" Kiemurainen etanalla oma koti on, selässä tuo kulkee, oh-hoh onpas verraton, tuntosarvet etanan ne näyttää meille poutaa, kiirettä ei lainkaan oo, siis hymyilläkin joutaa!"
Etanan piirtäminen on niin mukavaa, kun kynä lähtee pyörimään! Etanat kainalossa läksimme luontotuvalle jatkamaan kuvaa. Etsimme erilaisia puiden lehtiä ja tunnustelimme kummalla puolella tuntuu lehtisuonet. Aivan oikein, aivan kuin aikuisen käden pulleat verisuonet.
Lehdet paperin alle, ja vahaväri lappeelleen käteen...ja hangataan vahvasti. Tulihan etanalle lehtevä koti.
Metsikössä jatkui lopuksi leikit. Työmiehet koputtelivat rakennelmaansa sulassa sovussa, ja kun asiaa tarkemmin tiedusteli yksi heistä korjasi höyryveturia, toinen korjasi rekkaa ja kolmas autoa.Hups!
Korkeiden kantojen päältä löytyivät viime kevään leikit, ja niistäkin syntyi uusi leikki.