Birgittalaiset 

on ruotsalaisen Pyhän Birgitan (1302-1373) perustama luostarijärjestö. Birgitan elämä koostui Jumalan ylistämisestä, lähetystyöstä, uskollisuudesta ja ekumeniasta eli eri kirkkokuntien yhteistyöhön uskomisesta. Vadstenan luostari perustettiin Ruotsiin vuonna 1384. Luostarin abbedissa (luostarin naispuolinen johtaja) oli Neitsyt Marian sijainen maan päällä. Nunnien piti rukoilla, lukea hengellistä kirjallisuutta, mietiskellä, kutoa, ommella ja kopioida kirjoja.

Birgittalaisluostarit olivat sekä miehiä että naisia varten. Munkit ja nunnat asuivat kuitenkin aivan eri puolilla rakennusta, vain messun aikana he olivat samassa kirkkotilassa, tosin eri kuorissa. Keskiajan miehille oli vaikeaa alistua abbedissan, naisen, alaisuuteen, mutta birgittalaissääntökunnissa tehtiin niin.

Keskiajalla 1438 Naantaliin perustettu birgittalaisluostari toimi alueen elämän keskuksena. Naantalin kaupunki perustettiin luostarin a siihen kuuluvan kirkon ympärille (Vallis Gratiae, "Armon laakso", ruotsiksi Nådendal). Tuolloin luostarin toiminta hiljeni reformaatioon ja lakkasi viimeisen nunnan kuoltua.

Nykyään Suomessa toimii vielä Turusssa birgittalaissääntökunnan luostari, joka on aloittanut toimintansa 1986. Sen nunnista suurin osa on ulkomaalaisia. Turun luostarin yhteydessä on nykyaikainen kirjaston, kokoustilat ja televisiohuoneen sisältävä vieraskoti 50 vieraalle sekä nuorille naisille 10-paikkainen opiskelijakoti.