Kertaus Antiikista Uuteen aikaan
EUROOPPALAISEN IHMISEN MAAILMANKATSOMUS JA KÄSITYS TIEDOSTA
- Kreikka 700 – 300 eaa
- myyttinen maailmankuva: maailmaa koetetaan ymmärretään myyttisten tarinoiden avulla, jumaltarustot, olympialaiset
- myyttien kirjoittaminen muistiin: näytelmät ja kirjallisuus
- käsitys tiedosta syntyy: luonnonfilosofit, Sokrates, Platon, Aristoteles
- demokratia: Ateenan kaupunkivaltiossa 300-luvulla eaa – aiemmin tyrannia, aristokratia – jäi lyhytaikaiseksi eikä koskenut kaikkia, mutta kansanvallan esikuva
- patriarkaalinen yhteiskunta, orjuutta, nainen ei osallistu julkiseen elämään
- klassinen taide: ilmensi ihmiskuvaa, vaikutus arkkitehtuuriin, kuvanveistoon valtava
- hajanainen koostui kaupunkivaltioista: uskonto, tiede, arkkitehtuuri, mytologia, jumalat, tarinat, olympialaiset,
- hellenismi 300 eaa lähtien: Aleksanteri Suuren valloitusten jälkeen kreikkalaiset ja itäiset vaikutteet yhdistyvät
- Rooma laajimmillaan v. 100 jaa
- toteutti käytännössä ihailemaansa kreikkalaista kulttuuria, tiedettä ja uskontoa
- insinööri-, hallitsemis-, kaupankäynti ja sodankäyntitaito, lainsäädäntö
- tasavalta ja keisariaika
- perustui orjuuteen – ei ihmis- tai kansalaisoikeuksia
- kansalaisoikeudet roomalaisilla - barbaarit
- patriarkaalinen ja hierarkkinen yhteiskunta
- kristinusko syntyy ja leviää – syrjäyttää roomalaiset jumalat
- kirjallisuus, runous, kylpylät, väkivaltaviihde, latinan kieli virallinen kieli
- jakautuminen Itä- ja Länsi-Roomaan 350-luvulla
- Rooman tuho: sisäisiä ja ulkoisia syitä
- Keskiaika 400-1500
- kolme erillistä kulttuurialuetta Länsi-Rooman tuhouduttua: Bysantti eli Itä-Rooma, Euroopan kristillinen yhtenäiskulttuuri ja islamilainen maailma
- katolinen kirkko yhdistää hajanaista Eurooppaa: kristikunta, paavi, inkvisitio
- maallinen ja hengellinen valta yhdistyivät
- feodalismi, sääty-yhteiskunta, kuningas/ruhtinas – hierarkkinen
- Raamatun käsitys tieteen ja taiteen ihanne – ei uutta luova
- luostarit ja ritarikulttuuri kukoistavat, ristiretket, pyhimyskultit, kristillisten juhlapäivien viettäminen
- yliopistot syntyvät, skolastiikka, Tuomas Akvinolainen, latina
- taide kaavamaista ja kirkolliset aiheet, usko tuonpuoleiseen vahva
- arkkitehtuuri romaninen ja goottilainen
- Renessanssi 1300-1500 - ajanjakso Keskiajan ja Uuden ajan taitteessa
- kaupan ja kaupunkikulttuurin elpyminen Italiassa oli antiikin uudelleensynnyn edellytys
- musta surman vaikutus taiteeseen ja yhteiskuntaan
- koski ylimpiä säätyjä, hovi- ja kaupunkikulttuuria
- ihmiskäsitys: uomo universale, yksilöllisyyden korostaminen,
- tieteessä humanismi, Erasmus Rotterdamilainen, kreikankielisiä tekstejä käännettiin
- renessanssiruhtinaat ja –paavit
- maalaustaide: keskeisperspektiivi, maalliset tai mytologiset aiheet, värit myös kirkkotaiteessa
- ei kieltänyt uskontoa, mutta nyt tämänpuoleisesta elämästä nauttiminen
- kirjapainotaito leviää
- Uusi Aika 1500-1700 -luku
- löytöretket – maailmankuva mullistuu
- islamilaisesta maailmasta tihkuu tieteellistä perintöä Eurooppaan
- maakeskeisestä aurinkokeskeiseen – kopernikaaninen vallankumous
- tieteellinen menetelmä: empirismi - havaintoja ympäristöstä, ihmisestä, luonnosta – horjuttaa kirkon Raamattuun perustuvaa näkemystä, Galileo Galilei - kokeellinen menetelmä
- mekanistinen maailmankuva: Descartes: tieto on valtaa, rationalismi, kaavaa hakeva,
- reformaatio –useita kirkkokuntia, katolinen kirkkokunta menettää valta-asemansa - uskonsodat
- katolisen kirkon vastauskonpuhdistus leviää, jesuiitat, inkvisitio
- puhdasoppisuus katolisella ja reformoiduilla kirkoilla: noitavainot
- lääketiede ja fysiikka etenevät: Isaac Newton
- taiteessa barokki – hovit ja kirkko omaksuvat uuden ylenpalttisen tyylin
- kansallisvaltioiden synnystä absolutismiin eli kuninkaan rajaton itsevaltius – lain-, toimeenpano-tuomiovalta