Ankarat rauhanehdot
Syyskuussa 1944 Suomi ja Neuvostoliitto tekivät välirauhan. Lopullinen rauha solmittaisiin maailmansodan päätyttyä. Alueluovutusten osalta ehdot olivat samat kuin talvisodan jälkeisessä rauhassa. Niiden lisäksi Petsamo (”toinen käsivarsi”) tuli luovuttaa ja Porkkala vuokrata 50 vuodeksi Neuvostoliiton laivastotukikohdaksi.
Kommunistinen toiminta tuli jälleen sallia ja vastaavasti Neuvostoliiton mielestä vääränlaiset järjestöt kuten suojeluskunta tuli lakkauttaa. Jopa Lotta Svärd joutui lopettamaan toimintansa.
Ankarina voidaan pitää myös 300 miljoonan dollarin sotakorvauksia, jotka Suomen tuli maksaa voittajalleen. Sotakorvaukset maksettiin erilaisina teollisuuden tuotteina kuten koneina, laitteina ja tarvikkeina.
Rauhanehtojen noudattamista valvomaan tuli Helsinkiin liittoutuneiden valvontakomissio. Pääosin neuvostoliittolaisista koostuneella ryhmällä oli valtuudet hankkia käsiinsä salaisia tietoja ja painostaa Suomea, mikäli katsoi sen aiheelliseksi.
Tiukkojen ehtojen ja kommunistien toiminnan vilkastumisen vuoksi vuosia 1944-1948 on kutsuttu Suomessa vaaran vuosiksi. Tällöin pelättiin kommunistien vallankaappausta ja Neuvostoliiton miehitystä.
lähde: ePookki 7-8, historia. Kuva: wikipedia