Sairauksiin ja tauteihin liittyvät käsitykset ovat muuttuneet tutkimustiedon lisääntymisen myötä. Spesifin etiologian teoriaa ja monietiologista teoriaa voidaan vertailla esimerkiksi kummankin taustan, aikakauden, sairauden syyn ja ehkäisyn sekä selitysmallin pätevyyden näkökulmista.
Tausta: • Spesifin etiologian teorian taustalla vaikutti mikroskoopin kehittymisen myötä tapahtunut bakteerien löytäminen ja havainto bakteerien kyvystä aiheuttaa tartuntatauteja (yksi syy, yksi seuraus). Rokotteiden ja penisilliinin myötä tartuntataudit vähenivät, ja samaan aikaan elintaso ja hygienia paranivat ja elinajanodote kääntyi nousuun. Näiden muutosten myötä yleistyivät hitaasti etenevät pitkäaikaissairaudet, kuten syövät ja sydän- ja verisuonisairaudet. • Monietiologisella teorialla on mahdollista selittää pitkäaikaissairauksia (elintapasairauksia).
Aikakausi: • Spesifin etiologian teoria esiintyi puhtaimmillaan 1800-luvun lopun lääketieteessä. • Monietiologinen teoria alkoi yleistymään 1900-luvun alkupuolelta lähtien.
Sairauden tai taudin syy: • Spesifin etiologian mukaan taudille tai sairaudelle on löydettävissä yksi tietty syy (esim. bakteeri, geenivirhe). • Monietiologisen teorian mukaan sairaus voi johtua useista eri syistä (mm. perimä, elintavat, elinympäristö, yksilöllinen vastustuskyky, sattuma sekä näiden yhteisvaikutukset).
Sairauksien ehkäisy: • Spesifissä etiologiassa on olennaista immuniteetin luominen rokottamalla tai tautigeenien löytäminen (primaaripreventio/sekundaaripreventio).• Monietiologisessa teoriassa keskeistä on terveyden edistäminen ja riskitekijöihin vaikuttaminen (promootio, preventio).
Selitysmallin pätevyys: • Spesifin etiologian teoria soveltuu edelleen akuutteihin tartuntatauteihin ja joihinkin geneettisiin sairauksiin. Toisaalta kyseinen teoria soveltuu heikosti nykyajan kansanterveysongelmien selittämiseen, missä taas monietiologinen teoria on käyttökelpoinen.