuun manifestiin, joka keskeytti venäläistämistoimet; ks. eduskuntauudistus
marraskuun manifesti: Nikolai II:n antama säädös, jolla Venäjä vuonna 1905 keskeytti helmikuun manifestin soveltamisen ja poisti kenraalikuvernöörin diktaattorin valtuudet
helmikuun manifesti: keisari Nikolai II:n vuonna 1899 antama julistus, jonka merkittävin asia oli niin sanottu yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö; sen mukaan laki, jolla oli merkitystä koko Venäjän kannalta, säädettiin Venäjällä
punakaarti: aseistettu vallankumouksellinen työläisjoukko; perustettu Suomessa ensimmäisen kerran 1905 ja uudelleen 1917; Suomen 1918 sodassa työläisten armeijan perusjoukko
valtiopäiväjärjestys: perustuslaki, joka määrää eduskunnan aseman ja sen toiminnan perusteet
eduskuntauudistus: säätyvaltiopäivien muuttaminen yksikamariseksi eduskunnaksi vuonna 1906; 200 kansanedustajaa valitaan yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla
torppari: vuokraviljelijä, joka ei omistanut itse maataan, vaan maksoi vuokransa pääasiassa päivätöinä eli taksvärkkinä ja joskus myös rahana; torppareiden asema kärjistyi 1800-luvun lopulla; vuonna 1918 säädetty torpparilaki takasi torppareille oikeuden lunastaa maansa isänniltä edullisin ehdoin
yhdenvertaisuuslaki vuodelta 1912: venäläistämiskauden laki, joka määräsi, että ”Venäjän alamaisille, jotka eivät ole Suomen kansalaisia, annetaan Suomessa samat oikeudet kuin paikallisilla kansalaisilla on”; venäläiset saattoivat mm. hoitaa kaikkia virkoja ja nauttia elinkeinovapaudesta
jääkäriliike / jääkärit: itsenäisyysliike, joka pyrki irrottamaan Suomen Venäjästä; noin 2 000 jääkäriä hankki vuosina 1915–18 koulutuksen Saksassa, suurin osa osallistui sisällissodassa valkoisten puolelle; muodostivat itsenäisen Suomen armeijan rungon ja toimivat johtotehtävissä vuosien 1939–45 sodissa
helmikuun vallankumous: vallankumouksellinen liikehdintä Venäjällä vuoden 1917 helmikuussa; seurauksena tsaarin valta kukistui
väliaikainen hallitus: Venäjällä (helmi-)maaliskuussa 1917 perustettu hallitus tsaarin vallan kukistuttua; koostui maltillisista, liberaaleista ja sosialisteista; -johtoon nousi Aleksander Kerenski
lokakuun vallankumous: Venäjän bolševikkien vallankaappaus (loka-)marraskuussa 1917, joka johti Neuvosto-Venäjän ja myöhemmin Neuvostoliiton syntyyn
