Liikuntaharrastus, sen hyödyt ja aloittaminen

Tavoitteena liikunnallinen, läpi elämän jatkuva terveyttä edistävä polku

TAVOITTEENA KOKONAISVALTAINEN HYVINVOINTI

Ihmisen voidaan sanoa olevan psykofyysissosiaalinen kokonaisuus ja tällä tarkoitetaan sosiaalisen elämän, henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin yhteistoiminnallisuutta. Vaikka osa-alueet voidaan selkeästi erotella omiksi kokonaisuuksikseen, ovat ne sulautuneet ja vaikuttavat toinen toisiinsa. Voidaan esimerkiksi ajatella, että heikko fyysinen vointi pitää mielialaa alhaalla ja tämä vaikuttaa sosiaaliseen vetäytymiseen tai vastaavasti kovan henkisen paineen alla keho on alttiimpi stressin aikaansaamille fyysisille sairauksille.

Liikunnan ja liikunnanopetuksen ensisijaisena tavoitteena on antaa oppilaalle avaimet läpi elämän kantavaan liikuntaan, liikuntaharrastukseen, edistää oppilaan henkilökohtaisia liikuntataitoja ja -ominaisuuksia ja synnyttää kipinä liikkumisen iloon. Liikunnallisen elämäntavan löytäminen ja juurruttaminen osaksi jokaisen yksilön elämää on äärimmäisen keskeistä sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla ja siitä seuraavassa.

Viime vuosikymmenien aikaina suomalaisten fyysinen aktiivisuus on laskenut yhteiskunnassa tapahtuneiden muutoksien takia. Syyt tähän ovat vielä epäselviä, mutta spekulaatiota infrastruktuurin kehittymisen, vapaa-ajanviettotapojen, yleisen aktiivisuuden vähentymisen sekä ruokailutottumusten suhteen on käyty runsaasti. Ihminen on luotu liikkumaan ja riittävällä määrällä liikuntaa voidaan saavuttaa monia positiivisia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia.

LIIKUNNAN VAIKUTUKSET FYYSISEEN HYVINVOINTIIN

Elintasosairauksien määrä on yhteiskunnassamme lisääntynyt voimakkaasti viime aikoina ja tähän syynä ovat olleet muun muassa vääränlaiset ruokailu- sekä liikuntatottumukset. Elintasosairauksilla tarkoitetaan korkean elintason mukanaan tuomia vitsauksia ja näitä ovat muun muassa sydän- ja verisuonitaudit, metabolinen oireyhtymä ja tyypin II-diabetes. Hoitamattomina nämä sairaudet korreloivat selkeästi ihmisen eliniänodotteen kanssa ja sairastaessaan näitä ihmisen fysiikka ja psyyke ovat kuormituksen alaisia. Lääketiede länsimaissa ja maailmanlaajuisesti on äärimmäisen kehittynyttä ja monet elintasosairauksista on hyvin hoidettavissa erilaisilla täsmälääkkeillä. Jos ajatellaan kuitenkin yhtä keskeisintä hoitomuotoa, on kysymyksessä ihmisen omat valinnat ja elämäntavat. Muun muassa liikunnan on todettu olevan äärimmäisen hyvä lääke elintasosairauksien hoidossa ja moniin riskitekijöihin voidaan vaikuttaa jo pienelläkin määrällä liikuntaa. Siten liikunnan mukanaan tuomat hyödyt ovat poikkeuksetta kaikkien saatavilla.

Fyysinen hyvinvointi

Tuki- ja liikuntaelimistö

vahvempi luun rakenne
suurempi luuston mineraalimäärä
suuremmat lihakset
vahvemmat lihakset
kestävämmät lihakset
notkeammat nivelet
parempi tasapaino, ketteryys, koordinaatio, reaktiokyky ja nopeus (=liikehallinta)

Hengitys- ja verenkiertoelimistö

vahvempi sydänlihas
tehokkaammat keuhkot
vilkkaampi verenkierto

Painonhallinta

suurempi energiankulutus
suurempi rasvattoman kudoksen (lihakset, luut) määrä

Veren rasva-arvot

suurempi hyvän kolesterolin pitoisuus veressä
pienempi rasvojen pitoisuus veressä

Verenpaine

matalampi verenpaine

Aineenvaihdunta

pienempi insuliinin (=verensokeria alentava hormoni) pitoisuus veressä

Sairaudet

pienempi vaara sairastua mm.:
tyypin 2 diabetekseen
sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin
nivelrikkoon
osteoporoosiin
syöpään
masennukseen
dementiaan

(taulukko kopioitu sivustolta http://www.tervekoululainen.fi/elementit/fyysinenaktiivisuus/liikunnanvaikutukset)

LIIKUNNAN VAIKUTUKSET PSYYKKISEEN HYVINVOINTIIN

Liikunnan vaikutukset fyysiseen hyvinvointiin ovat kiistattomat ja näin on myös psyykkisen sekä sosiaalisen hyvinvoinnin suhteen, jotka kaikki kolme linkittyvät tiiviisti toisiinsa. Liikunnan on todettu useissa tutkimuksissa vähentävän negatiivisia tunnetiloja (mm. masentuneisuus, stressi, ahdistus) samalla kun positiiviset tunteet voimistuvat (mm. energisyys, mielihyvän kokeminen). Tämän lisäksi liikunta parantaa selkeästi toimintakykyä niin koulussa kuin työpaikoilla mm. stressin vähenemisen johdosta. Siten äärimmäisen hyvänä vastapainona henkisesti kuormittavalle arjelle toimii fyysinen liikunta ja vastaavasti fyysiselle työlle huoltavampi liikunta. On syytä muistaa, ettei liikunta itsessään ole elämän stressitekijöitä poistava ihmelääke, vaan ainoastaan tunnetiloihin helpostusta tuova täsmälääke, joka saattaa ajatuksia toiminnan ajaksi toisaalle.

Mitä tulee liikunnan psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvoinnin vaalimiseen, löytyy liikunnasta monesti apua myös sosiaaliseen elämään. Monet liikunnalliset aktiviteetit edellyttävät muiden ihmisten läsnäoloa ja mikäli koet sosiaalisessa elämässäsi olevan aukkoja, voi tähän lähteä hakemaan parannusta mieluisien liikunta-aktiviteettien avulla. Kaikista kaupungeistä löytyy niin kilpa- kuin harrastetoimintaakin monen eri lajin parista.

Psyykkinen hyvinvointi
enemmän myönteisiä fyysisiä kokemuksia
terveempi itsetunto
myönteisempi minäkuva
tunteiden ilmaisu on helpompaa
matalampi stressitaso
vähemmän masennusoireita
vähemmän ahdistuneisuutta

Sosiaalinen hyvinvointi
paremmat vuorovaikutustaidot
oppii ottamaan toiset huomioon
oppii noudattamaan sääntöjä
oppii myötätunnon merkityksen

(taulukko kopioitu sivustolta http://www.tervekoululainen.fi/elementit/fyysinenaktiivisuus/liikunnanvaikutukset)

Lopuksi vielä liikunnan vaikutukset oppimiseen:
Oppiminen

parempi tarkkaavaisuus

parempi keskittymiskyky
parempi muisti
paremmat aistitoiminnot ja kyky yhdistellä eri aistien kautta tulevaa informaatiota
parempi hahmottamiskyky
paremmat kielelliset ja matemaattiset valmiudet

(taulukko kopioitu sivustolta http://www.tervekoululainen.fi/elementit/fyysinenaktiivisuus/liikunnanvaikutukset)