Kibera on yksi Afrikan suurimmista slummeista, joka sijaitsee Nairobin lounaisosassa. Vaihtelevien arvioiden mukaan slummissa asuu noin 200 000-300 000 ihmistä, joista suurin osa elää äärimmäisessä köyhyydessä - moni alle dollarilla päivässä. Kiberaa vaivaavat monet ongelmat, kuten laajalle levinnyt HIV, hygieniaongelmat, sekä runsas rikollisuus.

Kiberan syntyminen johtaa juurensa vuoteen 1904, jolloin nykyisen slummin alueelle asutettiin sotilaita. Alueen annettiin kasvaa suhteellisen nopeasti ja hallitsemattomasti, mistä johtuen siitä kehittyikin hyvin sekava asuinalue Nairobin sisällä. Nairobissa tapahtuneen voimakkaan urbanisoitumisen jälkeen monien kaupungin työttömien ja rahattomien asukkaiden oli pakko muuttaa Kiberan slummiin esimerkiksi perustamaan oma yritys. Slummista on vaikea päästä muuttamaan pois, kun sinne on kerran joutunut.

Monien Kiberan ongelmien joukosta yksi silmäänpistävimmistä on siellä vallitseva suuri jäteongelma. Slummissa on harvoja paikkoja jätteelle, joten ihmiset yksinkertaisesti heittävät roskansa kadulle tai lähimpään ojaan. Toimivaa viemärijärjestelmää slummissa ei ole, ja vain harvalla on saatavilla sähköä. Ihmiset asuvat peltilevyistä kasatuissa kopperoissa, joissa ei ole ikkunoita eikä tietoakaan sisävessasta tai suihkusta. Kiberaan on rakennettu joitain käymälöitä, mutta viemäreiden puutteen vuoksi ulosteet kaadetaan sattumanvaraisesti jonnekin puolelle aluetta. Samassa muutaman neliömetrin kokoisessa yhden huoneen "asunnossa" asuu useimmiten koko perhe. Kaiken kukkuraksi ruoka kypsennetään puuhiiltä käyttäen tavallisesti sisätiloissa, mikä tekee huoneesta hyvin kuuman ja huonontaa sisäilman laatua merkittävästi.

Kibera on hyvin tunnettu ja tutkittu slummi, ja monet kansalaisjärjestöt yrittävätkin jatkuvasti auttaa slummin asukkaita parantamalla näiden elinoloja. Monet hankkeet ovat kuitenkin valitettavasti epäonnistuneet eri syistä, mutta edistystäkin on tapahtunut: slummiin rakennettiin hiljattain muun muassa uusi tie, joka helpottaa alueella liikkumista merkittävästi. Lisäksi Kiberan vesiongelmaa on onnistuttu lieventämään tuomalla alueelle vesitankkeja slummin asukkaiden käyttöön.

Rakentaminen Kiberassa on haasteellista monesta eri syystä. Merkittävistä parannuksista huolimatta infrastruktuuri on monin paikoin edelleen puutteellista. Tämän takia alueella on vaikea liikkua kulkuneuvoilla, joten rakennusmateriaalit on usein tuotava paikalle jalkaisin. Lisäksi laajalle levinneen rikollisuuden takia rakennusmateriaaleja ei voida jättää yöksi vartioimatta.

Kiberan katukuva on ikävän näköinen ja ihmisten elinolot äärimmäisen huonot, mutta kurjuuden keskeltä löytyy myös toivoa. Kadulla tulee vastaan jatkuvasti hymyileviä ja aidosti onnellisilta vaikuttavia ihmisiä, jotka kaikesta pahasta huolimatta jaksavat levittää ympärilleen iloa. Hymyyn onkin ajoittain oikeasti aihetta: Kibera on kehittynyt monin tavoin viime vuosien aikana. Aiemmin mainitun uuden tien lisäksi slummiin on esimerkiksi rakennettu uusia vessoja sekä sähköjohtoja. Kaikki uudistukset eivät kuitenkaan toimi moitteettomasti, ja monet slummissa aloitetuista hankkeista jäävätkin syystä tai toisesta kesken. Edistys on kuitenkin joka tapauksessa merkittävää, ja Kiberan asukkailla on syytä toivoon.


Kibera är Afrikas största slum som ligger i sydvästra Nairobi. Enligt nuvarande information bor där 200 000-300 000 människor med olika bakgrunder. Det finns många problem i Kibera som t.ex. orsakats av att invånarna inte har tillräckligt pengar. Största delen av befolkningen lever på under 1$ per dag och flera har HIV. Också kriminaliteten i Kibera är stor.

Kibera grundades 1904 då man bosatte soldater i området. Efter stora urbaniseringen till Nairobi tvingades invånarna utan jobb eller utbildning flytta bort till Kiberas slum för att bilda ett eget företag och få pengar på det sättet. På grund av att man låtit Kibera växa snabbt utan egentliga planer bildades en råddig del inom Nairobi. Slummen ses som ett mycket skamligt område i Nairobi.

Det finns ett stort avfallsproblem i Kibera. Slummen har få platser för avfallet och därför kastar människorna soporna på gatorna eller i möjliga floder. Det finns inget avloppssystem och bara få har elektricitet. Människornas hem i slummen består oftast av bara ett rum och inga fönster så det är mörkt. Det finns inte heller duschar eller toaletter. Hemmen är gjorda av plåtskivor och många människor bor i samma rum. Oftast görs maten inne i hemmen genom att koka det på brinnande träkol. Detta försämrar luften innomhus. Många "hus" hade elektricitet bara genom att man hade själv dragit ner kablar till sina hem. När man gick igenom gatorna luktade det förfärligt då alla sopor och avfall ligger i vägskanterna eller i floderna.

Kibera är en välkänd slum och många organisationer försöker hjälpa invånarna genom att bygga t.ex. nya vägar. Många projekt av bla. EU och flera icke-statliga organisationer att bilda bättre levnadsområden har dock misslyckats pga. att invånarna inte har råd att betala för bekvämligheterna. Vattenproblemet i slummen har försökts förbättras genom att föra stora tanker till Kibera så att människor kan hämta vatten från dem.

Försöken att bygga nya byggnader har varit svår pga. att kriminaliteten är stor så man kan inte lämna byggningsmaterialet över natten utan att materialen inte skulle bli stulna. Också avfallsproblemet har försvårat byggandet. Infrastrukturen är dålig i Kibera vilket leder till att man inte kan köra byggnadsmaterialen till flera områden och detta gör projekten mycket svårare och långsammare.

När man går på Kiberas gator ser man massor med plåthus och små kiosker. Fastän omständigheterna är hemska så ändrar barnens leende på saken. Man märker att barnen njuter om det få de har. Kiberas gator är fyllda med människor som säljer frukter fulla med flugor och man ser avfall vart än man ser. Flodernas vatten har minskat raskt under senaste åren och det finns nästan mer avfall i floderna än vatten. När man går på gatan kommer det hela tiden emot människor som skriker "Jambo!" och "How are you?". Stämningen är positiv och hoppfull.