8. Puiston nisäkkäitä

Siili on piikikäs eläin

Siilit asustavat puistoissa ja puutarhoissa. Syksyllä siili valmistautuu talven viettoon. Talveksi siili vaipuu talvihorrokseen.

Se tarvitsee talvihorroksen ajaksi riittävän lämpimän pesän, jonka se rakentaa syksyllä lehtikasaan. Siili talvehtii mielellään myös ihmisen rakentamassa pesäkopissa, joka on täytetty lehdillä.

Kesän ja syksyn aikana siili lihottaa itseään madoilla, etanoilla ja muilla pienillä eläimillä. Siilille kelpaavat myös maahan pudonneet hedelmät ja marjat.

Rusakko

Rusakko on melko kookas, pitkäkorvainen jäniksen sukulainen.

Rusakot viihtyvät hyvin puutarhojen ja puistojen laitamilla.

Metsäjäniksestä poiketen rusakko on talvellakin harmaa.

Kaniini

Helsingin puistoissa elää nykyisin myös villikaniineja, jotka ovat alkujaan karanneiden tai vapaaksi päästettyjen lemmikkikaniinien jälkeläisiä. Nykyisin kaniineja on jo runsaasti eri puolilla Helsinkiä.

Ne selviytyvät talvesta ihmisen avulla, sillä ne syövät ihmisten puistoihin jättämää ruokaa ja vierailevat oravien ja lintujen talviruokinnoilla. Niille kelpaavat myös kasvinosat ja puutarhan antimet.

Kaniineista on paikoitellen haittaa, sillä ne vahingoittavat istutuksia.

Myyrät ja hiiret

Puistoissa elää runsaasti myös pieniä jyrsijöitä, kuten myyriä ja hiiriä.

Ne keräävät syksyllä talvivarastoja maanalaisiin tunneleihinsa, puunkoloihin tai vaikkapa halkopinoon.

Myyrät ja hiiret syövät siemeniä ja kasvien osia. Ne eivät nuku talviunta. Ne elävät talven maan ja lumen alla kulkevissa tunneleissaan. Siksi ne kuluttavat runsaasti ravintoa myös talvella.

Kettu

Nykyisin monissa kaupungeissa elää kettuja. Kaupungeissa niin sanotuilla city-ketuilla on saatavilla paljon ruokaa. Ne saalistavat rottia ja muita pieniä nisäkkäitä. Lisäksi ne käyttävät hyväkseen ihmisten ruokajätettä, jota ne etsivät muun muassa puistojen roska-astioista.

Jotkut ihmiset ovat alkaneet ruokkia kettuja.

Ihmisen kannalta kettujen elämä kaupungeissa ei ole aivan ongelmatonta, sillä erityisesti kaupunkien ketuilla on yleisesti erilaisia tauteja, jotka voivat levitä ihmisten lemmikkeihin.

Pihamaiden piilottelevia nisäkkäitä

Nurmikolle ilmestyvät multakasat ovat joko vesimyyrän tai kontiaisen aikaansaannoksia. Keko syntyy, kun myyrä rakentaa maanalaista tunneliverkostoa ja työntää ylimääräisen mullan maan pinnalle.

Vesimyyrää esiintyy koko maassa Oulun korkeudelle saakka. Vesimyyrä on jyrsijä. Puutarhassa vesimyyrä syö puiden juuria ja joskus kuorta. Myös voikukan juuret ja varret sekä muut nurmikon kasvit maistuvat sille.

Omenapuiden jyrsiminen ei tietenkään ole puutarhan hoitajan kannalta toivottavaa. Muuta vesimyyrän ravintoa ovat madot ja hyönteiset. Se kerää kasveja talvivarastoihinsa maan alle.

Vesimyyrä ui ja sukeltaa taitavasti, mutta se voi asustaa pelkästään kuivalla maalla tunneliverkostossaan. Sillä on useita poikueita kesän aikana. Kerralla se synnyttää 2–9 poikasta.

Kontiainen, eli vanhalta nimeltään maamyyrä, elää pääasiassa maan alla. Sen silmät ovat pienet, ja sillä on huono näkö ja kuulo, mutta vastaavasti herkkä kuono.

Se on erikoistunut elämään maan alla tunneleissaan. Eturaajat ovat erikoistuneet kaivamiseen ja ovat lapiomaiset ja voimakkaat.

Kontiainen ei syö kasveja, vaan sen ravintoa ovat hyönteiset ja madot sekä muut selkärangattomat. Ravintoa tulee yleensä vastaan tunneleita kaivaessa.

Kontiainen on hyödyllinen puutarhurille, sillä se syö tuhohyönteisten toukkia. Toisaalta kontiaisen kaivamat tunnelit voivat kuivattaa maata. Kontiaista tavataan Suomessa vain maan eteläosissa.


Kontiainen. Huomaa lapiomaiset etujalat ja tiheä turkki.

Termejä

puiston nisäkkäät
Termi Selitys
talvihorros Siilin tapa viettää talvi. Sydän sykkii hitaasti, energiaa ei juuri kulu. Ruumiin lämpötila on vain pari astetta.
jyrsijä Nisäkäs, joka jyrsii eli raastaa hampaillaan ruuaksi siemeniä ja kasvin osia. Muun muassa myyrät ja hiiret.