Täydennä lämpimät ja lauhkeat kasvillisuusvyöhykkeet

Pohjois-Euroopassa on paljon metsiä, joissa kasvaa mm. kuusia ja mäntyjä. Tämä taiga eli pohjoinen -vyöhyke ulottuu Tyynenmeren rannalle Euraasian itäosiin asti. Havumetsävyöhykkeen maannos on vähäravinteinen, minkä vuoksi maatalous ei ole kovin kannattavaa. Puiden kasvattaminen eli tuottaa paremmin rahaa maanomistajille kuin maatalous. Puun ohella metsän kenttäkerroksen , kuten mustikka ja puolukka tuovat iloa, ravintoa ja terveyttä metsässä liikkujille.

Etelä-Suomi kuuluu kasvillisuusalueeseen nimeltä . Tyypillisiä kasveja ovat lehtensä talveksi tiputtavat jalot lehtipuut, kuten esimerkiksi tammi, jalava ja Kanadan lipusta löytyvä . Lehtimetsän maannos eli on ravinteikasta ja hyvää viljelymaata.

Mantereiden sisäosissa sateet ovat vähäisempiä kuin rannikoilla. Lauhkealla ja lämpimällä vyöhykkeellä mantereiden sisäosissa tavataan puutonta kasvillisuusvyöhykettä nimeltä . Siellä tyypillisiä kasveja ovat heinät ja , kuten narsissi ja tulppaani.

Etelä-Euroopassa sateet tulevat talvella ja kesät ovat kuumia ja kuivia. Näiden alueiden kasvillisuutta kutsutaan nimellä eli välimerenkasvillisuus.