3. Kansalaisyhteiskunta muodostuu (ke 25.2.)

Kpl 3

Miten kansa eli?
- Savupirtti:
  https://www.youtube.com/watch?v=pJ-auzB8-dQ

Kpl 3

Tehtävät/kotitehtävät

Tehtävät ja kotitehtävät löytyvät kappaleen 2 kohdalta.

Käsitteitä

kansalaisyhteiskunta: yhteiskunta, jossa kansalaiset voivat ja haluavat osallistua päätöksentekoon ja vaikuttavat aktiivisesti asioihin esim. järjestöjen ja puolueiden kautta

sääty-yhteiskunta: yhteiskunta, jonka rakenne pohjautui keskiajalta peräisin olevaan jakoon neljään säätyyn: aatelistoon, papistoon, porvaristoon ja talonpoikiin; pääosa suomalaista jäi 1800-luvun lopussa säätyjen ulkopuolelle (esim. työläiset, loiset, mäkitupalaiset ja torpparit)

venäläistämistoimet/-kausi: Suomen liittäminen -tiukemmin Venäjän yhteyteen; alkoi vähitellen 1800-luvun jälkipuoliskolla; konkreettinen toimi helmikuun manifesti 1899; loppui Venäjän vallankumoukseen keväällä 1917

kieltolaki: vuonna 1919 säädetty alkoholijuomien täydellinen valmistus- ja myyntikielto, kumottiin neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen 1932

nuorisoseuraliike: järjestöt, joiden tavoitteena on sivistää nuoria ja lisätä nuorten yhteisöllisyyttä; juuret Pohjanmaalla 1880-luvulla alkaneessa nuorisoseuratoiminnassa

kieliasetus (manifesti) 1863: J. V. Snellmanin aloitteesta 1863 säädetty asetus, jonka mukaan suomen kielestä tehtävä 20 vuodessa virallinen kieli ruotsin rinnalle

fennomaanit: suomenmieliset, jotka vaativat suomen kielen aseman parantamista; nimitys syntyi kielitaistelun aikana 1800-luvun jälkipuoliskolla

svekomaanit: ruotsin kielen kannattajat, jotka puolustivat ruotsin kielen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa; nimitys syntyi kielitaistelun aikana 1800-luvun jälkipuoliskolla

kielitaistelu: taistelu suomen kielen aseman parantamiseksi; alkoi 1870-luvulla

oppikoulu: liittyy Suomen koulujärjestelmään ennen peruskoulua. Oppikoulut olivat ylempää koulusivistystä varten perustettuja oppilaitoksia