Saksan kysymys jakoi mielipiteitä supervaltojen välillä
Saksa ja Berliini sekä Itävalta jaettiin miehitysvyöhykkeisiin sodan voittajien kesken.
Neuvostoliitto olisi halunnut kohdella Saksaa ankarammin kuin länsiliittoutuneet, Saksan kanssa ei saatu aikaan rauhansopimusta
1946 länsivallat yhdistivät Saksan ja Berliinin miehitysvyöhykkeet.
1949 Saksan miehitysvyöhykkeistä syntyi kaksi erillistä valtiota:
Läntisistä miehitysvyöhykkeistä Saksan liittotasavalta (BRD)
Itäisestä miehitysvyöhykkeestä Saksan demokraattinen tasavalta (DDR).
Berliinin synnytti konflikteja
Stalin halusi Berliinin haltuunsa, saarsi kaupungin, jolloin länsi huolsi kaupungin ilmateitse, jolloin saarto lopetettiin
Idästä pakeni länteen ihmisiä Berliinin kautta, Itä-Saksa rakensi Berliinin muurin estääkseen maastamuuton vuonna 1961
Kuuban kriisi toi maailman ydintuhon partaalle 1962
Kommunistit kaappasivat vallan Kuubassa 1959, pari vuotta myöhemmin Yhdysvallat yritti kaataa kommunistit ja asetti Kuuban kauppasaartoon
Kuuba haki tukea Neuvostoliitosta, maahan tuotiin sotatarvikkeita ja ydinaseita, Yhdysvallat oli itse sijoittanut ydinaseita Turkkiin
Yhdysvallat asetti Kuuban merisaartoon
Neuvostoliittolaiset laivat olivat tuomassa lisätarvikkeita Kuubaan, mutta kääntyivät sitten pois, koska tilanne olisi saattanut johtaa tulitaisteluun, ja eskaloitua ydinsodaksi
Ydinaseet poistettiin Kuubasta
Kriisien jälkeen alkoi liennytyskausi supervaltojen suhteissa, jolloin asevarustelua pyrittiin hillitsemään ja ydinaseiden määrää vähentämään
