TAVOITTEENA KOKONAISVALTAINEN HYVINVOINTI

Ihmisen voidaan sanoa olevan psykofyysissosiaalinen kokonaisuus ja tällä tarkoitetaan sosiaalisen elämän, henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin yhteistoiminnallisuutta. Vaikka osa-alueet voidaan selkeästi erotella omiksi kokonaisuuksikseen, ovat ne sulautuneet ja vaikuttavat toinen toisiinsa. Voidaan esimerkiksi ajatella, että heikko fyysinen vointi pitää mielialaa alhaalla ja tämä vaikuttaa sosiaaliseen vetäytymiseen tai vastaavasti kovan henkisen paineen alla keho on alttiimpi stressin aikaansaamille fyysisille sairauksille.

Liikunnan ja liikunnanopetuksen ensisijaisena tavoitteena on antaa oppilaalle avaimet läpi elämän kantavaan liikuntaan, liikuntaharrastukseen, edistää oppilaan henkilökohtaisia liikuntataitoja ja -ominaisuuksia ja synnyttää kipinä liikkumisen iloon. Liikunnallisen elämäntavan löytäminen ja juurruttaminen osaksi jokaisen yksilön elämää on äärimmäisen keskeistä sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla ja siitä seuraavassa.

Viime vuosikymmenien aikaina suomalaisten fyysinen aktiivisuus on laskenut yhteiskunnassa tapahtuneiden muutoksien takia. Syyt tähän ovat vielä epäselviä, mutta spekulaatiota infrastruktuurin kehittymisen, vapaa-ajanviettotapojen, yleisen aktiivisuuden vähentymisen sekä ruokailutottumusten suhteen on käyty runsaasti. Ihminen on luotu liikkumaan ja riittävällä määrällä liikuntaa voidaan saavuttaa monia positiivisia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia.

LIIKUNNAN VAIKUTUKSET FYYSISEEN HYVINVOINTIIN

Elintasosairauksien määrä on yhteiskunnassamme lisääntynyt voimakkaasti viime aikoina ja tähän syynä ovat olleet muun muassa vääränlaiset ruokailu- sekä liikuntatottumukset. Elintasosairauksilla tarkoitetaan korkean elintason mukanaan tuomia vitsauksia ja näitä ovat muun muassa sydän- ja verisuonitaudit, metabolinen oireyhtymä ja tyypin II-diabetes. Hoitamattomina nämä sairaudet korreloivat selkeästi ihmisen eliniänodotteen kanssa ja sairastaessaan näitä ihmisen fysiikka ja psyyke ovat kuormituksen alaisia. Lääketiede länsimaissa ja maailmanlaajuisesti on äärimmäisen kehittynyttä ja monet elintasosairauksista on hyvin hoidettavissa erilaisilla täsmälääkkeillä. Jos ajatellaan kuitenkin yhtä keskeisintä hoitomuotoa, on kysymyksessä ihmisen omat valinnat ja elämäntavat. Muun muassa liikunnan on todettu olevan äärimmäisen hyvä lääke elintasosairauksien hoidossa ja moniin riskitekijöihin voidaan vaikuttaa jo pienelläkin määrällä liikuntaa. Siten liikunnan mukanaan tuomat hyödyt ovat poikkeuksetta kaikkien saatavilla.

Fyysinen hyvinvointi
	Tuki- ja liikuntaelimistö	vahvempi luun rakenne
		suurempi luuston mineraalimäärä
		suuremmat lihakset
		vahvemmat lihakset
		kestävämmät lihakset
		notkeammat nivelet
		parempi tasapaino, ketteryys, koordinaatio, reaktiokyky ja nopeus (=liikehallinta)
	Hengitys- ja verenkiertoelimistö	vahvempi sydänlihas
		tehokkaammat keuhkot
		vilkkaampi verenkierto
	Painonhallinta	suurempi energiankulutus
		suurempi rasvattoman kudoksen (lihakset, luut) määrä
	Veren rasva-arvot	suurempi hyvän kolesterolin pitoisuus veressä
		pienempi rasvojen pitoisuus veressä
	Verenpaine	matalampi verenpaine
	Aineenvaihdunta	pienempi insuliinin (=verensokeria alentava hormoni) pitoisuus veressä
	Sairaudet	pienempi vaara sairastua mm.:
		tyypin 2 diabetekseen
		sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin
		nivelrikkoon
		osteoporoosiin
		syöpään
		masennukseen
		dementiaan

(taulukko kopioitu sivustolta http://www.tervekoululainen.fi/elementit/fyysinenaktiivisuus/liikunnanvaikutukset)

LIIKUNNAN VAIKUTUKSET PSYYKKISEEN HYVINVOINTIIN

Liikunnan vaikutukset fyysiseen hyvinvointiin ovat kiistattomat ja näin on myös psyykkisen sekä sosiaalisen hyvinvoinnin suhteen, jotka kaikki kolme linkittyvät tiiviisti toisiinsa. Liikunnan on todettu useissa tutkimuksissa vähentävän negatiivisia tunnetiloja (mm. masentuneisuus, stressi, ahdistus) samalla kun positiiviset tunteet voimistuvat (mm. energisyys, mielihyvän kokeminen). Tämän lisäksi liikunta parantaa selkeästi toimintakykyä niin koulussa kuin työpaikoilla mm. stressin vähenemisen johdosta. Siten äärimmäisen hyvänä vastapainona henkisesti kuormittavalle arjelle toimii fyysinen liikunta ja vastaavasti fyysiselle työlle huoltavampi liikunta. On syytä muistaa, ettei liikunta itsessään ole elämän stressitekijöitä poistava ihmelääke, vaan ainoastaan tunnetiloihin helpostusta tuova täsmälääke, joka saattaa ajatuksia toiminnan ajaksi toisaalle.

Mitä tulee liikunnan psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvoinnin vaalimiseen, löytyy liikunnasta monesti apua myös sosiaaliseen elämään. Monet liikunnalliset aktiviteetit edellyttävät muiden ihmisten läsnäoloa ja mikäli koet sosiaalisessa elämässäsi olevan aukkoja, voi tähän lähteä hakemaan parannusta mieluisien liikunta-aktiviteettien avulla. Kaikista kaupungeistä löytyy niin kilpa- kuin harrastetoimintaakin monen eri lajin parista.

Psyykkinen hyvinvointi
	enemmän myönteisiä fyysisiä kokemuksia
	terveempi itsetunto
	myönteisempi minäkuva
	tunteiden ilmaisu on helpompaa
	matalampi stressitaso
	vähemmän masennusoireita
	vähemmän ahdistuneisuutta

Sosiaalinen hyvinvointi
	paremmat vuorovaikutustaidot
	oppii ottamaan toiset huomioon
	oppii noudattamaan sääntöjä
	oppii myötätunnon merkityksen

(taulukko kopioitu sivustolta http://www.tervekoululainen.fi/elementit/fyysinenaktiivisuus/liikunnanvaikutukset)

Lopuksi vielä liikunnan vaikutukset oppimiseen:

Oppiminen
	parempi tarkkaavaisuus
	parempi keskittymiskyky
	parempi muisti
	paremmat aistitoiminnot ja kyky yhdistellä eri aistien kautta tulevaa informaatiota
	parempi hahmottamiskyky
	paremmat kielelliset ja matemaattiset valmiudet

(taulukko kopioitu sivustolta http://www.tervekoululainen.fi/elementit/fyysinenaktiivisuus/liikunnanvaikutukset)