Käsitteitä
Viapori: Sveaborg, nyk. Suomenlinna; rakentaminen aloitettiin 1700-luvun puolivälissä, kun Ruotsi oli menettänyt Venäjälle itäiset puolustuslinnakkeensa; rakentamisesta vastasi August Ehrensvärd
Suomen sota: Ruotsin ja Venäjän välinen sota 1808–09, joka päättyi Venäjän voittoon; Haminan rauhassa Suomi liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa
mannermaasulkemus: Napoleonin julistama kauppasaarto, jonka avulla Ranska pyrki kukistamaan Ison-Britannian
autonomia: sisäinen itsehallinto; Suomi oli autonominen osa Venäjää vuosina 1809–1917
Suomen asiain komitea: vuonna 1811 Pietariin perustettu hallintoelin, jonka tehtävänä oli valmistella Suomea koskevat asiat keisarille esitettäväksi
senaatti: Suomen ylin hallintovirasto, joka perustettiin Porvoon valtiopäivien 1809 jälkeen; nimi oli alun perin hallituskonselji, mutta vuonna 1816 se muutettiin Keisarilliseksi Suomen Senaatiksi; vuonna 1918 senaatin nimi muutettiin valtioneuvostoksi (hallitus)
kenraalikuvernööri: ylin viranomainen autonomian aikana Suomessa; keisarin edustaja Suomessa; senaatin puheenjohtaja; ensimmäinen kenraalikuvernööri oli suomalainen G. M. Sprengtporten, mutta hänen jälkeen kenraalikuvernöörit olivat venäläisiä
historiapolitiikka: menneisyyden tapahtumien hyväksikäyttämistä politiikassa; jonkin historian tapahtuman tai ilmiön tulkitsemista siten, että se edistää haluttuja poliittisia päämääriä
venäläistämistoimet/-kausi: Suomen liittäminen -tiukemmin Venäjän yhteyteen; alkoi vähitellen 1800-luvun jälkipuoliskolla; konkreettinen toimi helmikuun manifesti 1899; loppui Venäjän vallankumoukseen keväällä 1917
kansallisromantiikka: kulttuuri- ja taidesuuntaus, joka korosti oman maan historiaa; syntyi Suomessa 1800-luvun alkupuolella kirjailijoiden keskuudessa; kukoisti kuvataiteissa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa
välskäri: palkattu henkilö sotajoukoissa; sitoi haavoja ja hoiti vähäisiä kirurgisia tehtäviä